Puut eivät peitä näkymää. Ne ovat osa sitä. - Hanna-Leena Ylinen

tiistai 4. lokakuuta 2016

Yleiskaava: Turha pelätä aikalisää

Vartiosaari 2.10.2016
Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi yleiskaavan yksimielisesti kokouksessaan 14.6.2016. Kaupunginhallitus käsittelee kaavaa kokouksessaan 17.10.2016. Jos kaupunginhallitus ei päätä palauttaa yleiskaavaa suunnitteluun, se etenee valtuuston päätettäväksi 26.10.2016. Samassa kokouksessa valtuusto päättää myös kaupunginhallituksen 3.10.2016 hyväksymästä Vartiosaaren osayleiskaavasta.

Vartiosaaren osalta kyse on kaksilla vankkureilla ajamisesta, sillä sitä käsitellään paitsi osayleiskaavassa myös yleiskaavassa. Saaren säilymiseksi ei siis riitä, että osayleiskaava kaatuu valtuustossa, vaan rakentamismerkinnät ja raitiotie olisi saatava pois myös yleiskaavasta.

Yleiskaavan oikeusvaikutteisella kartalla on merkintä, ettei yleiskaava korvaa Vartiosaaren voimassa olevaa osayleiskaavaa, mikäli osayleiskaava tulee voimaan ennen yleiskaavaa. Tämä on syytä lukea myös niin, että jos Vartiosaaren osayleiskaava ei ole lainvoimainen ennen yleiskaavan voimaan tuloa, koskee yleiskaava myös Vartiosaarta. Teksti on luettavissa tässä yleiskaavakartalta poimitussa kuvakaappauksessa (klikkaa suuremmaksi):


Kaavojen ympärillä käy nyt kova kuhina. Kaupunkisuunnitteluvirasto on varoitellut poliitikkoja, että muiden kuin vähäisten muutosten tekeminen yleiskaavaan johtaa uuteen näytteille asettamiseen ja viivästymiseen.

Jostain syystä yleiskaavan viivästyminen on saatu kuulostamaan uhkaavalta. Mutta onko se sitä? Kumpi on huonompi vaihtoehto, hyväksyä luonto- ja kulttuuriympäristöille katastrofaalisia ratkaisuja sisältävä yleiskaava kiireessä vai palauttaa kaava suunnitteluun, laittaa se näytteille ja hyväksyä parannettu suunnitelma joidenkin kuukausien tai mahdollisesti vuoden kuluttua? Jos kaavaa korjattaisiin, valtuusto ehtisi välissä vaihtua, mutta tämäkään ei ole ongelma. Asukkaat saisivat mahdollisuuden vaikuttaa vaaleissa ja päättämässä olisi uusi valtuusto, johon nykyisen valtuuston aikana tehdyt sitoumukset eivät ainakaan samassa määrin vaikuttaisi.

Yleiskaavaa suunniteltaessa on varauduttu massiiviseen 250000 asukkaan väestönkasvuun. Koska luku tiedetään epärealistiseksi, ennusteen sijaan puhutaan väestösuunnitteesta tai -projektiosta. Yleiskaavassa tämäkään tosin ei ole riittänyt, vaan rakentamista on varattu karkeasti arvioiden kaksinkertainen määrä väestösuunnitteeseen verrattuna.

Rakentamisesta noin kolmannes on nykyisten alueiden täydentämistä, kolmannes sisääntuloväylien bulevardisoinnin mahdollistamaa ja kolmannes uusia asuinalueita nykyisin rakentamattomiin kohteisiin - siis käytännössä luonto- ja kulttuuriympäristöihin. Tämä tarkoittaa, että luonto- ja kulttuurialueille kohdistuva rakentaminen voitaisiin pyyhkäistä suunnitelmasta väestönkasvutavoitteen vaarantumatta, koska rakentamismahdollisuuksia jäisi edelleen yllin kyllin. Lisäksi Helsingistä on löydettävissä rakennettuja alueita, jotka nyt päätösprosessissa olevassa yleiskaavassa ovat alikäytössä. Yksi näistä on Herttoniemen teollisuusalue, jossa olisi mahdollista löytää yritystoimintaa ja tiivistä asumista yhdistävä ratkaisu Siilitien metroaseman ja Itäkeskuksen palveluiden tuntumassa.

Asukkaat jättivät yleiskaavaehdotuksesta yhteensä 1444 muistutusta. Näiden pohjalta kaavaan ei tehty merkittäviä muutoksia. Suunnittelijat ovat tuskin kuitenkaan pahuuttaan laatineet surkeaa kaavaa tai jättäneet muistutuksia huomioimatta. He yksinkertaisesti tekevät työtä käskettyä ja heidän mahdollisuutensa vaikuttaa työnsä sisältöön ovat vähäiset. Suunnittelijat saavat tästä palkan ja jos suunnitelmat hyväksytään, todennäköisesti myös mojovan tulospalkkion.

Avoimuuden nimissä olisikin syytä julkistaa, millaisia tulospalkkioita yleiskaavasuunnittelijoille kaavan edetessä maksetaan.

Vuorovaikutuksessa asukkaiden muistutusten lisäksi yliolkaisen käsittelyn saivat myös viranomaisten yleiskaavasta jättämät kriittiset lausunnot. Poliitikot toistelevat kaupungin suunnitelmia hyväksyessään, että luottavat virkamiesten virkavastuulla tekemään työhön. Valitettavasti päättäjien luottamus Helsingin kaupungin virkamiesten tekemiin suunnitelmiin näyttää pitävän silloinkin, kun muut virkamiehet niitä omalla virkavastuullaan kritisoivat.

Olisiko vielä mahdollista, että kaupunginhallituksen jäsenet ja valtuutetut ennen kaavapäätöksiä ehtisivät tutustua mm. näihin ELY-keskuksen 18.2.2016 päivätyssä yleiskaavalausunnossa oleviin kohtiin:

ELY-keskuksen lausunto, sivulta 2
ELY-keskuksen lausunto, sivulta 3

ELY-keskuksen lausunto, sivulta 5
ELY-keskuksen lausunto, sivulta 6
Helsingin Sanomissa ELY-keskuksen päätöksestä olla suojelematta Vartiosaarta rakennusperintölain nojalla annettiin sellainen kuva, että suojelu ja asuntojen rakentaminen on mahdollista sovittaa yhteen. Päätöksestä (26.9.2016) voisi kuitenkin päätellä ELY-keskuksen tarkoittaneen jotain muuta kuin huviloiden suojelemista raitiotien ja uuden asuinalueen ohessa:


Ei siis kannata uskoa kaikkea sitä, mitä kaupunkisuunnittelijat kaavoista virkavastuulla kertovat. Eikä sitäkään, mitä Hesari niistä kirjoittaa.

Yleiskaavan viivästyminen uuden näytteille asettamisen tai suunnitteluun palauttamisen vuoksi ei ole vaarallista. Huonon kaavan hyväksyminen sen sijaan on.

10 kommenttia:

  1. Helsinkiin tarvittaisiin suuri muutos maankäytössä. Jo rakennettua maata pitäisi käyttää tehokkaammin. Samalla luontoa pitäisi säästää ja turvata näin paikallisen viherverkoston säilyminen toimintakykyisenä.

    Liikenteen murroksessa pitäisi käyttää enemmän apuna jo olemassa olevia väyliä. Näin uusiutuminen tukeutuisi pohjalla olevaan yhteiskuntarakenteeseen. Kiskojen suuntaaminen metsien paikalle ei ole toimiva ratkaisu.

    Yleiskaavalle esitetty aikajänne on pitkä. Tässä ajassa vapautuu paljon rakennettua maata uusiokäyttöön. Näin avautuu paljon mahdollisuuksia kehittää kaupunkia.

    VastaaPoista
  2. Kaavaehdotuksessa on esitetty paljon lisää asumista moneen paikkaan kaupungissa. Siksi myös tarvittavien virkistysalueiden määrä pitäisi suhteuttaa tulevaisuuden massiivisiin oletuksiin asukasmääristä.

    Jos väkeä oikeasti on tulossa paljon lisää, pitää Helsinkiä rakentaa kunnolla ylöspäin.

    VastaaPoista
  3. Laajasalossa oli vuona 2013 17 000 asukasta 16 neliökilometrin alueella eli runsaat 1000 asukasta neliökilometrillä. Yliskylässäkin asukastiheys on vain 3000 ja matalien halpahallien ja laajojen parkkialueiden ostarilla ei asu ketään. Kuitenkin alle 1 neliökilometrin Vartiosaareen halutaan rakentaa 7000 asukkaalle uusi nukkumalähiö, eikö niiden pitänyt olla mennyttä aikaa?
    Kun "ostari" joka tapauksessa menee uusiksi pitäisi rakentaa moottoritien päälle ja sivuille oikea kaupunginosakeskus Kalasataman malliin: 5 liike- ja palvelukerroksen päälle vähintään 30 asuinkerrosta ja liikennettä ja pysäköintiä kansien alle mahdollisimman paljon. Entisen ostarin paikalle asuintorneja samaan malliin. Ei todellakaan ole tarvetta hajauttaa asutusta entisestään luontoalueille.

    VastaaPoista
  4. Otso Kivekäs sanoo ettei Vartiosaarta tarvita, mutta kyllä se tarvitaan, kun KSV ei omien puheiden vastaisesti piirrä sitä "urbaania kaupunkia ja pöhinää", vaan jää tehokkuudessa alle sen mitä tehtiin 1900-luvun alussa, joka nyt lienee se urbaanin pöhinän ilmentymä Helsingissä. Siis tarvitaan tuohon asukasmäärävaraukseen.

    Itse en yhtään ymmärrä tätä toimintaa, kun urbaania pöhinää voisi piirtää tehokkaasti näille entisille satamakentille ja Pasilaan, mutta niihin tuleekin vain vähänlaisesti asumista suurkauppakeskusten lisäksi. Siis jos verrataan nykyisen kantakaupungin asukastehokkuuteen. Itse en ymmärrä miksi pelätään että syntyisi uutta Punavuorta tai vastaavaa, koska Punavuoren hintataso kertoo siitä että kysyntää olisi. Nyt kukaan ei ole tyytyväinen kun luonto menee, mutta ei sitten synny edes sitä urbaania pöhinää ja kaupunkia. Minusta tämän takia yleiskaava olisi syytä pistää uusiksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä, yleiskaava ei tällaisena synnytä paljon puhuttua uutta kantakaupunkia, koska kaava sisältää runsaasti kaupunkirakenteen levittämistä luontoalueille. Jos yleiskaava tällaisena saa lainvoiman, todennäköisesti juuri nämä uudet alueet asemakaavoitetaan ensimmäiseksi.

      Mutta tyytyväisiä löytyy ainakin kaksi. Osmo Soininvaara (vihr.) kirjoitti taannoin blogissaan, että yleiskaava on vihreille valtava voitto. Ja Hannu Oskala (vihr.) kommentoi eilen fb-postaukseeni, että yleiskaava on käänteentekevä ja suorastaan vallankumouksellinen.

      Otso Kivekäs äänesti kaupunginhallituksessa sinänsä Vartiosaaren puolesta, samoin kuin puoluetoverinsa Sanna Vesikansa ja Hannu Oskala. Oskala teki kuitenkin pienen sivuliikkeen, sillä hän ei tukenut Henrik Nyholmin ja Otso Kivekkään lisäysehdotusta, jossa esitettiin, että mikäli rakentamiseen päädytään, sen tulee tapahtua suunnittelukauden loppupuolella ja rakentamisen edellytyksenä tulee olla olemassa oleva raitiovaunuyhteys Yliskylän ostoskeskukseen ja sitova päätös Vartiosaaren raitiovaunuyhteydestä. Vaikuttaa siis siltä, että Oskalalle sopii rakentamisen aloittaminen nopeastikin.

      Poista
  5. Uudenmaan ELY-keskuksen lausunto (18.2.2016) Helsingin yleiskaavaehdotuksesta löytyy täältä:

    http://www.ely-keskus.fi/documents/10191/14307798/ELY-keskuksen+lausunto+Helsingin+yleiskaavaluonnoksesta.pdf/40e49837-982c-4d0b-8cf2-5aa9c451e381

    VastaaPoista
  6. Suunnittelijat saavat tästä palkan ja jos suunnitelmat hyväksytään, todennäköisesti myös mojovan tulospalkkion.

    " Avoimuuden nimissä olisikin syytä julkistaa, millaisia tulospalkkioita yleiskaavasuunnittelijoille kaavan edetessä maksetaan."

    Onko todella näin, että myös suunnittelijoitaa/ viranhaltijoita motivoidaan tulospalkkioilla? Tämä on mehevä tieto jos näin on. Kertokaa lisää miten tämä on mahdollista?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Todella on niin, että tulospalkkioita maksetaan myös suunnittelijoille ja muillekin viranhaltijoille. Tällä tavalla heitä motivoidaan haluttuun lopputulokseen.

      En tiedä, mitä palkkioita tällä hetkellä käytetään. Vuosia sitten toiseen kaavaan liittyen kysyimme tulospalkkiosta silloiselta kaupunkisuunnittelulautakunnan jäseneltä ja muistaakseni tuolloin palkkiota maksettiin ainakin kerrosneliöalaan sidotusti. Kirjoitin palkkioista mielipidekirjoituksen, johon silloinen kaupunkisuunnitteluviraston päällikkö Tuomas Rajajärvi vastasi.

      Poista
  7. Mikä ihmeen hoppu8. lokakuuta 2016 klo 16.37

    Jos yleiskaavan hyväksyminen siirtyisi seuraavalle vaalikaudelle, kaavan mahdollistama asuntorakentaminen kuulemma hidastuisi. Mikä ihmeen hoppu tässä sitten oikein on? Yleiskaavan tarkoitushan on suunnitella kaupungin kehittämistä kolmenkymmenen vuoden tähtäimellä.

    VastaaPoista
  8. Miten on mahdollista, että yksi valtuusto voisi tuhota neljässä vuodessa lyhytnäköisessä asuntojen rakentamisvimmassaan suuren osan kaupungin metsistä ja viheralueista?

    Mistä tulee mandaatti tällaiselle hävitykselle, kun asukkaiden ja erilaisten yhteisöjen ja järjestöjen mielipiteillä ja tehdyillä muistutuksilla ei ole ollut minkäänlaista vaikutusta päätöksentekoon?

    VastaaPoista

Kommenttisi julkaistaan tarkastuksen jälkeen.