Saaristoraitiotie: vierailu Stansvikissa 13.6.2015

Saaristoraitiotien linjausta Laajasalossa. 13.6.2015

Kaupunkisuunnitteluviraston Vuosaaressa 5.2.2015 järjestämässä yleiskaavaillassa asukkaiden keskeisimpiä huolenaiheita olivat Uutelan kanavan itäpuolelle kohdistuva rakentaminen ja saaristoraitiotie, jolle tarvittavan reitin puhkominen tuhoaisi luontoa niin Ramsinniemessä kuin Vartiosaaressakin. Yleiskaava-arkkitehti Marja Piimies yritti tilaisuudessa tyynnytellä saaristoraitiotien aiheuttamaa huolta sanomalla, että kaava vain mahdollistaa sen, mutta kaiken kaavassa esitetyn ei ole tarkoitus toteutua.

On selvää, ettei kaikki kaavoihin piirretty koskaan toteudu. Valitettavasti Helsingissä huonoimmat ratkaisut näyttäisivät toteutuvan kaikkein todennäköisimmin. Yleiskaavaluonnosta esittelevällä videolla Piimies itse nostaa liikennehankkeista esiin juuri saaristoraitiotien.

Huonot hankkeet saattavat joskus alkaa toteutua ennen kuin ne edes näkyvät asemakaavoissa. Kävin 13.6.2015 Laajasalon Stansvikissa ja näytti siltä kuin alueella rakennettaisiin jo raitiotien reittiä, vaikka moni asia on vielä kesken. Jos haluaa saada käsityksen, miten raitiotien rakentaminen vaikuttaisi Vartiosaareen tai Ramsinniemeen, voi mielessään sijoittaa Stansvikin työmaalla ottamani kuvat näille alueille.

Kaupunki lintu- ja sammakkoperspektiivistä



Tuoreita runkoja Ison Kallahden puiston tuntumassa. 15.5.2015

Helsingin kaupunki julkaisi 13.5.2015 tiedotteen, jossa asukkaita muistutettiin siitä, että lintujen munat ja poikaset ovat aina rauhoitettuja. Toivottavasti tiedote luetaan huolella rakennusvirastossa, ettei käy niin kuin vuosi sitten, jolloin lintujen pesät ja poikaset tuhoutuivat Ison Kallahden puistossa kesäkuun alussa olleissa laajoissa hakkuissa.

Viime vuoden epäonnistuneesta pesinnästä huolimatta satakieli on laulusta päätellen palannut Ison Kallahden puistoon. Niin on valitettavasti rakennusvirastokin, sillä puiston liepeille on ilmestynyt tuore puupino. Puut on vasta kaadettu, sillä koivuissa on pienet lehdet:

Varjakanpuisto Helsingin kaupungin luonnonsuojeluohjelmassa

Vartiokylänlahden täystuhosta kirjoittamaani tekstiin tuli jonkin verran kommentteja. Joissakin viitattiin Helsingin kaupungin luonnonsuojeluohjelmaan vuosille 2008 - 2017.

Ohjelmasta löytyvästä karttarajauksesta huomaa, että paljaaksi riivitty purolaakso sisältyi suojeltavaksi aiottuun 2,43 hehtaariin.

Kuvakaappaus Helsingin luonnonsuojeluohjelmasta 2008 - 2017

Varjakanpuistosta kerrotaan ohjelmassa näin:

Täystuho Vartiokylänlahdella



Broändan purolaakso 14.9.2014





Broändan purolaakso 14.9.2014



Kuulimme syyskuussa 2014, että Vartiokylänlahden pohjukassa sijaitsevan Broändan purolaakson tuntumassa tullaan tekemään tulvasuojauksia ja lupauduimme kuvaamaan puroa siltä varalta, että työt pilaisivat ympäristöä väitettyä enemmän. Tuolloin alue oli lintujen suosimaa rehevää lehtoa, jonka ainoana haittapuolena oli Puotilan viljelypalstoilta levinnyt jättipalsami.

Sunnuntaina 29.3.2015 poikkesimme katsomaan tämän hetken tilannetta. Tuho oli lähes täydellinen. Nyt samalla paikalla näyttää tältä:

Töitä ja tihutöitä Solvikin puistossa

Vahingoitettu mänty Solvikin puistossa. 17.10.2014

Luin Helsingin Sanomista, että Solvikin puistossa Aurinkolahdessa oli vahingoitettu kilpikaarnamäntyjä ja kaupungin rakentamispalvelu Stara oli tehnyt asiasta rikosilmoituksen.

Kävin katsomassa tapahtunutta. On hyvä, että vahingonteosta on tehty ilmoitus, mutta kaupunki oli itsekin saanut melko pahaa jälkeä aikaiseksi. Tässä on kuvia niin töiden kuin tihutöidenkin tuloksista:

Ison Kallahden puisto luonnonhoidon jälkeen

Yksityiskohta pinosta Sjökullan tien varrella. 11.8.2014

Rakennusviraston metsäsuunnittelija Antti Siuruainen totesi 8.7.2014 lähettämässään viestissä olevansa tyytyväinen Sjökullan torpan ympäristössä tehtyihin toimenpiteisiin sekä maisemallisesti että monimuotoisuuden kannalta. Kävin 11.8. katsomassa, oliko tyytyväisyyteen syytä.

Sjökullan torpan ympäristö oli entuudestaankin vieraslajien vaivaama. Kaupungin toimenpiteet raivasivat olosuhteet niille entistäkin sopivammiksi. Esimerkiksi haitalliseksi vieraslajiksi luokiteltu karhunköynnös on vallannut runsaasti tilaa:

Uudistivatko hakkuut metsää Leppäniemellä?

Hoidettua luontoa Kallahdenniemen Leppäniemessä.

Olen tänä kesänä kirjoittanut luonnonhoidosta enemmän kuin olisin halunnut. Totta puhuen olisi parempi, etten olisi käsitellyt luonnonhoitoa kertaakaan, sillä kirjoitan siitä vain silloin, kun asiat eivät suju.

Kun Helsingin kaupungin rakennusviraston metsäsuunnittelija Antti Siuruainen kävi 26.6. katsomassa Ison Kallahden hakkuiden jälkiä, poikkesimme samalla parissa muussakin ongelmakohteessa. Yksi näistä oli Kallahdenniemellä sijaitseva Leppäniemi, jossa keväällä tehtiin käsittämätön aukkohakkuu.

Siuruainen selitteli rajujen toimenpiteiden syyksi mystisesti kuolleet kuuset ja esitteli uudella menetelmällä istutettuja koivuntaimia, joiden avulla hakatun metsälaikun on tarkoitus uudistua. Poikkesin 2.8.2014 kuvaamassa, miten uudistuminen etenee.

Maisemasuunnittelua aavehotelli Vuorannassa

Maj-Lis Rosenbröijerin suunnittelemaa Vuorannan piha-aluetta.

Juuri, kun olin päättänyt, etten enää kirjoita Vuorannasta, huomasin, että blogiini oli tultu Kukkapillin blogin kautta. Sinne oli kuvattu hotellia.

Kerroin blogin kommenttikeskustelussa, ettei Vuorantaa olla purkamassa ja rakentamassa tilalle rivitaloja, koska aavehotelli on suojelukohde. Kirjoittaja etsi suojelusta lisätietoja ja innostuin itsekin googlaamaan. Yllättäen löysin Hämeenlinnan ammattikorkeakoulussa tehdyn opinnäytetyön, jonka tarkoituksena on ollut laatia saneeraussuunnitelma maisema-arkkitehti Maj-Lis Rosenbröijerin (1926 – 2003) koulutuskeskus Vuorantaan aikoinaan suunnittelemalle pihaympäristölle.

Huolestuin saneeraussuunnitelmasta, mutta osoittautui, että sekä Rosenbröijer että opinnäytetyön tehnyt Maria Raunio olivat tunnistaneet Vuorannan vahvuuksiksi hienon luonnonympäristön. Alla on karttahavainnollistus Raunion tekemästä SWOT-analyysistä. Vahvuudet on merkitty vihreällä.

Pesimärauhan häirintä tarkoittaa poikasten varmaa kuolemaa

Helsingin Sanomat julkaisi 14.7.2014 mielipidesivuillaan Ison Kallahden hakkuita koskevan kirjoitukseni:

HS 13.7.2014

Kirjoitin ensimmäisen vastineen metsäsuunnittelija Antti Siuruaisen mielipiteeseen jo 19.6., mutta Helsingin Sanomat ei julkaissut sitä. Kirjoitin uuden vastineen 9.7. ja saatteessa kerroin, että rakennusvirasto on myöntänyt hakkuiden olleen virhe, tosin vasta töiden päättymistä seuraavana päivänä.

Alla on kuvakaappaus minulle välitetystä rakennusviraston Twitter-viestistä. Itse sain vielä 8.7. Siuruaiselta hyvin toisenlaisen viestin.

Vielä Ison Kallahden puiston hakkuista

Traktori pakittamassa juuri kaadetun koivun eteen. 7.7.2014

Ison Kallahden puistossa lintujen rauhoitusaikaan tehdyt hakkuut ovat puhuttaneet asukkaita. Useimmat ovat olleet toimenpiteistä harmissaan, mutta pari henkilöä eivät aluksi pitäneet tapahtunutta pahana. Mieli kuitenkin muuttui, kun he ymmärsivät, ettei pesimärauhan rikkominen tarkoittanut pientä häirintää, vaan pesäpoikasten varmaa kuolemaa.

Kaupunki sai toimenpiteistä runsaasti kielteistä palautetta ja metsäsuunnittelija Antti Siuruainen kävi 26.6. katsomassa tilannetta kanssamme. Siuruainen myönsi, että Ison Kallahden puiston toimenpiteet lintujen pesimäaikaan olivat virhe ja pahoitteli tapahtunutta. Hän kertoi, että töistä oli tullut moitteita paitsi asukkailta myös rakennusviraston sisältä. Pahoittelu jäi kuitenkin kahdestakin syystä muodolliseksi:

Kuvia juhannusviikonlopulta

Näkymä Lohiniemenrannasta juhannuksena.

Koska monet viettävät juhannusta muualla, on lähiössä mahdollisuus kuvata ketään häiritsemättä. Poikkesin juhannusviikonloppuna kuvaamassa muutamia aiemminkin esitettelemiäni paikkoja.

Niityn takana oleva aavehotelli Vuoranta näytti kauniilta. Rakenteista kasvavat koivut olivat luontaisia juhannuskoristeita:

Ison Kallahden puiston hakkuut lehdistössä

Lähetin Ison Kallahden puistossa lintujen pesimärauhaa rikkoneista hakkuista juttuvinkin ja muutaman valokuvan joillekin lehdille. Kirkko ja kaupunki -lehdestä ehdotettiin julkaisua Lukijan kuvana. Vastasin kieltävästi, sillä albumin oli tarkoitus vain havainnollistaa tapahtunutta.

Yksi kuvista päätyi Helsingin Uutisiin. Se ei haitannut, sillä toimitus oli otsikoinut sen sopivasti "Myllerrystä pesintäaikaan". Kuvan puupino ei kerro koko totuutta, sillä se ei ole ainoa laatuaan. Myllerrys oli paljon suurempi.

Helsingin Uutiset 14.6.2014

Olli Vento kirjoitti hakkuisiin liittyen mielipiteen Helsingin Sanomiin. Se julkaistiin 12.6.:

Ison Kallahden raiskio: perinnemaisemaa Staran tapaan

Perinnemaisemaa traktorilla

Olen valittanut Helsingin kaupungille Ison Kallahden puistossa lintujen pesimäaikaan tehdyistä hakkuista. Hakkuut tosin ovat olleet niin järeät, etteivät ne olisi hyväksyttävissä muunakaan vuodenaikana.

Eilen sain joitakin vastauksia moitteisiini. Antti Siuruainen rakennusvirastosta kirjoitti, etteivät he muuten tee järeämpiä toimia pesimärauhan aikaan, mutta Ison Kallahden puiston työt suoritettiin Vuosaari-seuran pyynnöstä.

Tämä on outoa kahdestakin syystä: Vuosaari-seura ei ole toimija, jonka tehtävänä olisi päättää luonnonhoidosta. Kaupungin ei myöskään tulisi lähteä tekemään linjausten vastaisia töitä asukasyhdistyksen sellaista pyytäessä. Rakennusvirasto toimi yksiselitteisesti väärin. Mitä muuta virasto tekisi seuran pyynnöstä? Minkä kaikkien tahojen toiveita virasto tottelee?

Ison Kallahden puisto: rajuja harvennushakkuita lintujen pesimäaikaan

Puupino Harbonkadulla

Ympäristökeskuksen 3.6.2014 järjestämässä LUMO-seminaarissa luonnonhoidon suunnitteluvastaava Tiina Saukkonen rakennusvirastosta kertoi Helsingin kaupungin luonnonhoidon periaatteista. Hänen mukaansa metsien hoidossa käytetään luonnonmukaisia ja ympäristöystävällisiä tekniikoita eikä lintujen pesimäaikana 1.4. - 31.7. tehdä uudistusta tai harvennusta.

Todellisuus ei kuitenkaan vastaa periaatteita. Kesäkuussa on Ison Kallahden puistossa tehty rajuja harvennushakkuita. Otin tänään muutamia valokuvia alueelta ja jaoin albumin paitsi Saukkoselle, myös luonnonhoidosta vastaavalle apulaiskaupunginjohtaja Pekka Saurille sekä yleisten töiden lautakunnan jäsenille.

Lisää valokuvia:

LUMO-seminaari 3.6.2014

Helsingin kaupungin ympäristökeskus järjesti tiistaina 3.6. seminaarin, jossa tarkasteltiin, miten Helsingin luonnon monimuotoisuuden turvaamisen toimintaohjelma on toteutunut vuosina 2011 - 2013.

Seminaari oli ennakko-odotuksia kiinnostavampi. Aluksi käytiin läpi eri virastojen LUMO-tavoitteiden toteutumista ja kas, priimukseksi nousi KSV, joka oli onnistunut toteuttamaan 95 % tavoitteista.

Helsingin luonnon monimuotoisuus ei tästä hyödy, sillä toimenpiteiden valmistumista arvioi virasto itse ja eri toimenpiteille annettiin sama painoarvo.