 |
| Jos Helsingin kaupunki olisi kulkuneuvo, se olisi... |
Kiinalaista
muotokuvaa tehtäessä haastateltava täydentää lauseita ”jos olisin laulu, olisin…”.
Koska minulla ei ole haastateltavaa, päätin tehdä kiinalaisen muotokuvan Helsingin
kaupungista.
Jos Helsingin kaupunki olisi kulkuneuvo, se
olisi…
Joulukuun
alusta lähtien metro on jälleen puhuttanut meitä itähelsinkiläisiä. Halvaantunut metro
voisikin sopia kuvaamaan kaupunkia, jonka virkamiehet kuvittelevat
voivansa rakentaa I:n muotoisen radan varaan metropolin. Helsingin merellisyyden vuoksi päädyn silti valitsemaan laivan.
Jos
Helsingin kaupunki olisi kulkuneuvo, se olisi RMS Titanic. Titaniciin liittynyt
lupaus uppoamattomuudesta oli yhtä pätevä kuin kaupungin johdon ajatukset Helsingin kehittämisestä.
Jos Helsingin kaupunki olisi kasvi, se
olisi…
Helsingin
kaupungin virallinen nimikkokasvi on vaahtera. Ihmettelen tätä, sillä
kyseisestä puusta tulee Suomen pääkaupungin sijaan mieleen Kanadan valtio.
En siis valitse vaahteraa. Päädyn kuitenkin itsekin vierasperäiseen lajiin,
johon kesäisin törmää lähes joka puolella Helsinkiä. Kasvin täytyy olla Helsingille
tärkeä, koska kaupunki ei ole halukas sitä kitkemään.
Jos Helsingin kaupunki siis olisi kasvi, se olisi jättipalsami.
Jos Helsingin kaupunki olisi laulu, se
olisi…
Kauko Röyhkä on tehnyt
synnyinkaupungistaan Oulusta laulun Paska
kaupunki. Jossain vaiheessa Espoo oli adoptoimassa kappaletta
itselleen. Helsingille se sopisi kuitenkin vasta, jos kaupungin johdon
mahtipontinen ajatus merenalaisesta rautatiestä Tallinnaan toteutuisi, sillä Röyhkä laulaa ”rautatie, rautatie menee
etelään…”.
Niinpä
joudun valitsemaan Helsingin lauluksi ABBAn kappaleen The Winner Takes It All. Se sopii erittäin hyvin kaupungille, joka
on halukas kuuntelemaan rakennusliikkeiden toiveita tarkalla korvalla ja
jakamaan näille pikavoittoja.
Jos Helsingin kaupunki olisi puu, se olisi…
Helsingin
kaupungin nimikkokasvi on siis vaahtera, mutta edelleenkään en aio käyttää
sitä kuvaamaan Helsinkiä kiinalaisessa muotokuvassani.
Helsingin
kaupungin suhde puihin on skitsofreeninen. Rakennusvirasto pelottelee asukkaita
”vaarallisilla puilla” ja harventaa kaupungin virkistysalueita turhan rankalla
kädellä. Missään nimessä Helsingin kaupunki ei voi olla kuusi, sillä juuri
tuota monien asukkaiden rakastamaa puuta kaupunki vainoaa.
Vihdoin
muistan puun, johon kaupunki on suhtautunut lempeällä ymmärtämyksellä. Jos
Helsinki olisi puu, sen täytyisi olla Lasipalatsin salava.
Jos Helsingin kaupunki olisi rakennus, se
olisi…
Harmittelen
edelleen VR:n vanhojen makasiinien katoamista kaupunkikuvasta,
varsinkin kun Töölönlahdelle on nousemassa erityisen tylsiä rakennuksia.
Pohdin, että ruma uudisrakennus saattaisi hyvinkin kuvata Helsingin kaupunkia. Ehkä Helsinki voisi olla Kampin kappeliksi kutsuttu puumuna.
Lopulta olen
kuitenkin sitä mieltä, että jos Helsingin kaupunki olisi rakennus, se olisi
korttitalo. Perustelen valintaani rakenteiden kestävyydellä.
Jos Helsingin kaupunki olisi valtio, se
olisi…
Koska
Helsinki on pienehkö kaupunki, jonka johtajat kuvittelevat rakentavansa metropolia, etsin ehdokasta kääpiövaltioiden joukosta.
Valinta on
helppo: jos Helsingin kaupunki olisi valtio, se olisi Vatikaani. Vatikaanin tavoin Helsingin kaupunki pelaa
muusta maailmasta riippumatta täysin omilla säännöillään ja myös Helsingissä valta on annettu yhden miehen käsiin.
Aluksi mietin Monopolia, mutta päädyn valitsemaan korttipeli Unon. Pakkaan on kuitenkin lisätty muutamia ylimääräisiä kortteja. Esimerkiksi minulle kaupunki on yrittänyt tyrkyttää Nimby-korttia, vaikka keskityn puolustamaan ennen kaikkea monimuotoista luontoa eikä takapihalleni enää voi edes tulla mitään, sillä vuosikaudet olen seurannut rakentamista niin etu- kuin takapihallanikin.
Itse puolestani haluaisin tarkoitushakuisten segregaatiopuheiden takia vilauttaa virkamiehille pahamaineista f-korttia.
Jos Helsingin kaupunki olisi henkilö, se olisi...
Tämä on helppo. Jos Helsinki olisi henkilö, se olisi velkarahalla huonoa makuaan osoittava ylipainoinen nousukasöykkäri, joka luulee olevansa tärkeämpi kuin on eikä usko sääntöjen koskevan itseään.
Vaikka tällaisia äänekkäitä narsisteja on vaikea pysäyttää, hekin joutuvat lopulta pysähtymään törmätessään itse rakentamaansa seinään.
Kyllä kappaleeseen olisi sopinut mielestäni myös "The Final Countdown".
VastaaPoistaT: Lukija
P.S. Uusi ulkoasusi on hieno.
Kun niin kovasti haukut tällä blogilla Helsinkiä, niin kysyn mielenkiinnosta, millainen on sitten hyvä kaupunki. Millainen on sinun ideaalikaupunkisi?
VastaaPoistaOmani on seuraavanlainen:
Väkiluku on noin 400 000. Eli tarpeeksi iso ollakseen elinvoimainen kulttuurin ja talouden keskus olemalla kuitenkin niin pieni, ettei se tarvitse metroa tai muita kalliita liikennejärjestelyjä. 70-luvulla Helsingin metroa rakennettaessa ja nyt uudelleen Länsimetro-projektissa näemme, miten paljon hikeä ja kyyneleitä metro vaatii.
Keskellä on vierekkäin vanha keskusta ja liikekeskusta. Jotta liikekeskusta ei tuhoaisi vanhan keskustan miljöötä, siellä ei ole kauas näkyviä pilvenpiirtäjiä.
Keskustaa ympäröi kantakaupunki, eli 6-kerroksisia umpikortteleita. Jokainen kortteli on yksi taloyhtiö ja pihasiivet puuttuvat. Siten sisäpihat voivat olla kunnollisia aktiviteetteja tarjoavia pihoja, samanlaisia kuin lähiökerrostalojen pihat.
Kantakaupunkikin jakautuu sikäli lähiömäisiin kaupunginosiin, että jokaisella niistä on selvästi oma palvelukeskittymänsä. Kivijalkaliikkeitä ei ole. Kantakaupungin sisällä on yhtenäisiä, noin 10-20 hehtaarin viheralueita. Asukkaat saavat päättää, ovatko ne tällaisia...: http://www.panoramio.com/photo_explorer#view=photo&position=405&with_photo_id=59166143&order=date_desc&user=3186662
...vai tällaisia: http://www.panoramio.com/photo_explorer#view=photo&position=2832&with_photo_id=53055845&order=date_desc&user=5346283
Itse kannattaisin ensimmäistä, mutta kyllä jälkimmäinenkin minulle kelpaa.
Siirryttäessä kauemmas keskustasta umpikorttelitiheikkö muuttuu maaseuduksi kuin seinään.
Kaupungin liikenne perustuu raitiovaunuun, pyöräilyyn ja kävelyyn ja mahdollisimman vähän autoiluun. Rautiovaunulinjoja on kahdentyyppisiä: kaupungin laidalta keskustan läpi toiselle laidalle kulkevia heilurilinjoja ja eri etäisyyksissä keskustasta kehää kiertäviä poikittaislinjoja. Aikataulukausia on kolme: lumipeiteaikaan noudatettava talvi-, kesäloma-aikaan noudatettava kesä- ja kummankin edellisen ajan ulkopuolella noudatettava syys- ja kevätaikataulu. Vuorovälit ovat tiheimmät talviaikataulussa ja harvimmat kesäikataulussa. Tavoitteena on kannustaa asukkaita pyöräilyyn.
Jos kaupunkilaisella on keskimäärin 30 nelötä asuin- ja 15 neliötä työskentelypinta-alaa, kaupunki tarvitsee 18000000 neliötä lattiaa. Kantakaupunkimaisella rakentamisella saadaan helposti aikaan e = 2,0. Jos rappukäytäviin ym. liikennetiloihin menee 10% lattiasta ja viheralueet vievät 20% kaupungista, koko kaupungin hyöty-e = 1,44. Kaupungin pinta-ala = 18000000 m2 / 1,44 = 12500000 m2 = 12,5 km2. Jos kaupunki on ympyrän muotoinen, sen säde on 2 km ja halkaisija eli pisin mahdollinen välimatka 4 km. Perusterve aikuinen ajaa sen pyörällä vartissa.
Kiitokset kommentistasi ja kysymyksestä. Ehkä huomasit, että haukkumiseni ei kohdistu Helsinkiin kaupunkiympäristönä, vaan Helsingin kaupunkiin toimijana.
PoistaKaipaan kaupungin toimintaan lisää läpinäkyvyyttä. Tällä hetkellä esimerkiksi kaupunkisuunnittelu näyttäisi tapahtuvan epävirallisissa piireissä, jonka jälkeen sovittu vaihtoehto runnotaan vuorovaikutusnäytöksen ja poliittisen koneiston läpi. Helsingissä on avainpoliitikkoja, joilla on huomattavasti vaikutusvaltaa saamiinsa äänimääriin nähden ja jotka osallistuvat junailuun eri tasoilla.
Ympäristönä Helsingissä on toistaiseksi vielä paljon hyvää. Pidän mm. itäisestä kantakaupungista ja asuinkin siellä useita vuosia. Kannatan jo rakennettujen alueiden tiivistämistä, mutta en tarkoita sillä kaupunkirakenteen levittämistä viheralueille. Minusta myös torneilla on paikkansa. Olen ehtinyt kaksi kertaa seurata Suomen korkeimman asuintalon rakentamista (ensin Kivenlahdessa ja sitten Vuosaaressa) enkä osaa pitää niitä huonoina.
Pidän suhteellisen luonnontilaisia viheralueita Helsingin vetovoimatekijänä ja haluan, että ne säilyvät nykyisessä laajuudessaan. Jos alueita nakerretaan, ne eivät pysty säilyttämään monimuotoisuuttaan. Ensimmäisen kuvan kaltaisilla puistoilla on paikkansa kantakaupungissa, mutta kaupunkimetsiä ei sellaisiksi pitäisi muuttaa.
En tiedä, millainen olisi ihannekaupunkini. Tavoitteeni kuitenkin on, että Helsinki pysyisi riittävän hyvänä, että voisin asua täällä jatkossakin.
Jäin miettimään kommentteja.
VastaaPoistaOlisi hyvä, jos kaupunginosista tulisi kokonaisempia paikkoja, joista ei tarvitsisi matkustaa niin paljon pois. Viheralueet, palvelut ja työkin saisivat sijaita lähellä kotia.
Jos tärkeät asiat löytyisivät omasta kaupunginosasta, liikenteen pulmat vähenisivät.
Minusta Tallinnassa vanha ja uusi keskusta toimivat maisemassa hyvin yhteen. Kummassakin on omat torninsa ja muuta siinä lomassa.