Kaksi aforismikokoelmaa

Tämän blogin edellisestä julkaisusta on kulunut jo noin vuosi. En ole lopettanut blogia, mutta kirjoittamiseen on tullut taukoa, koska aikani ei ole riittänyt Helsingin kaupunkiluontoon liittyvien suunnitelmien intensiiviseen seurantaan. Saatan kuitenkin vielä palata blogin pariin, jos se joskus taas on ajankäytöllisesti mahdollista.

Sitä odotellessa voit tutustua ajatuksiini kahdessa aforismikoelmassa.

Esikoisaforismikokoelma Jotta varastaisit ajatukseni (Kulttuurivihkot, 2019) sai Suomen aforismiyhdistyksen vuoden aforismikirja 2019 -tunnustuksen.

Kokoelmasta sanottua:

”Aforismikokoelma Jotta varastaisit ajatukseni on huolella rakennettu ja sisällöltään harkittu. --- Ylisen aforismien ansiokkaaseen luonteeseen kuuluvat hyvin muotoillut poleemisuus ja väittelynhalu. Lukija pannaan ajattelemaan itse."

Siru Kainulainen, Turun Sanomat

”Hanna-Leena Ylisen esikoisteos on kirkas ja rehellinen. Sen kieli on suoraa ja oivaltavaa. Ylisen aforismit ovat väitelauseita, jotka pakottavat lukijan pohtimaan omia näkemyksiään. Teoksen selkeys, tapa käsitellä ihmisyyttä suhteessa luontoon, itseensä, yhteiskuntaan ja kuolemaan sekä sen esittämä kriittisen ajattelun vaatimus viehättävät ja ansaitsevat kiitoksen.”

Vuoden aforismikirjan valitsija Vihdin kirjastotoimenjohtaja Hanna Laitinen

Lisätietoja Kulttuurivihkojen sivuilla

Toinen kokoelma Kilpikaarnaihminen (Kulttuurivihkot) ilmestyi lokakuussa 2021.

Kokoelmasta sanottua:

”Ylinen kirjoittaa koruttomasti, paisuttelelematta ja maalailematta. Yksinkertaisuus tehoaa.

Ihmisen ja luonnon suhteeseen palataan aina uudestaan eri näkökulmista. Ylinen kyseenalaistaa rajusti ihmisen toimintaa kaikkea elollista kohtaan.”

Taina Ratia Turun Sanomat (3.1.2022)

Haastattelu kirjan julkistustilaisuudessa:

https://youtu.be/kJ5F_MZRXXY

Lisätietoja kirjasta täällä.

  

Rakentamisen suunnittelua Meri-Rastilan länsirannan metsään ei jatketa

 

Luonto-Liiton tempaus 23.11.2013

Kaupunkiympäristölautakunta on kokouksessaan 20.10.2020 yksimielisesti päättänyt poistaa Vartiokylänlahden suunnitteluperiaatteista Rastilanrannan rakentamisen eli Meri-Rastilan metsä säilyy ainakin toistaiseksi nykyisellään.

Taistelu metsän puolesta on ollut pitkä. Osa metsän puolustajista on osallistunut kamppailuun jo vuoden 2002 yleiskaavan suunnittelun yhteydessä. Itse muutin alueelle vuonna 2004 ja tulin melko pian tietoiseksi metsään kohdistuvasta uhasta. Omakin taisteluni kesti siis lähes kuusitoista vuotta.

Pitkä taistelu oli yllätys, sillä rakentamissuunnitelmista kuultuani oletin, että kaupunkisuunnitteluviraston työpöydillä oli tapahtunut virhe, joka korjattaisiin heti, kun siitä huomautettaisiin. Näin ei kuitenkaan käynyt ja suunnittelijoiden lisäksi myös poliittiset päättäjät olivat rakentamisen kannalla.

Vaikka päätös metsän puolesta oli nyt yksimielinen, lähtötilanteessa meillä ei ollut tukena yhtään poliittista ryhmää ehkä SKP:ta lukuunottamatta. Päättäjiä kuitenkin kävi Pro Meri-Rastilan tilaisuuksissa ja ensimmäiseksi metsän puolelle kääntyi Vasemmistoliitto. Seuraavaksi tukea tuli Vihreiltä, joiden kantaan vaikutti ratkaisevasti ulkoimaisten arkkitehtien kulttuurivuoden hankkeena toteuttama OurCity-vaihtoehtosuunnitelma.

Metsää puolustava adressi luovutetaan ryhmille 11.12.2013

Osayleiskaavavaiheessa metsä hävisi lautakunnassa useita kertoja yhdellä äänellä. Myös valtuustossa äänestystulos oli melko tiukka, tosin siitä odotettiin vielä tasaisempaa. Metsän puolella olivat yksimielisesti Vasemmistoliiton, Vihreiden, Kristillisdemokraattien ja SKP:n ryhmät. Muista ryhmistä tuli yksittäisiä hajaääniä lukuunottamatta Keskustaa, jonka kaikki kolme valtuutettua kannattivat rakentamista.

Valtuuston päätöksen jälkeen metsän puolustajien tunnelmat olivat raskaat, mutta periksi ei aiottu antaa. Olin lupautunut kokousta seuraavana päivänä vastaamaan aamukuudelta Ylen toimittajan puheluun, jotta ratkaisusta saataisiin aamun uutisiin. Totesin toimittajalle pitäväni mahdollisena, että rakentaminen vielä onnistuttaisiin estämään. Haastattelu löytyy edelleen tekstimuodossa täältä.  

Usko onnistumisen mahdollisuuteen on tärkeä kaikille luonto- ja kulttuurialueiden puolustajille. Usein suunnitelmista uutisoidaan jo varhaisissa visiovaiheissa tavalla, joka saa rakentamisen vaikuttamaan vääjäämättömältä. Prosessit ovat kuitenkin pitkiä ja suunnitelmat voivat muuttua moneen kertaan.

Myös ajat muuttuvat. Vuonna 2020 rakentaminen luonnontilaisen kaltaiseen metsään tuntuu vielä huonommalta ajatukselta kuin kymmenen vuotta sitten.

Syitä säilyttää Meri-Rastilan metsä nykyisellään

Meri-Rastila 26.9.2020

 

Kaupunkiympäristölautakunta käsittelee kokouksessaan 29.9.2020 Vartiokylänlahden suunnitteluperiaatteita, joissa mukana on asuinalueen rakentaminen Meri-Rastilan metsään. Asia jää todennäköisesti vähintään viikoksi pöydälle.

Nyt kannattaa vedota lautakuntaan metsän säilyttämiseksi. Jäsenten ja varajäsenten yhteystiedot löytyvät täältä.

Tässä muutamia perusteluja metsän säilyttämisen puolesta:

Tilanne on toinen kuin osayleiskaavan hyväksymisen aikoihin

Kun Meri-Rastilan länsirannan metsän osayleiskaava joulukuussa 2013 hyväksyttiin valtuustossa niukasti, moni perusteli suunnitelman puolesta äänestämistä väitteellä, ettei vaihtoehdoksi tarjottu Meri-Rastilan rakennetun alueen täydentäminen olisi mahdollista. Nyt täydennysrakentamisen suunnittelu on pitkällä, joten kaupunkirakenteen levittämisestä metsään tulee rehellisyyden nimissä luopua.

Täydennysrakentamisen myötä kasvava asukasmäärä tarvitsee myös riittävät virkistysalueet.

 

Meri-Rastilan metsä on osa seudullista vihersormea

Meri-Rastilan metsä on osa Laajasalosta Vartiosaaren ja Ramsinniemen kautta Mustavuoreen ja Sipooseen jatkuvaa seudullista vihersormea. Luontoarvot ja luonnon kytkeytyneisyys on jo yksinäänkin riittävä syy luopua osayleiskaavan mukaisesta rakentamisesta.

Myös Margus Ellermaa on Helsingin kaupungin julkaisussa Helsingin merkittävät lintualueet ja pesimälinnusto kiinnittänyt huomiota kytkeytyneisyyden merkitykseen. Meri-Rastilan metsän osalta hän toteaa: "Alueen huomioon ottamisen kannalta on tärkeää: koko alueen, etenkin soistuvien alueiden säilyminen luonnontilaisena; runsas lahopuusto; alueen kytkeytyneisyys." (Julkaisu on ladattavissa täältä.)

 

Ilmastonmuutoksen hillitseminen edellyttää kaupunkiluonnon säilyttämistä

Helsingin kaupunki on aloittamassa ilmastohätätilajulistuksen valmistelun. Julistuksen lisäksi tarvitaan toimia ja kaupunkiluonnon säilyttämisellä on tässä tärkeä asema. Helsingin kaupunki on itsekin myöntänyt tämän yleiskaavan ilmastovaikutusten raportissa. Tässä on lainaus raportista: ”Hiilinielut osaltaan perustelevat viheralueiden olemassa olon tärkeyttä ja rakentamispaineen suuntaamista jo valmiiksi rakennettuihin ympäristöihin näitä tiivistäen.”

 

Meri-Rastilan metsässä on erittäin uhanalaisen lahokaviosammalen esiintymiä

Faunatican raportissa (Vuosaaren alueen lahokaviosammalselvitys vuonna 2020) Meri-Rastilan metsä oli yksi Vuosaaren kolmesta erittäin uhanalaisen lahokaviosammalen keskeisestä elinympäristöstä. Lahokaviosammal on luonnonsuojelulain 47 pykälän mukaan erityisesti suojeltava laji, jonka ”säilymiselle tärkeän esiintymispaikan hävittäminen tai heikentäminen on kielletty”, ja toiseksi luontodirektiivin liitteessä II listattu laji.

 

Lahokaviosammal Meri-Rastilassa (Faunatica)

 

 

Lahokaviosammal johtopäätökset (Faunatica)

Metsä on tärkeä asukkaille

Tutkimukset ovat osoittaneet luontoalueiden läheisyyden tasaavan sosioekonomisten ryhmien välisiä terveyseroja. Metsät ja muut luontaiset alueet siis vähentävät eriarvoistumista pelkällä olemassaolollaan.

Korona-aika on osoittanut, että luonnontilaisen kaltaisia virkistysalueita on asukasmäärään nähden liian vähän. Mobiilidataan perustuvassa selvityksessä Meri-Rastilan metsä oli yksi niistä alueista, jotka koronatilanteen vuoksi ruuhkautuivat keväällä 2020 ulkoilijoista.

 

Lopuksi

 

Kun Vartiokylänlahden suunnitteluperiaatteita keväällä 2020 sai kommentoida Kerro kantasi -palvelussa, sadoissa kommenteissa vaadittiin Meri-Rastilan metsän säilyttämistä luontaisena. Nyt on mahdollisuus päättää luopua rakentamisen suunnittelusta ja osoittaa, että asukkaita kuullaan eikä vuorovaikutus jää pelkäksi näytökseksi.

Valitukset liittyvät ongelmiin suunnittelussa ja päätöksenteossa

Ramsinniemi 19.5.2018

Helsingin Sanomat kirjoitti rakentamiseen liittyvistä valituksista artikkelissaan 10.7.2020. Aihe nousi vielä pääkirjoitukseen 13.7.2020.

Helsingin Sanomat keskittyi kirjoituksissaan yksittäiseen henkilöön ja muutamaan tapaukseen. Pintaraapaisun sijaan lehden olisi kannattanut pureutua ongelman juurisyyhyn eli miksi Helsingin kaupunkisuunnittelussa ja päätöksenteossa jätetään huomioimatta niin luonnon monimuotoisuuden turvaaminen kuin kaavoitusta koskeva lainsäädäntökin.

Mielipide Vartiokylänlahden suunnitteluperiaatteista

Meri-Rastila 28.4.20202

Vartiokylänlahden suunnitteluperiaatteista voi lähettää mielipiteitä Helsingin kaupungin kirjaamon osoitteeseen helsinki.kirjaamo@hel.fi. Aineistot löytyvät täältä. Valitettavasti aineistoista puuttuu saatekirje, jossa kerrottaisiin, mihin mennessä mielipiteet tulisi jättää. Suosittelen kuitenkin lähettämään ne viimeistään 20.5.2020.

Suunnitteluperiaatteita voi kommentoida myös Kerro kantasi -palvelussa 20.5.2020 saakka (linkki sivustolle).

Alla on kirjaamoon tänään lähettämäni mielipide:

Luonto on auki

Ramsinniemi 22.3.2020

Vaikka epidemia sulkee tapahtumia ja palveluita, metsät ja rannat pysyvät edelleen auki. Uudet kävijät ovat löytäneet kaupunkiluontoon ja samalla tämä blogikin on saanut uusia vierailijoita, kun viruksen pelästyttämät ihmiset ovat etsineet kohteita, joihin voisi turvallisesti mennä.

Blogista on haettu tietoa esimerkiksi Espoon Rantaraitista, Helsingin täyttömäistä ja Ramsinniemestä. Lisäksi mediassa olleet viittaukset ns. mustiin joutseniin ovat tuoneet lukijoita Nassim Nicholas Talebin kirjasta kirjoittamalleni teosesittelylle. 

He eivät tiedä, mitä tekevät

Ole Kandelinin puisto 28.9.2019

Kaupunkiympäristölautakunta käsitteli kokouksessaan 10.9.2019 Meri-Rastilan länsipuolen asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotusta. Ehdotus sisältää pääasiassa jo rakennettujen alueiden täydentämistä, mutta toteutuessaan se heikentäisi Kallahdenniemen ja Meri-Rastilan metsän välistä ekologista yhteyttä Ole Kandelinin puistossa ja Rysäpuistossa.

Lautakunta päätti asettaa suunnitelman julkisesti nähtäville. Ehdotuksesta saa jättää muistutuksia 16.9.2019 ja 17.10.2019 välisenä aikana. Kaavan aineistot löytyvät hankekortista.

Maailman ikävintä kaupunkia rakentamassa?

Hiidenkouru Viilarintien varrella 17.8.2019

Helsingin kaupunkiympäristön toimiala on tunnettu piittaamattomuudestaan luonto- ja kulttuuriarvoja kohtaan. Siksi Helsingin kaupunkisuunnittelua pitkään seuranneet tuskin yllättyivät siitäkään, että kaupunki on Viilarintietä leventääkseen aikeissa räjäyttää valtakunnallisesti arvokkaan jäätikön sulamisvesien kovertaman hiidenkourun kivimurskaksi.

Onneksi Herttoniemiseura on hakenut Uudenmaan ELY-keskukselta toimenpidekieltoa ympäristörikoksen estämiseksi. Hakemus on ainakin tällä hetkellä ladattavissa sivulta https://www.herttoniemi.fi/.