Puut eivät peitä näkymää. Ne ovat osa sitä. - Hanna-Leena Ylinen

keskiviikko 6. elokuuta 2014

Tapaus Kruunuvuoren silta

Sillan havainnekuva, kuvakaappaus selostusluonnoksesta.
Kun Kruunuvuoren joukkoliikenneyhteyksien asemakaavaluonnos oli keväällä ja alkukesästä julkisesti nähtävillä, tulin vilkaisseeksi aineistoa. Meri-Rastilan osayleiskaavan tapaan Kruunuvuoren siltahanke on vaikuttanut ennalta lukkoon lyödyltä. Kaupunkisuunnitteluvirastossa on edetty asemakaavoituksessa siltavaihtoehdon pohjalta, vaikka aineisto on vielä erittäin puutteellinen.

Meri-Rastilan osayleiskaavalla ja Kruunuvuoren siltahankkeella on muutenkin enemmän yhteistä kuin äkkiseltään voisi arvata. Molemmat ovat päätepisteinä yleiskaavavisioissa hahmotellulle merellisten asuinalueiden ketjulle, jonka on tarkoitus edetä Laajasalosta Vartiosaaren ja Ramsinniemen kautta Meri-Rastilaan.

Itä-Helsingin luonnontilaisten rantojen uhraamista rakentamiselle tullaan todennäköisesti perustelemaan Kruunuvuoresta Meri-Rastilaan kulkevalla raitiotieyhteydellä. Suunnitelma toimii siis itsensä perusteluna ja kaupunkisuunnittelijat voivat olla luottavaisia, ettei iso osa helsinkiläispoliitikoista anna tällaisen kehäpäättelyn vaivata itseään. Samalla moni poliitikoista saattaa aktiivisesti unohtaa, että perusteli Meri-Rastilan osayleiskaavaa puoltavaa äänestyspäätöstään lopun metsän säästymisellä.

Arkkitehti Pertti Solla oli kirjoittanut Helsingin Sanomiin mielipiteen (HS 2.8.) Kruunuvuoren sillasta. Lähetin vastineen, joka julkaistiin 4.8.: 

HS Mielipide 4.8.2014
Lisäys 7.8.2014 klo 23.52: Helsingin Sanomissa oli tänään HKL:n johtokunnan puheenjohtaja Otso Kivekkään (vihr.) vastaus mielipiteeseeni. Vaikka Kivekäs on kanssani eri mieltä, hänen kirjoituksensa vahvistaa sen, mitä yritin omassa tekstissäni tuoda esille. Kruunuvuoren liikennevaihtoehdot ovat saattaneet olla keskusteluissa pitkään, mutta tästä huolimatta ympäristövaikutusten arviointi ei ollut keväällä valmistunut ja kaavaluonnoksen aineisto oli näytteillä ollessaan erittäin puutteellinen.

Kevyt suhtautuminen ympäristövaikutusten arviointiin osoittaa, ettei Helsingin kaupunki pidä arviointimenettelyä olennaisena ja katsoo, että kyseisen velvoitteen voi hoitaa jälkikäteen. Suunnittelijat myös todennäköisesti luottavat, että arvio valmistuessaan on sellainen kuin he toivovat eivätkä päättäjät kiinnitä kiusallista huomiota prosessin heikkouksiin.

Tässä on Kivekkään mielipide:


HS Mielipide 7.8.2014

Näytteillä olleeseen selostusluonnokseen (jossa tosiaan on runsaasti merkintöjä "TÄYDENTYY", "TARKENTUU", "TÄYDENNETÄÄN MYÖHEMMIN", voi tutustua tässä osoitteessa:

http://www.hel.fi/hel2/ksv/liitteet/2014_kaava/4505_1_selostusluonnos.pdf 

3 kommenttia:

  1. Olennaiselta ei tunnu se, onko koko hankkeeseen mennyt paljon aikaa. Jos miettii yleisemmin, niin kuluneen ajan tai tehdyn työn määrä eivät varmista minkään toimenpidekokonaisuuden laatua tai sitä, ovatko toimet sijoittuneet aikajanalle kohdalleen tai saaneet niille kuuluvan merkityksen.

    Tuntuisi tärkeältä, että ympäristövaikutusten arviointi ehtisi mukaan harkintaan, ennen kuin valitaan, mikä ratkaisu on paras. Oma merkityksensä on silläkin, että arviointimenettely lienee kallista. On tärkeätä arvioida ympäristövaikutukset ja sekin on tärkeätä, että arviointi saa ansaitsemansa roolin, etteivät kustannukset mene hukkaan.

    VastaaPoista
  2. Tosiaaan outoa että / jos näin ison hankkeen päätösasiakirjoista uupuu keskeistä materiaalia. Nopea googlauksen perusteella näyttäisivät pyytäneen yva:sta loppulausuntoja heinäkuussa?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tapaus saattaa muistuttaa ennakkotapausta (KHO 2011:54), jossa korkein hallinto-oikeus katsoi, ettei kaikki selvitysaineisto alueen luontoarvoista ollut osallisten saatavilla.

      Veikkaanpa, että kaupunki tulee jossain vaiheessa laittamaan luonnoksen uudestaan esille täydemmällä aineistolla, jotta asia ei näyttäisi niin pahalta.

      Poista

Kommenttisi julkaistaan tarkastuksen jälkeen.