Puut eivät peitä näkymää. Ne ovat osa sitä. - Hanna-Leena Ylinen

keskiviikko 24. syyskuuta 2014

Asuntotavoitteet ja luonto voidaan sovittaa yhteen

Liito-oravan papanoita, kuva Wikipediasta, ottanut Urjanhai 
Helsingin Sanomissa oli 20.9.2014 Marja Salmelan kirjoittama juttu, jossa kerrottiin liito-oravien olevan jarruna "kodeille" Espoossa.

Koska tekstin lähtökohtana jälleen kerran oli kuvitelma, että luontoalueiden säilyttäminen olisi jotenkin ristiriidassa asunto- ja ilmastotavoitteiden kanssa, kirjoitin vastineen, joka julkaistiin 24.9.2014:



HS 24.9.2014

Samassa lehdessä oli muitakin aiheeseen liittyviä mielipiteitä. Tässä on linkki yhteen kirjoituksista.

Lisäys 25.9.2014: Tänään mielipidesivulla oli Espoon kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkasen ja ympäristönsuojelupäällikkö Tarja Södermanin erinomainen kirjoitus aiheesta otsikolla "Liito-oravan suojelu ei estä Espoon kehittämistä". 

Tekstin perusteella vaikuttaa, ettei Salmelan kirjoitus ollut Espoon kaupungin tilaama, vaan taustalla oli todennäköisesti Salmelan pariinkin otteeseen palkinnut rakennusteollisuus. Jos vastaava juttu olisi tehty Helsingistä, olisi taustalla teollisuuden lisäksi ollut myös kaupungin toimijoita.

2 kommenttia:

  1. Luontokokonaisuus on tärkeä juttu toimivan ilmaston kannalta ja molemmat ovat tärkeitä ihmisten hyvinvoinnille. Koteja on mahdollista sijoittaa jo rakennetuille alueille. Kaupunkitila elää monin tavoin. Pitkässä juoksussa uutta tilaa vapautuu asunnoille.

    VastaaPoista
  2. Valitettavasti taitaa olla niin, että tuo luonto-alueiden säästäminen rakentamiselta on ainoa merkittävä tavoite, jonka ympäristöliike voi talouskasvuaatteen oloissa saavuttaa. Mietin tässä Kyläsaaressa kulkiessa, että itse näkisin mieluummin 200 perhe-asunnon torneja lisääkin Kalasatamassa suunniteltujen lisäksi, kuin että laajoja alueita menee 200 omakotitalon ja niiden vaatimien teiden ja muun rakentamisen alle. Helsingissä vain tunnutaan vastustavan noita torneja, mutta ei huomata ollenkaan sitä, että kaupunki leviää jatkuvasti syöden luontoa, kuten kuvistasikin näkee. Riittääkö omakotiasujillekaan vain se oma piha, kun tätä menoa laajemmat vapaat alueet rakennetaan toisten pikkupihoiksi. Se autopaikkanormi tosin taitaa olla se suurin syy, että torneja ei voi rakentaa. Kalasatamassakin tornit mahdollisti kai vain kauppakeskuksen valtava autohalli. Olisi edes mahdollisuus rakentaa tuota korkeaa tiivistä, jos autopaikkanormi purettaisiin ainakin keskusta-alueilla ja joukkoliikenteen solmukohdissa. Toivottavasti nuo tornit onnistuvat siinä määrin, että joku oikeasti omakotitaloa harkitseva valitseekin tuollaisen tilaa säästävän asumismuodon.

    Samoilta pelloilta ja tehtaista tulee noiden pientalojen asukkaiden ruuat ja tavarat kuin keskustassa asuvien ja lisäksi tuo autonkäyttö päälle, joten puheet pientalojen ekoelämästä on aika teoreettisia kun katselee pientalojen pihoja joissa on pari autoa, ruohonleikkurit ja kasa muuta roinaa.

    Onkohan tuolla Kyläsaaren kivikasoissa pesinyt kivitaskuja? Kesällä Petelius piti radio-ohjelmaansa jossa Salolainen kehui nähneensä lisääntyvissä määrin kivitaskuja Helsingissä. Tuli mieleen, että onko yksi laji saanut lyhytaikaista hyötyä Helsingin rakentamisesta, kun noita kivikasoja on vähän joka puolella, tosin taitaa muualla olla liian levotonta ja kasoja siirrellään.

    VastaaPoista

Kommenttisi julkaistaan tarkastuksen jälkeen.