Puut eivät peitä näkymää. Ne ovat osa sitä. - Hanna-Leena Ylinen

torstai 10. tammikuuta 2013

Metron ongelmat halvaannuttavat Itä-Helsingin

(Lisäys 13.1.2013: Helsingin Sanomat julkaisi mielipidekirjoitukseni päivämäärien osalta muokattuna tämän päivän numerossaan.)

Lähetin 3.1.2013 Helsingin Sanomiin mielipidekirjoituksen otsikolla Metron ongelmat halvaannuttavat Itä-Helsingin. Tekstissäni oli noin 2 500 merkkiä ja sain samana päivänä toimituksesta viestin, jossa minua pyydettiin lyhentämään kirjoitukseni alle 2 000 merkkiin. 

Tein  työtä käskettyä, mutta mielipidettäni ei ainakaan toistaiseksi ole julkaistu. Syitä tähän voin vain arvailla. Vaikka Helsingin Sanomat on antanut runsaasti palstatilaa VR:n ongelmille, ei lehti ole vastaavalla tavalla halunnut uutisoida metroliikenteen vaikeuksista. Ehkä Helsingin Sanomat tavoilleen uskollisena haluaa pitää huolta rakennusliikkeiden intresseistä, sillä metrolla perustellaan suunnitelmia rakentaa niin itään kuin länteenkin. Näiltä suunnitelmilta putoaisi pohja, jos metron todellinen haavoittuvuus ymmärrettäisiin.

Tässä on kuitenkin se lyhennetty versio mielipidekirjoituksestani:

Helsingin Sanomissa oli 3.1. uutinen metron sähkövioista johtuvista häiriöistä. Teksti kuvasi hyvin ongelman, mutta jätti huomiotta asukasnäkökulman. Ainakaan Vuosaaresta ei ole vaihtoehtoista julkista yhteyttä. Bussilla 98 pääsee Itäkeskukseen, mutta vuoroväli on 20 minuuttia ja eivätkä kaikki mahdu bussiin pulmatilanteiden aikana. 

Metro-ongelmia on usein. Maaliskuussa asetinlaitevika pysäytti metron tunneiksi. Kuulutukset kehottivat turvautumaan vaihtoehtoisiin kulkuyhteyksiin. Kaikkialle niitä ei kuitenkaan ole ja niinpä Kampin metroaseman lattialla istui ihmisiä odottamassa junaa, jonka saapumisajasta ei ollut tietoa. Itse matkustin Kampista Rastilaan kolmella bussilla. Aikaa kului noin 1,5 tuntia. Olin silti onnekas, koska mahduin mukaan. Monet jäivät pysäkeille bussien ajaessa ohi.

Matkustajien riesana on ollut myös ”kesäklassikko”: vuodesta toiseen toistuva ratakorjausten aika, jolloin Vuosaaresta pääsee metrolla vain Itäkeskukseen, josta on vaihtoyhteys. Asukkaille ratatyöt eivät tulleet yllätyksenä. Aikataulusuunnittelijoille ne näyttivät tulleen, sillä liityntälinjan 96 aikatauluja ei ollut sovitettu metroliikenteeseen. Bussi lähti pysäkiltä ennen kuin matkustajat ehtivät nousta sille.

Joulukuun ensimmäisenä viikonloppuna metro oli pois käytöstä uuden ohjausjärjestelmän asennustöiden vuoksi. Korvaavat bussit olivat täynnä eivätkä kaikki mahtuneet mukaan. Hankalan viikonlopun jälkeen olisi toivonut, että uusi järjestelmä olisi edes toiminut. Seuraavien kolmen viikon aikana metroliikenteen takkuilu oli kuitenkin pikemminkin sääntö kuin poikkeus.

Uusi vuosi ei alkanut paremmin. Keskiviikkona 2.1. ihmettelin ruuhkaa linjan 98 pysäkillä. Rastilan metroaseman näyttötaulu antoi selityksen: seuraavan Ruoholahden metron arvioitiin tulevan noin 44 minuutin kuluttua. Kuulutukset kehottivat turvautumaan vaihtoehtoisiin kulkuvälineisiin. Monille se tarkoitti taksia, sillä metrovikojen aikaan Vuosaaresta ei ole toimivaa julkista liikennettä.

Emme ole pääsemässä metro-ongelmista. Ehdotankin, että Helsingin Sanomien toimittajat seuraavan vian aikana jalkautuisivat Vuosaareen pohtimaan, millaisia vaikeuksia aiheutuu niille, joilla ei ole vaihtoehtoa metrolle.

Hanna-Leena Ylinen, Helsinki   

2 kommenttia:

  1. Kiitos hyvästä mielipidekirjoituksestasi, joka käsitteli meitä monia koskettavia metron ongelmia! Pitkät huoltokatkot ja toistuvat tekniset vastoinkäymiset heijastavat mielestäni HKL:n piittaamattomuutta metrolla matkustavien tarpeista. Itse käytän työmatkoihini pääosin asemia Kamppi, Vuosaari ja Kulosaari. Kuukausien sähläily Vuosaaren aseman automaattiovien kanssa ja Kulosaaren aseman sulkeminen korjauksen ajaksi sekä korjauksen vaatiman ajan tuplaantuminen surkean korvaavan liikenteen järjestelyn kera ovat minua liikuttaneita harmeja noiden mainitsemiesi lisäksi. HKL ei näytä osaavan normaalia hankintamenettelyä, johon kuuluvat tarkka vaatimusmäärittely, käyttäjälähtöinen suunnittelu, sanktioklausuulit sopimuksissa, muodollinen hyväksymismenettely ja ennenkaikkea laadunvalvonta kaikissa vaiheissa. Vai olisiko kyse välinpitämättömyydestä?

    VastaaPoista
  2. Helsingin kehittämisessä moni iso asia on muuttumassa paljon. Kaikki muuttujat vaikuttavat toisiinsa ja myös siihen, miten hyvä paikka kaupunki on asukkailleen elää.

    Olisi tärkeätä, että esimerkiksi metron kehittämisen haasteita seurattaisiin tarkasti myös silloin, kun arvioidaan uuden asumisen sijoittelua kaupungin alueelle.

    Metron mahdollisia kapasiteettipulmia voisi verrata maapallon väestönkasvuun. Jos luontevan toimivuuden rajat tulevat vastaan, ongelmat voivat olla monenlaisia ja myös yllättäviä.

    VastaaPoista

Kommenttisi julkaistaan tarkastuksen jälkeen.