Puut eivät peitä näkymää. Ne ovat osa sitä. - Hanna-Leena Ylinen

maanantai 7. heinäkuuta 2014

Vielä Ison Kallahden puiston hakkuista

Traktori pakittamassa juuri kaadetun koivun eteen. 7.7.2014
Ison Kallahden puistossa lintujen rauhoitusaikaan tehdyt hakkuut ovat puhuttaneet asukkaita. Useimmat ovat olleet toimenpiteistä harmissaan, mutta pari henkilöä eivät aluksi pitäneet tapahtunutta pahana. Mieli kuitenkin muuttui, kun he ymmärsivät, ettei pesimärauhan rikkominen tarkoittanut pientä häirintää, vaan pesäpoikasten varmaa kuolemaa.

Kaupunki sai toimenpiteistä runsaasti kielteistä palautetta ja metsäsuunnittelija Antti Siuruainen kävi 26.6. katsomassa tilannetta kanssamme. Siuruainen myönsi, että Ison Kallahden puiston toimenpiteet lintujen pesimäaikaan olivat virhe ja pahoitteli tapahtunutta. Hän kertoi, että töistä oli tullut moitteita paitsi asukkailta myös rakennusviraston sisältä. Pahoittelu jäi kuitenkin kahdestakin syystä muodolliseksi:

1) Vaikka tieto lintujen pesimäaikaan tehdyistä hakkuista on saavuttanut kaupungin useita reittejä, hakkuut ovat jatkuneet tiedon jälkeenkin ja jatkuvat yhä. Viikonloppuna huomasin, että Ison Kallahden puiston kalliolta oli viime viikolla kaadettu isoja kuusia ja tänään ohi kävellessäni työt jatkuivat edelleen ja tukkivat reitin Sjökullan kohdalla. Paikkaa lähestyessäni isoa koivua oltiin kaatamassa tielle.

Kohta kaatuu. 7.7.2014
2) Virheen myöntäminen tapahtui yksityisesti. Julkisuudessa viimeiseksi "totuudeksi" aiheesta jäi Siuruaisen Hesarissa 19.6. julkaistu mielipide, jonka otsikkona oli "Kallahdessa tehtiin töitä kevyellä kädellä". Käytännössä metsää puskettiin nurin traktorilla, isoja puita kaadettiin moottorisahalla ja maapohja ja aluskasvillisuus myllättiin täysin. Millaistakohan jälkeä olisi syntynyt raskaalla kädellä tehdyistä töistä?

Erityisen huolestuttavaa on, että kaupunki puolusti hakkuita sillä, että ne tehtiin Vuosaari-seuran toiveesta. Ei kaupungin pitäisi lähteä toimenpiteisiin yhdistysten toimeksiannosta, varsinkin jos kyse on järjestöstä, jolta ei löydy luontoon liittyvää asiantuntemusta. Kaupunki on sitoutunut luonnon monimuotoisuuteen liittyviin tavoitteisiin eikä niistä pitäisi tinkiä minkään tahon mielipiteiden vuoksi.

Yhdistykset eivät myöskään voi edustaa asukkaita, sillä niillä ei ole virallista vaaleilla valittua asemaa. Valinta tapahtuu ainoastaan sen suhteen, liittyykö yhdistykseen vai ei. Vuosaari-seuraan kuuluu n. 400 - 500 henkilöä eikä se voi edustaa niitä noin 36 000 vuosaarelaista, jotka syystä tai toisesta ovat halunneet pysytellä sen ulkopuolella.

Huolestuttavaa on myös, että Ison Kallahden hakkuita perusteltiin työtilanteeseen ja logistiikkaan liittyvillä asioilla. Periaatteilla ei ole mitään merkitystä, jos niitä voidaan rikkoa tilanteen mukaan. Toimenpiteitä ei pitäisi lintujen pesimäaikana eikä muulloinkaan perustella sillä, että henkilöitä ja traktoreita sattui olemaan vapaana.

Hakkuista ja pesimäajasta Espoon kaupungin sivuilla.

1 kommentti:

  1. Mainitsin tekstissä Siuruaisen mielipidekirjoituksen Hesarissa. Lähetin heti 19.6. siihen vastineen, mutta Hesari ei julkaissut sitä. Tässä vastineeni.

    Millaisia olisivat olleet raskaalla kädellä tehdyt työt?

    Helsingin rakennusviraston metsäsuunnittelija Antti Siuruainen kirjoitti (HS Mielipide 19.6.) Ison Kallahden puiston luonnonhoidosta otsikolla "Kallahdessa tehtiin töitä kevyellä kädellä".

    Kuljen Ison Kallahden puiston ohi päivittäin ja näin, millä tavalla töitä tehtiin. Puustoa puskettiin nurin metsätraktorilla ja maisemaan asettuneita isoja puita kaadettiin moottorisahalla. Jos traktorilla puiden läpi ajaminen on kevyellä kädellä tekemistä, niin millaisia olisivat raskaalla kädellä tehdyt työt?

    Ennen hakkuita olin seurannut puiston ohi kulkiessani mm. satakieliä, tiklejä, mustarastaita, leppälintuja ja punarintoja. Hakkuiden jälkeen olen tavannut näistä ainoastaan mustarastaita, jotka nekin ovat vaikuttaneet poikasensa menettäneiltä. Hakkuista on kiistatta ollut haittaa lintujen pesinnälle eikä Siuruaisen maininta, että kyse on "poikkeuksellisesta kertaluonteisesta erikoishakkuusta", ole peruste tällaiseen toimintaan.

    Toimenpiteet eivät tue luonnon monimuotoisuutta. Runsas traktorin käyttö on rikkonut metsäisen maapohjan niin, että se on otollinen vieraslajien, esim. jättipalsamin, leviämiselle.

    Siuruainen mainitsee, että Vuosaari-seura oli pyytänyt rakennusvirastolta hakkuita. Asukasyhdistyksillä ei kuitenkaan ole luonnonhoitoon liittyvää tietotaitoa eikä niillä ole siihen myöskään päätösvaltaa. Vastuu luonnonhoitoon liittyvien periaatteiden noudattamisesta on yksiselitteisesti kaupungilla.

    Hanna-Leena Ylinen
    Helsinki

    VastaaPoista

Kommenttisi julkaistaan tarkastuksen jälkeen.