Avoin kirje kiinteistölautakunnalle

Meri-Rastila 24.3.2013, kuva Olli Vento.

Kiinteistölautakunnalle Meri-Rastilan osayleiskaavaehdotukseen liittyen

Kiinteistölautakunta käsittelee Meri-Rastilan osayleiskaavaehdotuksesta annettavaa lausuntoa kokouksessaan 4.4.2013. Yleisten töiden lautakunta päätti 5.3.2013 korvata omasta lausunnostaan yksimielisesti sille esitetyn päätösehdotuksen Meri-Rastilan luontoalueen säilyttämistä puoltavalla kannanotolla. Toivon kiinteistölautakunnan toimivan samoin, sillä lautakunnalle esiteltävä päätösehdotus sivuuttaa niin alueen luontoarvot kuin asukkaiden paikallistuntemuksenkin.

Pyydän lautakuntaa tutustumaan Sitran verkkosivuilta löytyvään artikkeliin, jossa Meri-Rastilan OURCity-suunnitelma on nostettu esimerkiksi asukaslähtöisestä suunnittelusta. Artikkelissa käsitellään FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy:n vertailevaa tarkastelua OURCity-suunnitelmasta ja Meri-Rastilan osayleiskaavaehdotuksesta.

http://www.sitra.fi/artikkelit/2013/suomesta-maailman-paras-rakennettu-ymparisto

http://www.sitra.fi/julkaisu/2013/meri-rastilan-vaihtoehtotarkastelu

Meri-Rastilan länsirannalla on huomattavia luontoarvoja

Päätösehdotus sivuuttaa täysin mm. alueella tehdyt METSO-selvitykset. Helsingin luonnonsuojeluyhdistys (Helsy) viittaa selvityksiin omassa yleiskaavaehdotusta koskevassa muistutuksessaan:

”Helsyn mielestä on vähintäänkin outoa, että alueen huomattavista luonto- ja lajistoarvoista vuonna 2011 saatuja uusia tietoja (METSO-selvitys, kääpäselvitys) on tarkoituksellisesti tulkittu kaava-aineistoissa väärin.

METSO-selvityksen merkittävin havainto kaava-alueen osalta on se, että siellä sijaitsee Helsingin mittakaavassa huomattavan laaja ja luonnonsuojelubiologisesti arvokkaista kangas-, kallio-, lehto- ja korpimetsistä koostuva kokonaisuus. Alue on kokonaisuutena arvokas, mikä johtuu suurelta osin sen laajuudesta. Kaavaehdotuksen mukaisen rakentamisen supistava ja luontoarvoja heikentävä vaikutus tällaiseen, maakunnallisesti arvokkaaseen luontoalueeseen on huomattava.

Helsy huomauttaa, että edellä mainittuja vaikutuksia ei ole asiallisesti arvioitu kaavaselostuksessa. Sen sijaan kaavaselostuksen arviointi keskittyy lähinnä selvitysten painoarvon vähättelyyn sekä kaupungin luonnonhoitokäytäntöjen ylistämiseen.”

Meri-Rastilan ulkoilupuisto ja Ramsinniemi eivät muodosta yhtä kokonaisuutta

Päätösesitys yhdistää Meri-Rastilan ulkoilupuiston keinotekoisesti Ramsinniemeen, jolloin alue saadaan näyttämään todellista laajemmalta. Ramsinniemi on kuitenkin asukkaiden vaikeasti tavoitettavissa, koska sinne ei ole turvallista kulkuyhteyttä jalan tai pyörällä. Lisäksi suuri osa niemen pinta-alasta on varattu yksityisille huviloille.

Meri-Rastilan ulkoilualueen ja Ramsinniemen väliin on jo kaavoitettu Ramsinranta III, jonka toteutuminen edelleen vähentää yhteyttä alueiden välillä.

Pulaa kohtuuhintaisista asunnoista ei helpoteta rannoille ja luontoalueille rakentamalla

Päätösehdotuksessa esitettiin, että Meri-Rastilan osayleiskaavoituksessa painotuttaisiin kohtuuhintaiseen omistusasuntotuotantoon (sivu 2). Seuraavalla sivulla ollaan kuitenkin ristiriitaisesti sitä mieltä, että asukkaiden esittämän täydennysrakentamisvaihtoehdon ongelmana on ”alueen asuntojen alhainen hintataso”. OURCity-suunnitelman taloudellisen toteuttamiskelpoisuuden osalta viittaan Sitran sivuilta löytyvään vertailuraporttiin.

Esityksessä sivutaan myös (tosin sanaa käyttämättä) Meri-Rastilasta käytyä segregaatiokeskustelua. Tälle keskustelulle on ollut ominaista, että sitä on käyty ikään kuin ylhäältä käsin asukkaiden näkemykset sivuuttaen. Kaupunkisuunnitteluviraston teettämän ulkopuolisen arvion mukaan merirastilalaiset ovat tyytyväisiä alueeseen. Tyytyväisyys tuskin kohenisi, jos Meri-Rastilan keskeistä voimatekijää – luonnontilaisena säilynyttä metsää ja geologista muodostelmaa – nakerrettaisiin.

Tutkimusten mukaan luonnontilaiset alueet vähentävät sosioekonomisten ryhmien välisiä terveyseroja. Metsä pystyy siis pelkällä olemassaolollaan torjumaan asukkaiden eriarvoistumista.

Meri-Rastilaan on 2000-luvulla rakennettu lähes pelkästään omistusasuntoja meren rannan tuntumaan (alueet Ramsinranta I, Ramsinranta II). Ranta-alueiden tuntumaan rakentaminen on muodostamassa paikallisen segregaation kehän.

Metron varteen rakentaminen ei automaattisesti hillitse ilmastonmuutosta Päätösesityksessä vedotaan asemien läheisyyteen rakentamisen vähentävän liikenteen päästöjä ja siten hillitsevän ilmastonmuutosta. Tämä on typistettyä ilmastoajattelua. Ilmastonmuutokseen perehtyneet tiedemiehet (mm. James Hansen ja James Lovelock) pitävät keskeisenä hillintäkeinona metsäpinta-alan lisäämistä.

OURCity-suunnitelma näyttää, että Rastilan aseman tuntumaan on mahdollista saada lisää asukkaita metsään koskematta. Sitran sivulta löytyvä vertailuraportti osoittaa, että OURCity-suunnitelmassa joukkoliikenne olisi osayleiskaavaehdotusta paremmin asukkaiden tavoitettavissa.

Metroaseman tuntumaan rakentaminen ei kuitenkaan välttämättä vähennä edes liikenteen päästöjä mm. näistä syistä:

1. Metro toimii jo nyt kapasiteettinsa rajoilla ja Rastilan asemalta junaan aamuruuhkan aikaan nouseva joutuu usein tyytymään seisomapaikkaan. Metron varrelle on suunnitteilla runsaasti asutusta. Vaikka vuoroväliä saataisiinkin tihennettyä, kapasiteetti nousee vain vähän, koska junat samalla lyhenevät.

2. Metroon liittyy tällä hetkellä runsaasti epävarmuustekijöitä, joista on kerrottu mm. Hufvudsstadtsbladetissa. On riski, että julkinen liikenne pelkästään metroon tukeutuvilla alueilla (kuten Vuosaari) kriisiytyy tulevaisuudessa.

3. Osayleiskaavaehdotuksessa rakentamista on esitetty aivan Vuosaaren sillan kupeeseen. Sillan toisella puolella (Itäväylän ja Kehä I:n risteys) on massiivisia suunnitelmia autoliikenteen helpottamiseksi. Tämä lisää yksityisautoilun houkuttavuutta alueella.

Lisäksi varovaisuusperiaate edellyttää, että lisärakentaminen on sijoitettava aiheuttaen mahdollisimman vähän haittaa luonnon monimuotoisuudelle. Meri-Rastilan osalta tämä tarkoittaa, että kaupunkirakenteen levittämisen sijaan tulisi keskittyä tiivistämään jo rakennettua aluetta.

Meri-Rastilan länsirannan metsä suodattaa Vuosaaren sillalta tulevan liikenteen pienhiukkaspäästöjä ja melua ja suojaa siten Meri-Rastilan asuinaluetta. Tulevaisuudessa metsää tarvitaan myös aiempaa enemmän suojaksi ilmastonmuutoksen aiheuttamilta äärimmäisiltä sääilmiöiltä.

Luontoaluetta tarvitaan myös liikenteen ja ilmastonmuutoksen haittavaikutusten torjuntaan

Metsäalueilla on suotuisa vaikutus pienilmastoon. Tutkija, FT Leena Järven mukaan kaupungit muodostavat omat lämpösaarekkeensa. Alueet ovat sitä lämpimämpiä, mitä rakennetumpia ne ovat. Rakennetussa ympäristössä ilman lämpötila nousee helpommin terveydelle vaarallisiin lukemiin. Kaupungit tarvitsevat siis viheralueita paitsi lisäämään viihtyisyyttä myös viilentämään ilmaa.

Helsingin ei pitäisi toimia kansainvälisten tai valtakunnallisten sopimusten vastaisesti

Kansainvälisesti on tunnustettu (esim. Planetary Boundaries -raportti), että luonnon monimuotoisuuden väheneminen on tämän hetken vaikein ongelma. Monimuotoisuuden turvaamiseksi on useita sopimuksia ja strategioita, mm. YK:n biodiversiteettisopimus ja Euroopan unionin biodiversiteettistrategia. Näihin ja laajoihin kansallisiin selvityksiin pohjautuu tuore Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategia vuosille 2012 – 2020.
Valtakunnalliset ja kansainväliset sopimukset koskevat myös Helsingin kaupunkia. Samalla tulisi muistaa kaupungin omat, kaupunginhallituksen 8.2.2010 hyväksymät tavoitteet luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi.

Hyvillä tavoitteilla on merkitystä vain, jos niitä noudatetaan omassa toiminnassa.

Lopuksi
Metsäalue on tärkeä monenikäisille asukkaille. Meri-Rastilan ala-asteen koulu on mukana Suomen luonnonsuojeluliiton koulumetsähankkeessa ja osallistui koulumetsäkilpailuun.

http://www.hs.fi/kaupunki/Koulumets%C3%A4+on+luokkahuoneen+lis%C3%A4siipi/a1354165334017

http://www.sll.fi/mita-me-teemme/ymparistokasvatus/koulumetsat/tama-metsa-on-meille-tarkea-kilpailu/kilpailutyot/sarja-2.-alakoulut

Meri-Rastilassa 2.4.2013

Hanna-Leena Ylinen