Jouluaaton kuvia rannalta, aavehotellilta ja metsästä

Ison Kallahden uimarannalla on yleensä pystynyt uimaan jouluaattona. Nyt tilanne oli vähän niin ja näin. Uiminen kuitenkin onnistui ainakin sorsilta:

Ison Kallahden uimarannalla oli jäälauttoja 24.12.2014

Sjökullan niityn häkkikasvit saaneet valkoisen verhoilun:

Luontojärjestöiltä tukea Pro Helsinki 2.0 -suunnitelmalle

Vuosaaren ympäristöä Pro Helsinki 2.0 -suunnitelmassa 

Luontojärjestöt ovat ilmaisseet tukea Urban Helsinki -ryhmän tekemälle varjoyleiskaavalle Pro Helsinki 2.0.

Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri julkaisi kannanottonsa 17.12.2014. Helsingin luonnonsuojeluyhdistys lähetti oman mielipiteensä kaupunkisuunnitteluvirastolle ja -lautakunnalle 5.10.2014.

Pro Helsinki 2.0 -suunnitelmaa voi käydä kommentoimassa kartalla Urban Helsinki -ryhmän sivun kautta.

Lautakunta teki muutoksia kaavaluonnokseen

Ei ehkä sittenkään asuntovaltaista aluetta. Meri-Rastila 16.7.2014

Kaupunkisuunnittelulautakunta teki kokouksessaan 16.12.2014 muutamia luontoalueita koskevia parannuksia yleiskaavaluonnokseen. Parannuksia tuli mm. Mustavuoreen ja Meri-Rastilaan. Lisäksi Pornaistenniemen ja Ramsinniemen osalta kirjattiin, että valmistelussa selvitetään virkistys-, luonto- ja suojeluarvojen turvaaminen.

Lautakunta edellyttää myös, että seuraavassa käsittelyvaiheessa kaavaan lisätään merkintä, jolla varmistetaan luonnonsuojeluun varatun alueen huomioiminen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa.

Kaavaluonnos tulee näytteille ensi vuoden alussa, jolloin asukkailla on mahdollisuus lausua siitä mielipiteitään.

Lautakunnan päätöstiedotteeseen voi tutustua täällä.  

Uudisraivauskaavan sijaan Helsinkiin tarvittaisiin suunnanmuutoskaava

Seurausta aiemmasta uudisraivauskaavasta: Hiidenmaankatu 6, 6.12.2014

Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto julkaisi yleiskaavaluonnoksensa 20.11.2014. Vaikka kaavaprosessin aikana on puhuttu tiivistämisestä, luonnos viittaa pikemminkin kaupunkirakenteen levittämiseen.

Kyseessä näyttäisi olevan varsinainen uudisraivauskaava, sillä toteutuessaan se tuhoaisi 300 hehtaaria metsää Helsingistä.

Suunnanmuutos vanhanaikaisesta uudisraivauksesta aitoon tiivistämiseen olisi mahdollinen, sillä Helsingin jo rakennettuja alueita pystyisi tiivistämään. Tätä on havainnollistettu esimerkiksi Urban Helsinki -ryhmän tuottamalla Pro Helsinki 2.0 -vaihtoehtokaavalla.

Uudisraivauskaava tuhoaisi 300 hehtaaria metsää Helsingistä

Meri-Rastila 22.11.2014

Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto julkaisi yleiskaavaluonnoksensa 20.11.2014. Kyseessä näyttäisi olevan varsinainen uudisraivauskaava, sillä toteutuessaan se tuhoaisi 300 hehtaaria metsää Helsingistä.

Alla on metsäasiantuntija Olli Mannisen tekemä tarkempi listaus siitä, miten yleiskaavaluonnoksen haitat kohdistuisivat luontojärjestöjen tekemän metsäesityksen arvokohteille:

Muutama sana Helsingin yleiskaavaluonnoksesta

Osa yleiskaavaluonnoksesta (kuvakaappaus)

Helsingin uuden yleiskaavan luonnos julkaistiin 20.11.2014 ja kaupunkisuunnittelulautakunta käsittelee sitä kokouksessaan 25.11.2014. Olen ilmaissut tukeni Urban Helsinki -ryhmän Pro Helsinki 2.0 -suunnitelmalle, joka näyttäisi ottavan huomioon luontojärjestöjen metsäesityksen.

Valitettavasti kaupunkisuunnitteluviraston kaavaluonnos ei metsäesitystä huomioi, vaan jatkaa kaupunkirakenteen levittämistä luontoalueille. Kaavan ongelmana ovat myös heikot kaavamerkinnät. 

Alla on Olli Mannisen laatima karttaesitys, jossa luontojärjestöjen arvometsäkartta on asetettu yleiskaavaluonnoksen päälle:

Yleiskaavaluonnoksesta kaupunkisuunnittelulautakunnan vuosaarelaisille jäsenille

Ramsinniemi, kuvakaappaus yleiskaavaluonnoksen materiaaleista

Ennen syksyn 2012 kunnallisvaaleja lähes kaikki vuosaarelaiset poliitikot lupasivat puolustaa Meri-Rastilan ulkoilupuistoa, jos tulisivat valituiksi. Toistaiseksi he ovat lupauksensa pitäneet ja nekin vuosaarelaiset valtuutetut, joiden puolueilla oli ryhmäpäätös metsään rakentamisesta (kokoomus ja SDP), äänestivät metsän säilyttämisen puolesta.

Tällä hetkellä ollaan uudessa tilanteessa, kun 20.11.2014 julkaistu Helsingin yleiskaavaluonnos uhkaa Meri-Rastilan metsäaluetta huomattavasti osayleiskaavaa laajemmin. Lisäksi rakentamista on kohdistettu myös Ramsinniemeen (kuva).

Yleiskaavaluonnos on aiheena kaupunkisuunnittelulautakunnan 25.11.2014 pidettävän kokouksen esityslistalla. Niinpä muistutin sähköpostiviestillä kaupunkisuunnitelulautakunnan vuosaarelaisia jäseniä Eija Loukoilaa (vas.) ja Jape Lovénia (SDP) sekä varajäsentä Nuutti Hyttistä (PS), että Meri-Rastilaa olisi jälleen aika puolustaa.

Viestini heille löytyy alta:

Erään myyntikuvan anatomia

Kuvakaappaus Vartiosaaren marrakuun uutiskirjeen myyntikuvasta.

Vartiosaaren suunnittelun marraskuun uutiskirjeessä oli tietoa osayleiskaavaluonnoksen aikataulusta sekä kutsu "tulevaisuusiltaan".

Huomion kiinnitti kuitenkin kirjeessä ollut myyntikuva, joka oli kooste enemmän tai vähemmän epärealistisia täkyjä.

Rakentamisen ympäristövaikutuksista

Hiidenmaankatu 6, ympäristövaikutuksia. 1.11.2014 

Kaavakeskusteluissa olen useamman kerran törmännyt väitteeseen, että vain pieni osa asuinrakennusten ympäristövaikutuksista tulisi rakentamisesta.

Asumisella itselläänkin on toki vaikutuksensa, mutta kun ajattelee asuintalojen todennäköisesti muutamissa kymmenissä vuosissa laskettavaa elinkaarta, on vaikea kuvitella, että mikään sen aikana tapahtuva vaikuttaisi ympäristöön yhtä radikaalisti kuin kallion louhiminen ja sitä edeltävä puuston ja muun kasvillisuuden poistaminen.

Tätä havainnollistaakseni olen viime aikoina kuvannut säännöllisesti Ramsinrannan työmaita. Tässä kuvia viime viikonlopulta:

Luontojärjestöjen metsäesitys turvaisi Vuosaaren virkistysalueet

Vuosaaren metsäiset alueet. Karttakuvan laatinut Olli Manninen.

Luontojärjestöt ovat kartoittaneet Helsingin arvometsiä ja laajempia luonto- ja virkistysalueita sekä tehneet esityksen niiden turvaamisesta säilyttävillä ja suojelevilla kaavamerkinnöillä Helsingin uudessa yleiskaavassa ja asemakaavoituksessa. Esityksessä todetaan, että rakentamiselle on löydettävissä kestävämpiä ratkaisuja kuin kaupunkirakenteen levittäminen luontoalueille.

Vuosaaren osalta metsäesitys turvaisi isoja luontoalueita Uutelaa, Mustavuorta, Kallahdenniemeä ja Meri-Rastilan metsää sekä Ramsinniemeä. Lisäksi se säilyttäisi pienempiä metsäisiä puistoja, kuten Haruspuiston ja Ison Kallahden puiston.

Oheisesta kartasta voit katsoa säilytettäviksi esitetyt Vuosaaren metsäiset kohteet. Kokonaisuudessaan esitykseen voi tutustua osoitteessa http://helsinginmetsat.fi/.

Adressin Helsingin metsien säilyttämisen puolesta voi allekirjoittaa täällä.

Lisäys 9.12.2014: Pro Meri-Rastila -blogiin oli tähän samaan tekstiin tullut kommentti, jossa kerrottiin, että Haruspuiston sijaan esitykseen on merkitty Pohjavedenpuisto. Koska olen huono lukemaan karttoja, uskon kommenttia, joka on luettavissa täällä.

Ympäristöministeriö vahvisti Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan

Taajamatoimintojen aluetta? Meri-Rastila 8.10.2014.

Uudenmaan liitto lähetti 30.10.2014 uutiskirjeen, josta ilmenee, että Ympäristöministeriö on vahvistanut Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan pienin muutoksin. Valituksemme ei Meri-Rastilan eikä Talin osalta mennyt läpi, mutta Kivinokka sai sentään säilyttää virkistysaluemerkintänsä.

Louhintatöitä Hiidenmaankadulla

Kuumaisemaa Hiidenmaankadulla. 26.10.2014

Louhintatyöt ovat alkaneet Hiidenmaankatu kuudessa. Muutamia räjäytyksiä on tehty ja lisää on luvassa, sillä kallioilla näkyy punaisia tötteröitä odottamassa räjähteitä.

Tässä tuoreita kuvia Hiidenmaankadulta:

Naissaarenraitin ja Hiidenmaankadun työmaat 18. - 19.10.2014

Hiidenmaankatu 6. 18.10.2014

Naissaarenraitin ja Hiidenmaankadun kulmassa sijaitsevien talojen rakentaminen on edennyt ja työt ovat alkaneet myös Hiidenmaankadun toisella puolella.

Naissaarenraitilla on meneillään mm. polystyreeniseinien rappaus:

Töitä ja tihutöitä Solvikin puistossa

Vahingoitettu mänty Solvikin puistossa. 17.10.2014

Luin Helsingin Sanomista, että Solvikin puistossa Aurinkolahdessa oli vahingoitettu kilpikaarnamäntyjä ja kaupungin rakentamispalvelu Stara oli tehnyt asiasta rikosilmoituksen.

Kävin katsomassa tapahtunutta. On hyvä, että vahingonteosta on tehty ilmoitus, mutta kaupunki oli itsekin saanut melko pahaa jälkeä aikaiseksi. Tässä on kuvia niin töiden kuin tihutöidenkin tuloksista:

Yleiskaavaluonnos julkaistaan marraskuussa 2014

Yksi Meri-Rastilan metsän suoalueista. 8.10.2014

Helsingin uuden yleiskaavan luonnosta on tarkoitus käsitellä kaupunkisuunnittelulautakunnan kokouksessa 25.11.2014. Ajatuksena on, että ensimmäisessä vaiheessa lautakunta päättää kaavaluonnoksen laittamisesta näytteille. Näin virkamiehet saavat lautakunnan kätevästi sitoutettua kaavaan.

Kaavasta on kuitenkin ehditty keskustella ja jättää mielipiteitä luonnoksen pohjana olevan visioaineiston perusteella. Tässä on muutamia linkkejä:

Ison Kallahden uimaranta 4.10.2014

Hiekkalinna Ison Kallahden uimarannalla 4.10.2014

Ison Kallahden uimarannalle oli ilmestynyt todennäköisesti jonkin koululaisryhmän tekemiä hienoja hiekkalinnoja. Linnoissa näytti olevan juhlat meneillään, sillä niiden katoille oli kepeistä tehtyihin tankoihin askarreltu paperiliput.

Yhdessä linnassa juhlat tosin olivat muuttuneet hautajaisiksi, sillä lippu oli valahtanut alemmas:

Punaväriä Lohiniemenrannassa

Merkintä kalliossa. 28.9.2014

Lohiniemenrannan ja Hiidenmaankadun välissä sijaitsevalle osin kallioiselle tontilla on viikonloppuisin tehty rakentamista enteileviä töitä. Alueelle on mm. ilmestynyt pinkkejä merkintöjä. Oli siis aika käydä kuvaamassa, kun paikka vielä oli lähes ennallaan.

Suurin osa hymyilevästä penkistä hävisi kalliolta kesällä, mutta sen kollega on edelleen paikoillaan:

Alkusyksyä Ison Kallahden uimarannalla

Rakkolevää jonossa. 27.9.2014

Eilen illalla Ison Kallahden uimarannalla myrskysi. Aamulla oli taas tyyntä, mutta myrskyn jäljet olivat näkyvissä: aallot olivat kasanneet rakkolevää rannalle ja silittäneet rantahiekan.

Rakkolevän seassa oli mm. ruokoa:

Asuntotavoitteet ja luonto voidaan sovittaa yhteen

Liito-oravan papanoita, kuva Wikipediasta, ottanut Urjanhai 

Helsingin Sanomissa oli 20.9.2014 Marja Salmelan kirjoittama juttu, jossa kerrottiin liito-oravien olevan jarruna "kodeille" Espoossa.

Koska tekstin lähtökohtana jälleen kerran oli kuvitelma, että luontoalueiden säilyttäminen olisi jotenkin ristiriidassa asunto- ja ilmastotavoitteiden kanssa, kirjoitin vastineen, joka julkaistiin 24.9.2014:

Syyskuun kuvia Meri-Rastilasta

Sieniä Meri-Rastilassa 10.9.2014

Sienestäjät ovat viime aikoina liikkuneet ahkerasti Meri-Rastilan metsässä. Itse olen tyytynyt kuvaamaan sieniä. Kuvaamiani sieniä tuskin kannattaa käydä poimimassa, sillä ne eivät näkyvistä sijainneistaan huolimatta ole kelvanneet keräilijöille.

Joskus sieni voi kasvaa vähän erikoisempaan paikkaan:

Vuorannan ja Rantapuiston välissä oleva laituri

Kaiteet ovat jo hiukan kuluneet. 13.8.2014

Kuljen usein aavehotelli Vuorannan ja Rantapuiston välisen laiturin ohi, mutta kuvia siitä olen muistaakseni julkaissut vain kerran. Tällä kertaa sivuutin Vuorannan ja laituri saa olla pääosassa.

Laiturin päästä löytyi pölkkypöytä, joka aiemmassa kuvakoosteessani oli Vuorannan ja laiturin välisellä ranta-alueella:

Mihin Helsingissä voisi rakentaa?

Luontojärjestöt ovat kartoittaneet Helsingin arvometsiä sekä laajoja luonto- ja virkistysalueita ja tehneet esityksen niiden turvaamisesta Helsingin uudessa yleiskaavassa.

Metsien ja luonnonrantojen säilyttäminen on mahdollista, vaikka kaupunki kasvaisikin. Toisin kuin usein väitetään, luontoaktiivit eivät vastusta asuntoja – tai ”koteja” niin kuin mielikuvilla leikittelevät virkamiehet tai media niitä tunteellisesti kutsuvat – vaan kaupunkirakenteen levittämistä luontoalueille.

Jos Helsingin kaupunkisuunnittelun lähtökohdaksi otettaisiin niin asukkaiden kuin luonnonkin kannalta hyvä kaupunki, ei metsä- tai ranta-alueita enää uhrattaisi rakentamiselle, vaan asunnoille pyrittäisiin löytämään tilaa jo rakennetuilta alueilta.

On monia mahdollisuuksia kaavoittaa asuntoja – tai ”koteja” – kaupungin kasvavalle väestölle koskematta luontoalueisiin.  Tässä on muutamia ideoita:

Vierailu Stansvikissa 1.9.2014

Maansiirtotyöt ovat rouhaisseet osan pihasta. 1.9.2014 

Osallistuin vuosi sitten Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen järjestämälle Stansvikin kaavakävelylle, jonka pohjalta kirjoitin kaupunkisuunnitteluvirastolle mielipiteen Stansvikin asemakaavaehdotuksesta. Stansvikilaiset kutsuivat meidät 1.9. katsomaan, mitä alueella sittemmin on tapahtunut.

Vaikka päätöstä Kruunuvuoreen siltaa pitkin tulevasta raitiolinjasta ei vielä ole, rakennetaan Koirasaarentietä jo raitiovaunuja varten ikään kuin päätöksentekoprosessilla mahdollisine valituksineen ei olisi mitään merkitystä. 

Punaisen torpan vieressä oli vuosi sitten metsikkö, jota sammakot (mm. rauhoitettu viitasammakko) käyttivät kulkuväylänään. Nyt metsikkö on mennyttä ja näkymä tällainen: 

Aurinkolahti 23.8.2014

Maailman ylikulutuspäivää vietettiin tiistaina 19.8. Perjantaina 22.8. Vuosaaren lukion oppilaat juhlivat ylikulutusta omalla tavallaan. Uusia oppilaita kastettiin Aurinkolahden rannalla.

Tässä on pieni kuvakooste kastajaisten jälkitunnelmista. Hajua en valitettavasti pysty välittämään:

Sekoitusämpäri ja sekoitetta. 23.8.2014

Uusia oppilaita ei tilaisuudessa ole kohdeltu silkkihansikkain. Heidän perehdyttämiseensä koulun tavoille on tarvittu pikemminkin kumihansikkaita:

Helsinki risteilymatkustajan silmin

Lähestymässä Helsinkiä, 5.8.2014.

Eräs Helsingin Sanomien suosima juttutyyppi on kirjoitukset Helsingin houkuttelevuudesta ulkomaalaisille. Kun aiemmin pohdittiin, mitä muut meistä ajattelevat, nykyisin mennään pidemmälle ja luodaan illuusio, että muiden mielestä olisimme jotenkin ylivertaisia.

Heinäkuussa HS kertoi uutisessaan, että Helsingin kiinnostavuus risteilymatkustajille on huippuluokkaa ja heistä peräti 96 prosenttia käy tutustumassa kaupunkiin. Koska Helsingin kiinnostavuus esimerkiksi lähinaapurissa sijaitsevaan keskiaikaiseen Tallinnan kaupunkiin verrattuna vaikutti minusta vähintäänkin kyseenalaiselta, päätin tilaisuuden tullen tarkastella Helsinkiä risteilymatkustajan silmin.

Naissaarenraitin ja Ramsinniementien työmaat 18.8.2014

Parveke näkyvissä. 18.8.2014

Rakentaminen on jatkunut niin Naissaarenraitilla kuin Ramsinniementielläkin. Kuten kuvasta näkyy, on muutamaan Naissaarenraitin taloista ilmestynyt parvekerakenteita.

Vaikka kesä on vasta lopuillaan, AW-rakennuksella varaudutaan pikkujouluihin. Kannattaa kuitenkin olla tarkkana, ettei vahingossa ota väärästä kanisterista:

Ison Kallahden puisto luonnonhoidon jälkeen

Yksityiskohta pinosta Sjökullan tien varrella. 11.8.2014

Rakennusviraston metsäsuunnittelija Antti Siuruainen totesi 8.7.2014 lähettämässään viestissä olevansa tyytyväinen Sjökullan torpan ympäristössä tehtyihin toimenpiteisiin sekä maisemallisesti että monimuotoisuuden kannalta. Kävin 11.8. katsomassa, oliko tyytyväisyyteen syytä.

Sjökullan torpan ympäristö oli entuudestaankin vieraslajien vaivaama. Kaupungin toimenpiteet raivasivat olosuhteet niille entistäkin sopivammiksi. Esimerkiksi haitalliseksi vieraslajiksi luokiteltu karhunköynnös on vallannut runsaasti tilaa:

Vetoomus Helsingin metsien puolesta

Luontojärjestöt tekivät kesäkuussa esityksen Helsingin arvometsien säilyttämiseksi. Esitystä voi tukea allekirjoittamalla adressin ja jakamalla sitä esimerkiksi facebookissa.

Luontojärjestöjen säilytettäväksi esittämät metsäalueet erottuvat alla olevasta kartasta vihreinä ja sinisinä.

Tapaus Kruunuvuoren silta

Sillan havainnekuva, kuvakaappaus selostusluonnoksesta.

Kun Kruunuvuoren joukkoliikenneyhteyksien asemakaavaluonnos oli keväällä ja alkukesästä julkisesti nähtävillä, tulin vilkaisseeksi aineistoa. Meri-Rastilan osayleiskaavan tapaan Kruunuvuoren siltahanke on vaikuttanut ennalta lukkoon lyödyltä. Kaupunkisuunnitteluvirastossa on edetty asemakaavoituksessa siltavaihtoehdon pohjalta, vaikka aineisto on vielä erittäin puutteellinen.

Uudistivatko hakkuut metsää Leppäniemellä?

Hoidettua luontoa Kallahdenniemen Leppäniemessä.

Olen tänä kesänä kirjoittanut luonnonhoidosta enemmän kuin olisin halunnut. Totta puhuen olisi parempi, etten olisi käsitellyt luonnonhoitoa kertaakaan, sillä kirjoitan siitä vain silloin, kun asiat eivät suju.

Kun Helsingin kaupungin rakennusviraston metsäsuunnittelija Antti Siuruainen kävi 26.6. katsomassa Ison Kallahden hakkuiden jälkiä, poikkesimme samalla parissa muussakin ongelmakohteessa. Yksi näistä oli Kallahdenniemellä sijaitseva Leppäniemi, jossa keväällä tehtiin käsittämätön aukkohakkuu.

Siuruainen selitteli rajujen toimenpiteiden syyksi mystisesti kuolleet kuuset ja esitteli uudella menetelmällä istutettuja koivuntaimia, joiden avulla hakatun metsälaikun on tarkoitus uudistua. Poikkesin 2.8.2014 kuvaamassa, miten uudistuminen etenee.

Aavehotelli Vuorannan laiturin portaiden paluu

Vuorannan laiturin metalliset portaat

Kun Vuorannan laiturin metalliset portaat pari vuotta sitten katosivat, kuvittelin hotellin omistajan pyytäneen poistamaan ne, jottei kukaan loukkaisi itseään huterissa rapuissa. Taisin kuitenkin olla väärässä. Portaiden irrottaminen olikin todennäköisesti ilkivaltaa, sillä joku on nyt löytänyt ne merestä ja nostanut rannalle.

Rannalta portaat ovat jatkaneet matkaansa hotellin roskasäiliöiden viereen. Pitkään meressä olleet portaat olivat kauttaaltaan merirokon peittämät:

Kuvia ja havainnekuvia Naissaarenraitin ja Ramsinniementien työmailta

Hiidenmaankadun ja Naissaarenraitin kulmassa sijaitsevalle työmaalle on ilmestynyt postilaatikko, josta saa As. Oy Ramsinpoukaman esitteen.

Esite on ladattavissa myös AW-rakennuksen asuntotuotantosivulta.

Esitteen selaaminen herätti monenlaisia ajatuksia. Alueella päivittäin liikkuvana ihmettelin jälleen kerran eroa havainnekuvien ja todellisuuden välillä. Vaikka tontin puut kaadettiin ja kallio louhittiin jo keväällä 2011, on suunnittelija jostain syystä sijoittanut As. Oy Ramsinpoukaman metsään.

Maisemasuunnittelua aavehotelli Vuorannassa

Maj-Lis Rosenbröijerin suunnittelemaa Vuorannan piha-aluetta.

Juuri, kun olin päättänyt, etten enää kirjoita Vuorannasta, huomasin, että blogiini oli tultu Kukkapillin blogin kautta. Sinne oli kuvattu hotellia.

Kerroin blogin kommenttikeskustelussa, ettei Vuorantaa olla purkamassa ja rakentamassa tilalle rivitaloja, koska aavehotelli on suojelukohde. Kirjoittaja etsi suojelusta lisätietoja ja innostuin itsekin googlaamaan. Yllättäen löysin Hämeenlinnan ammattikorkeakoulussa tehdyn opinnäytetyön, jonka tarkoituksena on ollut laatia saneeraussuunnitelma maisema-arkkitehti Maj-Lis Rosenbröijerin (1926 – 2003) koulutuskeskus Vuorantaan aikoinaan suunnittelemalle pihaympäristölle.

Huolestuin saneeraussuunnitelmasta, mutta osoittautui, että sekä Rosenbröijer että opinnäytetyön tehnyt Maria Raunio olivat tunnistaneet Vuorannan vahvuuksiksi hienon luonnonympäristön. Alla on karttahavainnollistus Raunion tekemästä SWOT-analyysistä. Vahvuudet on merkitty vihreällä.

Pesimärauhan häirintä tarkoittaa poikasten varmaa kuolemaa

Helsingin Sanomat julkaisi 14.7.2014 mielipidesivuillaan Ison Kallahden hakkuita koskevan kirjoitukseni:

HS 13.7.2014

Kirjoitin ensimmäisen vastineen metsäsuunnittelija Antti Siuruaisen mielipiteeseen jo 19.6., mutta Helsingin Sanomat ei julkaissut sitä. Kirjoitin uuden vastineen 9.7. ja saatteessa kerroin, että rakennusvirasto on myöntänyt hakkuiden olleen virhe, tosin vasta töiden päättymistä seuraavana päivänä.

Alla on kuvakaappaus minulle välitetystä rakennusviraston Twitter-viestistä. Itse sain vielä 8.7. Siuruaiselta hyvin toisenlaisen viestin.

Hymyilevä penkki jätti Hiidenmaankadun

Hymyilevä penkki 21.6.2013.

Vuosi sitten kuvasin blogissani Katoavaa kauneutta Hiidenmaankadun varrella olleita kivisiä penkkiryhmiä. Erityisesti kadun puolella sijainnut hymyilevä penkki on ollut suosikkini.

Oma hymyni oli vähällä hyytyä, kun eilen huomasin penkin pöytineen poistuneen kalliolta. Jäljellä oli vain sementtinen pohja, vähän taempana ollut toinen penkkiryhmä ja mansikan tuoksua.

Hymyilevän penkin katoamisen taustalla on kallioiselle mansikkapaikalle mahdollisesti jossain vaiheessa rakennettavat kenkälaatikon muotoiset talot.

Kenkälaatikoilla tuskin kuitenkaan on isompaa kiirettä, sillä Hiidenmaankadulla ei tällä hetkellä varsinaisesti tunnu olevan pulaa asunnoista. Niitä todennäköisesti riittää muutamaksi vuodeksi sen jälkeen, kun Naissaarenraitin työmaan rivi- ja paritalot valmistuvat keväällä 2015.

Tällä hetkellä hymyilevän penkin paikka näyttää tältä:

Vielä Ison Kallahden puiston hakkuista

Traktori pakittamassa juuri kaadetun koivun eteen. 7.7.2014

Ison Kallahden puistossa lintujen rauhoitusaikaan tehdyt hakkuut ovat puhuttaneet asukkaita. Useimmat ovat olleet toimenpiteistä harmissaan, mutta pari henkilöä eivät aluksi pitäneet tapahtunutta pahana. Mieli kuitenkin muuttui, kun he ymmärsivät, ettei pesimärauhan rikkominen tarkoittanut pientä häirintää, vaan pesäpoikasten varmaa kuolemaa.

Kaupunki sai toimenpiteistä runsaasti kielteistä palautetta ja metsäsuunnittelija Antti Siuruainen kävi 26.6. katsomassa tilannetta kanssamme. Siuruainen myönsi, että Ison Kallahden puiston toimenpiteet lintujen pesimäaikaan olivat virhe ja pahoitteli tapahtunutta. Hän kertoi, että töistä oli tullut moitteita paitsi asukkailta myös rakennusviraston sisältä. Pahoittelu jäi kuitenkin kahdestakin syystä muodolliseksi:

Vuoranta - jälleen kerran

Aavehotelli Vuoranta 5.7.2014

Neljä vuotta tyhjillään ollut hotelli Vuoranta on suositumpi kuin koskaan. Juuri kun Suurimmasta pudottajasta päästiin, alkoi Ylellä Kekäläisen kesäduuni -ohjelma.

Tuntuu hölmöltä katsella televisiosta hotellia, jonka näkee muutenkin lähes päivittäin. Ohjelmien etuna kuitenkin on, että hotellia pääsee vilkaisemaan myös sisältä. Jos vuosia sitten olisin tiennyt Vuorannan pian muuttuvan aavehotelliksi, olisin uhmannut hometalon hajua ja käynyt tutustumassa paikkaan lähemmin.

Erityisen kiinnostavalta Vuoranta vaikutti talonmiesnäkökulmasta. Varsinkin, kun talonmiesaikojaan muistellut Martti Suosalo oli muutaman vuoden samalla luokalla kanssani.

Koska en edelleenkään pääse Vuorannan käytäville saati pannuhuoneeseen, otin taas muutamia ulkokuvia:

Kuvia juhannusviikonlopulta

Näkymä Lohiniemenrannasta juhannuksena.

Koska monet viettävät juhannusta muualla, on lähiössä mahdollisuus kuvata ketään häiritsemättä. Poikkesin juhannusviikonloppuna kuvaamassa muutamia aiemminkin esitettelemiäni paikkoja.

Niityn takana oleva aavehotelli Vuoranta näytti kauniilta. Rakenteista kasvavat koivut olivat luontaisia juhannuskoristeita:

Ison Kallahden puiston hakkuut lehdistössä

Lähetin Ison Kallahden puistossa lintujen pesimärauhaa rikkoneista hakkuista juttuvinkin ja muutaman valokuvan joillekin lehdille. Kirkko ja kaupunki -lehdestä ehdotettiin julkaisua Lukijan kuvana. Vastasin kieltävästi, sillä albumin oli tarkoitus vain havainnollistaa tapahtunutta.

Yksi kuvista päätyi Helsingin Uutisiin. Se ei haitannut, sillä toimitus oli otsikoinut sen sopivasti "Myllerrystä pesintäaikaan". Kuvan puupino ei kerro koko totuutta, sillä se ei ole ainoa laatuaan. Myllerrys oli paljon suurempi.

Helsingin Uutiset 14.6.2014

Olli Vento kirjoitti hakkuisiin liittyen mielipiteen Helsingin Sanomiin. Se julkaistiin 12.6.:

Vuorannassa kuvattiin taas

Rekka lastauslaiturin vieressä.

Lauantaina 14.6. sain vinkin, että Suurin pudottaja -leirinäkin tunnetun aavehotelli Vuorannan tuntumassa oli useita Yleisradion autoja. Poikkesin vilkaisemassa ja totta, paikalla oli ainakin kolme Ylen pakettiautoa ja yksi rekka. Lisäksi saunan viereen oli laskettu kontti. Piha-alue oli suljettu teipillä.

Vuorannan pääoven edestä selvisi, mistä oli kyse:

Ison Kallahden raiskio: perinnemaisemaa Staran tapaan

Perinnemaisemaa traktorilla

Olen valittanut Helsingin kaupungille Ison Kallahden puistossa lintujen pesimäaikaan tehdyistä hakkuista. Hakkuut tosin ovat olleet niin järeät, etteivät ne olisi hyväksyttävissä muunakaan vuodenaikana.

Eilen sain joitakin vastauksia moitteisiini. Antti Siuruainen rakennusvirastosta kirjoitti, etteivät he muuten tee järeämpiä toimia pesimärauhan aikaan, mutta Ison Kallahden puiston työt suoritettiin Vuosaari-seuran pyynnöstä.

Tämä on outoa kahdestakin syystä: Vuosaari-seura ei ole toimija, jonka tehtävänä olisi päättää luonnonhoidosta. Kaupungin ei myöskään tulisi lähteä tekemään linjausten vastaisia töitä asukasyhdistyksen sellaista pyytäessä. Rakennusvirasto toimi yksiselitteisesti väärin. Mitä muuta virasto tekisi seuran pyynnöstä? Minkä kaikkien tahojen toiveita virasto tottelee?

Ison Kallahden puisto: rajuja harvennushakkuita lintujen pesimäaikaan

Puupino Harbonkadulla

Ympäristökeskuksen 3.6.2014 järjestämässä LUMO-seminaarissa luonnonhoidon suunnitteluvastaava Tiina Saukkonen rakennusvirastosta kertoi Helsingin kaupungin luonnonhoidon periaatteista. Hänen mukaansa metsien hoidossa käytetään luonnonmukaisia ja ympäristöystävällisiä tekniikoita eikä lintujen pesimäaikana 1.4. - 31.7. tehdä uudistusta tai harvennusta.

Todellisuus ei kuitenkaan vastaa periaatteita. Kesäkuussa on Ison Kallahden puistossa tehty rajuja harvennushakkuita. Otin tänään muutamia valokuvia alueelta ja jaoin albumin paitsi Saukkoselle, myös luonnonhoidosta vastaavalle apulaiskaupunginjohtaja Pekka Saurille sekä yleisten töiden lautakunnan jäsenille.

Lisää valokuvia:

LUMO-seminaari 3.6.2014

Helsingin kaupungin ympäristökeskus järjesti tiistaina 3.6. seminaarin, jossa tarkasteltiin, miten Helsingin luonnon monimuotoisuuden turvaamisen toimintaohjelma on toteutunut vuosina 2011 - 2013.

Seminaari oli ennakko-odotuksia kiinnostavampi. Aluksi käytiin läpi eri virastojen LUMO-tavoitteiden toteutumista ja kas, priimukseksi nousi KSV, joka oli onnistunut toteuttamaan 95 % tavoitteista.

Helsingin luonnon monimuotoisuus ei tästä hyödy, sillä toimenpiteiden valmistumista arvioi virasto itse ja eri toimenpiteille annettiin sama painoarvo. 

KSV pelasi kaksin kortein Meri-Rastilan kaavaprosessissa

Asumisen painopistealueet (merkitty rasterilla), osa Visioraportista löytyvästä kuvasta

Alla on Vuosaari-lehdessä 22/2014 julkaistu yleiskaavasuunnitteluun liittyvä kirjoitukseni:

Aurinkolahti toisella tavalla nähtynä

Kukkaruukku varmistaa kyltin toimivuuden. 28.5.2014

Vuoden ympäristörakenne -palkinto on mennyt kaksi kertaa Aurinkolahteen. Vuoden 2006 voittaja oli Aurinkolahden länsiosan kaavarakenne ja 2010 Uutelankanava. Valinnat kertovat enemmän palkinnon antajista kuin ympäristön laadusta. Puutarhaliitolla ja Rakennusteollisuus RTT ry:llä on tarve palkita kohteita, joiden rakentamiseen on käytetty runsaasti rahaa.

Aurinkolahti on alue, jonka maine on huolella rakennettu. Kun paikkaa kiitellään lehdistössä, monet alkavat uskoa sen hienouteen. Oma kantani Aurinkolahteen olisi etäisen välinpitämätön, ellei sitä esitettäisi malliksi, millaisiksi Helsingin ranta-alueiden haluttaisiin muuttuvan. Siksi kerron muutamalla valokuvalla, miltä Aurinkolahti minusta näyttää.

Mielipide yleiskaavasuunnitteluun liittyen

Merellistä kaupunkiluontoa Lohiniemenrannassa. 18.5.2014

Helsingin uuden yleiskaavan luonnos valmistunee tämän vuoden lopussa tai ensi vuoden alussa. Nyt on hyvä aika lähettää kaupunkisuunnitteluvirastolle mielipiteitä yleiskaavasuunnittelun visioista. Visioraportti on ladattavissa täältä.

Lähetin alla olevan mielipiteen tänään Helsingin kaupungin kirjaamon (helsinki.kirjaamo@hel.fi) ja kaupunkisuunnitteluviraston (kaupunkisuunnittelu@hel.fi) osoitteisiin:

Kuvia Naissarenraitin ja Ramsinniementien työmailta sekä hotelleilta

Rakentaminen etenee Naissaarenraitin ja Ramsinniementien työmailla. Aavehotelli Vuorannassakin on tehty pienimuotoisia töitä.

Naissaarenraitilla on mm. valettu perustuksia ja tehty lisälouhintaa. Kallioporaa ja kumimattoja on tarvittu vielä kolme vuotta tontin louhimisen jälkeenkin:

Naissaarenraitin työmaa 18.5.2014

Talojen sijoittuminen tontille alkaa hahmottua:

Meri-Rastilan, Kivinokan ja Vartiosaaren tilanne tällä hetkellä

Meri-Rastila 11.5.2014

1. Meri-Rastila

Meri-Rastilan osayleiskaavapäätöksestä jätettiin määräaikaan mennessä kuusi valitusta. Kaupunki on antanut oman vastineensa valituksiin. Muutoksenhakijoilla on ollut mahdollisuus vastaselitykseen. Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen vastaselityksen voi lukea täältä.

Jos valitukset eivät menesty hallinto-oikeudessa, on päätöksestä mahdollisuus valittaa edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Mikäli menestystä ei tulisi siellä, olisi edessä asemakaavaprosessi poliittisine päätöksentekoineen ja mahdollisine valituskierroksineen.

Talkoo- ja ravintolapäivä kaupunkimetsien puolesta

Lauantaina 17.5.2014 vietettiin sekä talkoo- että ravintolapäivää. Kaupunkiluonnonpuolustajilla oli kahvila saaristolaiva Kulkurilla. Matkalla kauppatorilta Vuosaareen nähtiin Helsingin merellistä luontoa. Laiva ohitti Laajasalon, Santahaminan, Villingin ja Vartiosaaren. Laajasalossa sijaitsevan Kruunuvuorenrannan kuumaisemaksi tärvelty luonto puhutti. Keskustelimme myös Kivinokasta, vaikka se ei reittimme varrella ollutkaan.

Rantautumispaikkamme oli aavehotelli Vuoranta, josta jatkoimme "kävelytalkoiden" merkeissä rantoja pitkin Meri-Rastilan metsään.    

Aavehotelli Vuoranta saaristolaiva Kulkurin kannelta kuvattuna.

Vuorannassa Luonto-Liiton metsävastaava Lauri Kajander kertoi osallistujille kaavoituksen ja luonnonhoidon kaupunkiluonnolle aiheuttamista uhkista:

Helsingin poliisilaitos valvoo vesiskoottereita Isolla Kallahdella

Vesiskootteri Planmecan saunan laiturissa 10.5.2014

Harbonkadulla sijaitsevan Planmecan edustussaunan kaksi vesiskootteria ovat muutamana kesänä häirinneet Ison Kallahden lintujen pesintää. Jeteillä on ajettu lahdella edestakaisin ja myös käyty kiertämässä vastapäistä Onkiluotoa.

Kysyin Helsingin ympäristökeskuksesta, onko vesiskootterilla ajaminen Isolla Kallahdella ylipäätään sallittua ja mille viranomaiselle mahdollisesta rikkomuksesta pitäisi ilmoittaa. Ympäristötarkastaja Harri Pasasen vastaus oli: