Valitukset liittyvät ongelmiin suunnittelussa ja päätöksenteossa

Ramsinniemi 19.5.2018

Helsingin Sanomat kirjoitti rakentamiseen liittyvistä valituksista artikkelissaan 10.7.2020. Aihe nousi vielä pääkirjoitukseen 13.7.2020.

Helsingin Sanomat keskittyi kirjoituksissaan yksittäiseen henkilöön ja muutamaan tapaukseen. Pintaraapaisun sijaan lehden olisi kannattanut pureutua ongelman juurisyyhyn eli miksi Helsingin kaupunkisuunnittelussa ja päätöksenteossa jätetään huomioimatta niin luonnon monimuotoisuuden turvaaminen kuin kaavoitusta koskeva lainsäädäntökin.

Yleiskaava tuli KHO:sta paranneltuna

Yksi yleiskaavalta säästyneistä alueista: Ramsinniemi 19.5.2018

Helsingin hallinto-oikeus antoi 5.2.2018 ratkaisunsa Helsingin yleiskaavasta ja Vartiosaaren osayleiskaavasta. Se poisti tuolloin rakentamismerkinnät mm. Vartiosaaresta, Ramsinniemeltä ja osista Keskuspuistoa. 

Helsingin kaupunginhallitus kuitenkin valitti ratkaisusta korkeimpaan hallinto-oikeuteen, joten asukkaat ja järjestöt joutuivat jännittämään jo kertaalleen voitettujen luontoalueiden puolesta. Korkein hallinto-oikeus antoi ratkaisunsa 8.11.2018. Se hylkäsi kaikki kaupunginhallituksen vaatimukset. Sen sijaan järjestöt ja asukkaat onnistuivat saamaan muutaman uuden voiton, kun KHO poisti kaavamerkintöjä Viikissä, Pornaistenniemellä ja Tuomarinkartanon alueella.

Täyttömäet – keinotekoista luontoa eri puolilla Helsinkiä

Vuosaarenhuippu 5.5.2018

Kun kaupunginvaltuusto 26.10.2016 päätti osoittaa yleiskaavassa rakentamista Vartiosaareen ja Ramsinniemeen ja näin katkaista Laajasalosta Meri-Rastilan ja Vartiokylänlahden kautta Mustavuoreen ja Sipooseen jatkuvan vihersormen, ratkaisua perusteltiin väitteellä, että Itä-Helsingissä on toinen laajempi vihersormi, joka etenee Uutelasta kohti Mustavuorta. Helsingin hallinto-oikeus on sittemmin kumonnut yleiskaavan mm. Ramsinniemen ja Vartiosaaren osalta.

Alue, jota virkamiehet ja päättäjät yleiskaavan yhteydessä kutsuivat "itäiseksi vihersormeksi", näyttääkin kartalla laajalta ja vihreältä. Se koostuu kuitenkin paikoin niin saastuneesta maasta, että sille ei edes olisi voinut rakentaa asuntoja. Metsäisten Uutelan ja Mustavuoren välissä "vihersormella" on mm. golfkenttä, täyttömäki sekä virkistyskäyttöön kunnostettava entinen kaatopaikka.

Ontuvan demokratian puolustajat

Ramsinniemi 4.2.2018

Helsingin kaupunki on 7.3.2018 hakenut korkeimmalta hallinto-oikeudelta lupia valittaa Helsingin hallinto-oikeuden yleiskaavaa ja Vartiosaaren osayleiskaavaa koskevista päätöksistä. Vaikka julkisuudessa on viitattu aikomukseen valittaa lähinnä muutaman kaupunkibulevardin kumoamisesta, haluaa kaupunki valittaa myös hallinto-oikeuden useita viheralueita kuten Ramsinniemeä, Vartiosaarta, Melkkiä, Itä-Villinkiä ja Keskuspuiston osia koskevista ratkaisuista.

Helsingin kaupunginvaltuuston 26.10.2016 tekemät päätökset yleiskaavasta ja Vartiosaaren osayleiskaavasta osoittivat, kuinka olemattomilla tiedoilla poliitikot ovat valmiita tekemään isoja ratkaisuja.

Ilonpilaajan muistiinpanoja

Vartiosaari 2.10.2016

Hallinto-oikeuden päätös kumota Helsingin uusi yleiskaava joiltakin osin ja Vartiosaaren osayleiskaava kokonaan on aiheuttanut hämmentäviä reaktioita.

Helsingin Sanomissa kysyttiin, miksi hallinto-oikeus puuttuu puuttuu Helsingin asioihin. Vaikka otsikkoa seuraava teksti olikin asiallista, on huomionarvoista, että tällainen kysymys ylipäätään esitettiin. Kysymys kuvaa paitsi Helsingin Sanomien myös monien helsinkiläisten poliitikkojen suhtautumista pääkaupunkiin ikään kuin se olisi yhteiskunnan sääntöjen yläpuolella.

Helsingin kaupunki on toimija siinä missä muutkin eikä hallinto-oikeus ole erityisesti puuttumassa sen asioihin. On luontevaa edellyttää, että myös pääkaupunki noudattaa lakeja. On huolestuttavaa, että niin monissa virkamiesten ja päättäjien kannanotoissa kuultaa asenne, että Helsingille kaiken pitäisi olla sallittua.

Hallinto-oikeus säilyttäisi Ramsinniemen ja Vartiosaaren

Ramsinniemi 4.2.2018

Helsingin hallinto-oikeus on 5.2.2018 antanut päätöksen sekä Helsingin yleiskaavaa että Vartiosaaren osayleiskaavaa koskevissa asioissa.

Hallinto-oikeus hylkäsi Vartiosaaren osayleiskaavan ja kumosi yleiskaavan tässä blogissa käsiteltyjen Ramsinniemen ja Vartiosaaren osalta maakuntakaava vastaamattomana. Muita kohteita, joilta yleiskaava kumottiin olivat osa kaupunkibulevardeista, Melkki, Itä-Villinki, osa keskuspuistoa sekä alueita Ilmalan varikon ja Pitäjänmäen aseman ympäristössä.

Huomioita yleiskaavan toteuttamisohjelmasta

Vartiosaari 23.1.2016

Kaupunkisuunnitteluvirasto on julkaissut Yleiskaavan toteuttamisohjelman. Kaupunkiympäristölautakunta jätti ohjelman pöydälle kokouksessaan 28.11.2017 ja sitä käsitellään todennäköisesti 12.12.2017 pidettävässä kokouksessa.

Tässä muutamia huomioita ohjelmasta:

Toteutuivatko Helsingin LUMO-ohjelman tavoitteet?

Kruunuvuori 25.6.2015

Helsingin kaupunki laati vuosille 2008 – 2017 toimintaohjelman Helsingin luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi. Kesäkuussa 2014 silloinen ympäristökeskus järjesti seminaarin, jossa tarkasteltiin ohjelman toteutumista. Yllättäen virastot KSV etunenässä kertoivat saavuttaneensa lähes kaikki ohjelman tavoitteet. Raportti seminaarista on luettavissa täältä.

Kaupunki viittaa vuonna 2014 esitettyihin arvioihin 24.5.2017 julkaisemassaan tiedotteessa:

"Vuoden 2014 alussa tehdyn seurantakyselyn mukaan Helsingin luonnon monimuotoisuuden turvaamisen toimintaohjelman 2008−2017 toimenpiteistä yli 80 % on käynnistynyt."

Tässä on muutamia toimintaohjelmasta poimittuja toimenpiteitä sekä vähemmän optimistisia arvioita siitä, miten ne todellisuudessa on hoidettu:

Luonto on täällä

Valtuuston 26.10.2016 hyväksymästä yleiskaavasta voi päätellä, etteivät helsinkiläispoliitikot ja kaupunkisuunnitteluvirasto pidä Helsingin metsäistä ja merellistä luontoa kovin arvokkaana. Luonto on heille jossain muualla ja moni uskoo väitteeseen, että paras keino suojella luontoa, on rakentaa mahdollisimman paljon asuntoja Helsinkiin – myös viheralueille.

Mekanismia, jolla Helsingin rannoille ja metsiin rakentaminen suojelisi luontoa muualla Suomessa, ei kukaan ole koskaan avannut. Eikä voisikaan, sillä sellaista ei ole. Asutuksen keskittäminen Helsinkiin ei vähennä metsien talouskäyttöä muualla Suomessa eikä estä yhdenkään huvilan rakentamista järven tai meren rantaan. Pikemminkin kaupunkiluonnon väheneminen heikentäisi luontoa myös muualla, jonne virkistyskäytön paineet kaupungista siirtyisivät. Lisäksi, jos Helsinki tulevaisuudessa aikoo tuottaa energiaa hakkeesta, on siihen tarvittava puu peräisin metsistä.

Kaupunkiluonto ei välttämättä ole vähempiarvoista kuin luonto maaseudulla. Tämän voi todeta paitsi kulkemalla Helsingin rannoilla ja metsissä, myös selaamalla Antti Kolin kirjaa Helsingin muuttuva luonto (Metsäkustannus, 2017). Kirjan kuvat ja teksti osoittavat, että pääkaupungissa on runsaasti elämää.

Kaavoituskatsauksessa on useita ongelmakohteita

Kaavoituskatsaus 2017 on ilmestynyt

Kaupunkisuunnitteluvirasto on julkaissut vuoden 2017 kaavoituskatsauksen. Vaikka valtuuston 26.10.2016 hyväksymä yleiskaava on vielä hallinto-oikeuden käsiteltävänä, katsauksesta selviää, että kaupunki on jo nyt suunnittelemassa asemakaavoitusta joillekin lainvoimattoman yleiskaavan kiistanalaisille alueille.

Toimintamalli, jossa Helsingin kaupunki pyrkii ennakoimaan oikeuskäsittelyjen lopputulosta, näyttää pahalta. Se näyttää pahalta myös taloudellisesti, sillä oikeusprosessissa olevien alueiden asemakaavasuunnitteluun käytetään julkisia varoja, vaikka hankkeiden eteneminen on epävarmaa.

Monta syytä torpata Reposalmentien alueen suunnitelma

Reposalmentien alueen kaavan rajaus

Helsingin kaupunki on aloittanut asemakaavahankkeen, jonka tarkoituksena on suunnitella Reposalmentien varteen merelliselle alueelle asuinrakennuksia, palvelutiloja ja raitiovaunuvarikkoa. Lisäksi Reposalmentielle suunnitellaan raitiotietä ja huomioidaan sen jatkaminen Vartiosaareen. Kaava-aineistot löytyvät hankekortista ja hankkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta on mahdollisuus jättää mielipiteitä viimeistään 30.6.2017.

Virasto aloittaisi yleiskaavan toteuttamisen viheralueista

KSV:n ehdotus lähiaikoina toteutettaviksi yleiskaavakohteiksi.

Uuden yleiskaavan toteuttamisohjelman lyhyen aikavälin painopisteet olivat kaupunkisuunnittelulautakunnan käsiteltävänä 9.5.2017. KSV:n raportti painopisteistä on ladattavissa päätöstiedotteesta.

Lautakunta päätti merkitä raportin tiedoksi yhtenä vaihtoehtona ja korostaa, että painopisteet määritetään valtuuston strategiatyön pohjalta. Lisäksi lautakunta korosti, että kaupunginvaltuuston yleiskaavakäsittelyssä hyväksymät ponnet tulee ottaa jatkosuunnittelussa huomioon.

Yleiskaava: pikselit elävät jo

Yksi harvoista luontoalueista, jota yleiskaava ei uhkaa: Kallahdenniemi 1.1.2017.

Suomen Kuvalehti julkaisi 12.1.2017 kiinnostavan artikkelin Helsingin kaupunginvaltuuston viime syksynä hyväksymän yleiskaavan mahdollisista luontovaikutuksista.

Juttu nosti esille myös yleiskaavan vihreille aiheuttaman imagohaitan. Vihreät itse ovat kuvailleet yleiskaavaa "valtavaksi voitoksi", "suorastaan vallankumoukselliseksi" ja "kaikkien aikojen vihreimmäksi yleiskaavaksi".

SK:n artikkelista ilmenee, että todellisuus on toisenlainen. Helsingissä on kolmekymmentä yli kahdenkymmenen hehtaarin kokoista luontoaluetta ja yleiskaava osoittaa rakentamista niistä 27:lle. Isoista luontoalueista yleiskaava säilyttää kokonaisuudessaan ainoastaan Aittasaaren, Kallahdenniemen ja Santahaminan. Santahaminankaan tulevaisuus ei silti ole turvattu, sillä se on kiinni puolustusvoimien toiminnasta.

Muistutus Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavasta

Ramsinniemi 19.11.2016

Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaava on nähtävillä ja siitä on mahdollista jättää muistutuksia 9.12.2016 asti. Sähköisesti lähetettävien muistutusten on oltava perillä viimeistään klo 14, postitse lähetettyjen osalta riittää 9.12.2016 postileima. Tarkemmat ohjeet löytyvät täältä.

Lähetin alta löytyvän lyhyen Vartiosaarta, Ramsinniemeä ja Meri-Rastilaa koskevan muistutuksen Uudenmaan liiton sähköpostiosoitteeseen toimisto@uudenmaanliitto.fi:

Kaavakuume nousee

Ramsinniemi 3.10.2016

Yleiskaavakeskustelu käy kuumana ja kaupunkisuunnitteluvirasto sortui hämmentävään ylilyöntiin, julkaistessaan fb-sivullaan "faktantarkistuksen" Lauri Nordbergin asialliseen mielipidekirjoitukseen liittyen. KSV:n julkaisu ehti olla esillä useita tunteja ennen kuin siihen lisättiin allekirjoitus.

 

Faktantarkistusta kannattaisi pikemminkin käyttää viraston omiin aineistoihin. Esimerkiksi Nordbergin huomioon yleiskaavan maakuntakaavan vastaisuudesta virasto vastasi näin: "Joidenkin alueiden osalta yleiskaavan ratkaisut täsmentävät maakuntakaavojen merkintöjä. Tällaisia alueita ovat esimerkiksi Vartiosaari, Ramsinniemi ja Melkki." "Täsmentäminen" on mielenkiintoinen tulkinta tilanteesta, jossa virkistysalueita ja valtakunnallisesti arvokasta kulttuurialuetta ollaan yleiskaavassa muuttamassa betonilähiöiksi.

Viisi pointtia ajankohtaisista kaavahankkeista

Ramsinniemi 3.10.2016

Kaupunginhallitus päättää Helsingin uudesta yleiskaavasta kokouksessaan 17.10.2016. Vartiosaaren osayleiskaava on jo läpäissyt kaupunginhallituksen ja etenee valtuuston päätettäväksi 26.10.2016. Samassa kokouksessa valtuusto päättää myös yleiskaavasta. (Tekstiä korjattu 20.10. Aiempi oletus oli, että yleiskaavaa käsitellään ylimääräisessä valtuuston kokouksessa 2.11.2016.)

Tässä on vielä viisi pointtia yleiskaavaan ja Vartiosaaren osayleiskaavaan liittyen:

Yleiskaava: Turha pelätä aikalisää

Vartiosaari 2.10.2016

Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi yleiskaavan yksimielisesti kokouksessaan 14.6.2016. Kaupunginhallitus käsittelee kaavaa kokouksessaan 17.10.2016. Jos kaupunginhallitus ei päätä palauttaa yleiskaavaa suunnitteluun, se etenee valtuuston päätettäväksi 26.10.2016. Samassa kokouksessa valtuusto päättää myös kaupunginhallituksen 3.10.2016 hyväksymästä Vartiosaaren osayleiskaavasta.

Vartiosaaren osalta kyse on kaksilla vankkureilla ajamisesta, sillä sitä käsitellään paitsi osayleiskaavassa myös yleiskaavassa. Saaren säilymiseksi ei siis riitä, että osayleiskaava kaatuu valtuustossa, vaan rakentamismerkinnät ja raitiotie olisi saatava pois myös yleiskaavasta.

Yleiskaava: väitteitä ja vastaväitteitä

Yleiskaavan uhkaamaa aluetta: Ramsinniemi 26.10.2015

Kaupunginhallitus päättää yleiskaavasta kokouksessaan 17.10.2016 ja myös Vartiosaaren osayleiskaava on tulossa kaupunginhallituksen päätettäväksi. Itse asiassa Vartiosaaren kaava on esityslistalla jo 26.9.2016, mutta se jäänee pöydälle viikoksi tai kahdeksi.

Kumpaakin kaavaa on edistetty väitteillä, joiden totuusarvo on heikko tai epämääräinen. Tässä joitakin yleisiä väittämiä sekä vastaväitteitä niihin:

Kuvakooste Vartiosaari-päivästä 21.8.2016

Opaste Reposalmen tuntumassa. 21.8.2016

Vartiosaari-päivää vietettiin jälleen 21.8.2016. Saaren tulevaisuus huolettaa monia, sillä kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi kokouksessaan 17.5.2016 Vartiosaaren osayleiskaavan. Lisäksi lautakunta on hyväksynyt yleiskaavan, joka sekin osoittaa rakentamista Vartiosaareen.

Seuraavaksi nämä kaksi kaavaa etenevät kaupunginhallitukseen, jonka jälkeen valtuusto tekee niistä lopullisen päätöksen, ellei kaupunginhallitus niitä sitä ennen hylkää. Vartiosaaren käsittely kahdessa eri kaavassa on ongelmallista mm. siksi, että osallisille se voi tarkoittaa kahta erillistä valitusprosessia.

Poliittisessa päätöksenteossa Vartiosaari tuskin pelastuu, vaikka asiallisesti ottaen näin pitäisi tapahtua. Kaupunkisuunnitteluvirasto on suunnitelmassaan sivuuttanut mm. Museoviraston ja Uudenmaan ELY-keskuksen saarta koskevat lausunnot. Samaan aikaan maan hallitus suunnittelee poistavansa valitusoikeuden viranomaisilta, siis esimerkiksi juuri näiltä, jotka saattaisivat Vartiosaaren kaavoista valittaa.

Mutta ei kaavoituksesta tällä kertaa enempää. Vilkaistaan mieluummin, miltä Vartiosaaressa 21.8.2016 näytti.

Rantametsät ovat itähelsinkiläisten Keskuspuisto

Ramsinniemi 24.7.2016

Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi kokouksessaan 14.6.2016 yksimielisesti yleiskaavaehdotuksen, jossa esitetään runsaasti rakentamista Helsingin luontoalueille. Vähän aiemmin yli puolet kaupunginvaltuutetuista oli allekirjoittanut aloitteen kansallisen kaupunkipuiston perustamisesta Helsinkiin.

Olivatko päättäjät siis ehtineet muutamassa viikossa muuttaa mieltään, kun niin monet heistä olivat ensin kannattaneet luontoalueita turvaavaa kaupunkipuistoa ja sen jälkeen viiden puolueen edustajat yksimielisesti hyväksyivät kaavan, jonka perusteella olisi mahdollista sijoittaa massiivista rakentamista mm. Itä-Helsingin merellisille luontoalueille?