Puut eivät peitä näkymää. Ne ovat osa sitä. - Hanna-Leena Ylinen

keskiviikko 18. kesäkuuta 2014

Ison Kallahden puiston hakkuut lehdistössä

Lähetin Ison Kallahden puistossa lintujen pesimärauhaa rikkoneista hakkuista juttuvinkin ja muutaman valokuvan joillekin lehdille. Kirkko ja kaupunki -lehdestä ehdotettiin julkaisua Lukijan kuvana. Vastasin kieltävästi, sillä albumin oli tarkoitus vain havainnollistaa tapahtunutta.

Yksi kuvista päätyi Helsingin Uutisiin. Se ei haitannut, sillä toimitus oli otsikoinut sen sopivasti "Myllerrystä pesintäaikaan". Kuvan puupino ei kerro koko totuutta, sillä se ei ole ainoa laatuaan. Myllerrys oli paljon suurempi.

Helsingin Uutiset 14.6.2014


Olli Vento kirjoitti hakkuisiin liittyen mielipiteen Helsingin Sanomiin. Se julkaistiin 12.6.:



HS Mielipide 12.6.2014
Itse kirjoitin Vuosaari-lehteen. Tällä kertaa kirjoitukseni ei päätynyt lehteen. Vuosaari-seuran kritisoiminen aiheestakaan ei taida olla mahdollista lehdessä. Tässä kuitenkin lähettämäni kirjoitus:

Hakkuut häiritsivät lintujen pesimärauhaa Ison Kallahden puistossa

Ison Kallahden puistossa on tehty hakkuita lintujen pesimäaikaan. Olen valittanut niistä Helsingin kaupungille, jonka omat luonnonhoitoa koskevat periaatteet kieltävät tällaiset toimenpiteet pesimärauhan vuoksi 1.4. – 31.7. Hakkuut tosin ovat olleet niin järeät, etteivät ne olisi hyväksyttävissä muunakaan ajankohtana.

Sain rakennusvirastosta vastauksen, etteivät he muuten tee järeämpiä toimia pesimärauhan aikaan, mutta Ison Kallahden puiston työt suoritettiin Vuosaari-seuran pyynnöstä.

Tämä on outoa kahdestakin syystä: Vuosaari-seura ei ole toimija, jonka valtuuksiin kuuluisi luonnonhoidosta päättäminen. Seurasta tuskin edes löytyisi siihen tarvittavaa tietotaitoa. Kaupungin ei myöskään tulisi lähteä tekemään linjausten vastaisia töitä asukasyhdistyksen sellaista pyytäessä. Rakennusvirasto toimi yksiselitteisesti väärin. Mitä muuta virasto tekisi seuran pyynnöstä? Minkä kaikkien tahojen toiveita virasto tottelee?

Olin yhteydessä myös Vuosaari-seuraan, josta lintujen pesimärauhaa vähäteltiin toteamalla, että tänä vuonna pesintä on ollut etuajassa. Lentopoikasia ei ennen hakkuita kuitenkaan vielä ollut liikkeellä. On siis selvää, että työt häiritsivät pesintää. Lähes kaikki lintulajimme ovat luonnonsuojelulain mukaan rauhoitettuja eikä niitä saa tahallisesti häiritä tai tappaa eikä hävittää niiden pesiä.

Tehtyä ei saa tekemättömäksi. Toivon kuitenkin, että rakennusvirasto jättää jatkossa tekemättä sovittujen periaatteiden vastaisia hakkuita ja Vuosaari-seura ymmärtää olla niitä tilaamatta.

Hanna-Leena Ylinen

3 kommenttia:

  1. Kiitoksia ja jaksamisia. Vaikka uutisesi on surullisia, niin hyvä että nämä saavat näkyvyyttä edes tällä tavalla. En tiedä onko kyseessä juuri sivistys vai sivistymättömyys, mutta kauaksi on ihminen karannut luonnosta, kun ei edes suo toisille mahdollisuutta ja rauhaa lisääntymiseen. Valitettavasti näyttää siltä, että poliitikoille suojeluksi riittää sellainen pienten alueiden jättäminen johonkin kauas, jolla sitten perustellaan kaiken muun tuhoaminen taloudellisen kasvun takia. Ikään kuin kerättäisiin pieniä mallikappaleita luontotyypeistä ihmisiä varten ja jälkipolvien ihmeteltäväksi, mutta ei ymmärretä katsoa asiaa enää yhtään minkään muun kannalta.

    Helsingissäkin olisi niin paljon mahtavaa ekologisesti toimivaa luontoa, jos vain niiden päälle ymmärrettäisiin - olisi merta, lohijokea ja upeita metsiä kallioineen, mutta kaikki tuo jää ihmisen jalkoihin ja katoaa tai pilataan nähtävästi lopullisesti. Paljoa ei enää huvita tämä soininvaaralaisten asenne, jossa Helsingin luonnon voi rakentaa, jos kauemmaksi sitten jättää jotakin. Minusta tuossa näkyy juuri tuo asenne, jossa muu elämä ei sinänsä ole arvokasta, vaan vain huvitusta ihmiselle. Mitäs sitten tehdään, kun jäljellä on enää nuo suojelupläntit, mutta poliitikot huutavat yhä kasvua naamat punaisina?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Omat pulmansa liittyvät vielä siihen, että pienillä suojeluplänteillä ei luonnon monimuotoisuus suojellu. Tarvittaisiin luontaisten alueiden verkosto, mikä olisi Helsingissä yhä ihan mahdollinen juttu. Eikä luonnon turvaaminen estä asuntojen rakentamista.

      Maaseudulla on paljon puupeltoa, jossa luonto ei ole kovin monimuotoista. Kunnon metsiin rakentaminen Helsingissä ei auta luontoa muualla maassa.

      Poista
  2. Helsingin kaupungin metsäsuunnittelija Antti Siuruaisen vastaus Olli Vennon mielipiteeseen julkaistiin Hesarissa 19.6. Siinä Siuruinen mm. väitti Ison Kallahden töitä "kevyellä kädellä" tehdyiksi.

    Sittemmin Siuruainen ehdotti tapaamista ja katsastimme hänen kanssaan torstaina 26.6. muutamia luontokohteita Vuosaaressa ja Puotilassa. Tuossa tapaamisessa hän myönsi, että Ison Kallahden hakkuut lintujen pesimäaikaan oli virhe, ja pahoitteli tapahtunutta. Hän myös kertoi saaneensa hakkuista kielteistä palautetta paitsi useilta asukkailta myös rakennusvirastosta.

    Julkisuuteen jäi kuitenkin harmillisesti viimeiseksi tiedoksi Siuruaisen hakkuita puolustava mielipide Hesarissa. Olisikin hyvä, jos kaupunki tekisi jotain sen korjaamiseksi.

    VastaaPoista

Kommenttisi julkaistaan tarkastuksen jälkeen.