.png) |
| Osa yleiskaavaluonnoskarttaa. Kuvakaappaus. |
Yleiskaavaluonnoksessa kartta on jaettu hehtaarin kokoisiin ruutuihin, jotka voivat vaikuttaa toisiinsa siten, että yksittäinen ruutu voi muuttaa luonnettaan naapuriruudun merkinnän pohjalta. Tällainen malli on vaarallinen kaupunkiluonnolle, sillä jos se jäisi voimaan, olisi asemakaavoituksessa mahdollista suhtautua asuntovaltaisen alueen pikselien vieressä oleviin virkistysaluepikseleihin ikään kuin rakennusmaana.
Joustavuus saattaa joissain asioissa olla kannatettavaa – voi esimerkiksi olla hyödyllistä, jos toimitilojen sijaan voidaankin rakentaa asuntoja tai päinvastoin – mutta luontoalueet tulisi merkitä sitovasti.
Riskinä on, että pikselikaavaa käytettäisiin luontoalueiden osalta jonkinlaisena yleiskaavoituksen pelisääntöjen ohituskaistana. Maakuntakaavalla, yleiskaavalla ja asemakaavalla on kaikilla omat sisältövaatimuksensa. Jos yleiskaavassa virkistysalueeksi merkittyyn kohtaan asemakaavoitettaisiin asuntoja viereiseen pikseliin vedoten, olisi kaavoitus siis ohittanut yleiskaavan sisältövaatimukset. Tämän vuoksi pikselimerkinnöistä olisi ainakin luontoalueiden osalta päästävä eroon mieluiten jo kaavaehdotusvaiheessa.
Myös Uudenmaan liitto on yleiskaavaluonnoksesta antamassaan lausunnossa ottanut kantaa pikseleihin:
”Kaavan ”ruutumaailman” tulkintatapa on liiankin väljä. On mahdotonta ennakoida, millaisena kokonaisuus todellisuudessa toteutuu, kun jokainen ruutu voikin toteutua osittain viereisen ruudun osoittaman maankäyttömuodon mukaisena. Jos ratkaisut tehdään aikanaan pienissä ”postimerkkikaavoissa” ja raskaimman mahdollisen rakentamisen mukaisena, kaava saattaa johtaa keskeisten maakunnallisten arvojen, kuten luonto- ja virkistysverkoston ratkaisevaan supistumiseen, jolloin yleiskaava ei ehkä enää toteutakaan maakuntakaavan tavoitteita.”
Uudenmaan liiton lausunto kokonaisuudessaan löytyy täältä.
Helsingin Sanomien ainoa pikseliongelmaa sivuava kirjoitus on toimittaja Katri Kallionpään kolumni. Edes Uudenmaan liiton lausunnosta lehti ei ole uutisoinut. Vaikuttaa siltä, että Helsingin uudesta yleiskaavasta kirjoitetaan vain silloin, kun se sopii lehden agendaan. Esimerkiksi kaupunkisuunnittelulautakunnan 16.12.2014 kaavaluonnokseen tekemistä luontoalueet huomioon ottavista muutoksista HS ei kertonut, vaikka merkittävän kaavan käsittely kuuluisi pääkirjoituksen aiheeksi.
Pikselöintiä käytetään kuvissa yleensä silloin, kun halutaan peittää jotain jota halutaan salata. Samasta asiasta taitaa olla kysymys yleiskaavassakin.
VastaaPoistaKuka tällaisen pikselöinnin on yleiskaavakarttoihin hyväksynyt? Kaavasuunnitelmat pitäisi esittää konkreettisessa muodossa, eikä epämääräisinä pikseleinä, joiden taakse todelliset suunnitelmat piilotetaan.
Itsekin mietin, kuka tai ketkä ovat pikseli-idean takana. Vaikuttaa selvältä, että joustavuuden on tarkoitus olla yksisuuntaista. Usein virkistysaluepikselin olisi mahdotontakin muuttaa vieressä olevaa asuntovaltaisen alueen pikseliä, koska siellä saattaa jo ennestään olla rakentamista.
PoistaEikös ne metsät auta torjumaan ilmastonmuutosta ja jeesaa ihmisten terveyttä. Metsät on suorastaan hyvinvointipankki. Kyllä virkistysalueet pitäisi olla kartalla tarkemmin.
VastaaPoistaEiköhän se ole aika selvää, että luontopikselit vaihtuvat rakentamispikseleiksi yhä enemmän. Mihin muuten saadaan kasvava väkimäärä mahdutettua? Tässäkin jahdataan enemmän seurausta kuin syytä. Virkamiehet vain vastaavat väestönkasvuun, jota poliitikot kiihdyttävät.
VastaaPoistaAika ikävää, että julkisesta liikenteestä tulee nyt uudisraivaajien etujoukkoa. On Kehärataa Vantaalla, Saaristoratikkaa Helsingissä ja mitä lie onkaan, mutta jokaista yhdistää se, että ne mahdollistavat rakentamisen levittämisen yhä enemmän luontoalueiden päälle. On hurjaa miten metsää kaatuu nyt Vantaallakin, mutta silti puhutaan kestävästä kehityksestä? Ei luonto ainakaan ole se joka kestää tuollaista.
On aika ikävää sitten huomata sekin kuinka ketään poliitikkoa ei asia enää kiinnosta. On enää vain vihreää kasvua ja bisnestä, mutta lopputulos on yhä sama kuin muissakin kasvuissa ja bisneksissä. Sitä saa vain katsella aidan takaa kuinka 'smart growth' hävittää luonnon. Joskus itsekin uskoin tuohon, mutta kun kulutus ei pienene yhtään eikä luontoa kunnioiteta ja säästetä, niin pakko se on todeta, että on pakko pienentää kuluttajien määrää ja unohtaa kulutuksen viherryttäminen, joka on pelkkää itsepetosta.