Valitukset liittyvät ongelmiin suunnittelussa ja päätöksenteossa

Ramsinniemi 19.5.2018

Helsingin Sanomat kirjoitti rakentamiseen liittyvistä valituksista artikkelissaan 10.7.2020. Aihe nousi vielä pääkirjoitukseen 13.7.2020.

Helsingin Sanomat keskittyi kirjoituksissaan yksittäiseen henkilöön ja muutamaan tapaukseen. Pintaraapaisun sijaan lehden olisi kannattanut pureutua ongelman juurisyyhyn eli miksi Helsingin kaupunkisuunnittelussa ja päätöksenteossa jätetään huomioimatta niin luonnon monimuotoisuuden turvaaminen kuin kaavoitusta koskeva lainsäädäntökin.

Helsingin hallinto-oikeus kumosi Stansvikinkallion asemakaavan

Stansvik 24.6.2019

Helsingin hallinto-oikeus on 13.6.2019 kumonnut Stansvikinkallion asemakaavan. Muutosta Helsingin kaupunginvaltuuston 14.3.2018 hyväksymään kaavaan olivat hakeneet Stansvikin kyläyhdistys yhdessä Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen kanssa sekä Laajasalo - Degerö Seura.

Sekä Helsingin Sanomat että YLE kirjoittivat asiasta raflaavin otsikoin, joista olisi voinut päätellä, että samalla estyi asuinalueen rakentaminen 10.000 – 13.000 asukkaalle. Näin ei kuitenkaan tapahtunut, vaan päätös koskee ainoastaan pientä, mutta luonnoltaan poikkeuksellisen hienoa aluetta, jolta löytyy mm. lahokaviosammalen esiintymä, lepakoiden lisääntymispaikkoja, viitasammakoita sekä satoja vuosia vanhoja kilpikaarnamäntyjä.

Mihin sitten voisi rakentaa?

Kyltti Mustavuoressa 5.5.2018

Kaupunkiluonnon säilymisestä huolehtimisen ei pitäisi kuulua pelkästään asukkaille. Vastuu luonnon monimuotoisuudesta ja ilmastonmuutoksen hillitsemisestä kuuluu kaikille. Helsingin kaupunki onkin ohjelmissaan tunnistanut luontoalueiden merkityksen. Valitettavasti tavoitteet eivät toistaiseksi ole vaikuttaneet toimintaan.

Tuoreessa esityksessä Hiilineutraali Helsinki 2035 -toimenpideohjelmaksi tuodaan esiin kaupunkimetsien merkitys hiilinieluina ja korostetaan niiden huomioimista asemakaavoituksessa:

Ilonpilaajan muistiinpanoja

Vartiosaari 2.10.2016

Hallinto-oikeuden päätös kumota Helsingin uusi yleiskaava joiltakin osin ja Vartiosaaren osayleiskaava kokonaan on aiheuttanut hämmentäviä reaktioita.

Helsingin Sanomissa kysyttiin, miksi hallinto-oikeus puuttuu puuttuu Helsingin asioihin. Vaikka otsikkoa seuraava teksti olikin asiallista, on huomionarvoista, että tällainen kysymys ylipäätään esitettiin. Kysymys kuvaa paitsi Helsingin Sanomien myös monien helsinkiläisten poliitikkojen suhtautumista pääkaupunkiin ikään kuin se olisi yhteiskunnan sääntöjen yläpuolella.

Helsingin kaupunki on toimija siinä missä muutkin eikä hallinto-oikeus ole erityisesti puuttumassa sen asioihin. On luontevaa edellyttää, että myös pääkaupunki noudattaa lakeja. On huolestuttavaa, että niin monissa virkamiesten ja päättäjien kannanotoissa kuultaa asenne, että Helsingille kaiken pitäisi olla sallittua.

Vinkkejä ja linkkejä kaupunkimetsien puolustamiseen

Kaupunkiluontoa Lauttasaaressa 2.9.2017

Monet asukkaat ovat huolissaan lähimetsiensä puolesta. Tässä on muutamia vinkkejä ja linkkejä kaupunkiluonnon puolustamiseen.

 

Tilaa tuoreimmat tiedot suunnittelusta sähköpostiisi

Helsingin kaupunkisuunnittelun kohteista pysyy parhaiten perillä tilaamalla tämän linkin kautta suunnitelmavahdin uutiskirjeen. Vahdin välityksellä saa noin kerran viikossa sähköpostiviestin, jossa kerrotaan ajankohtaisista suunnitelmista. Yksittäisten alueiden suunnittelun uutiskirjeet ovat tilattavissa täältä.

Luonto on täällä

Valtuuston 26.10.2016 hyväksymästä yleiskaavasta voi päätellä, etteivät helsinkiläispoliitikot ja kaupunkisuunnitteluvirasto pidä Helsingin metsäistä ja merellistä luontoa kovin arvokkaana. Luonto on heille jossain muualla ja moni uskoo väitteeseen, että paras keino suojella luontoa, on rakentaa mahdollisimman paljon asuntoja Helsinkiin – myös viheralueille.

Mekanismia, jolla Helsingin rannoille ja metsiin rakentaminen suojelisi luontoa muualla Suomessa, ei kukaan ole koskaan avannut. Eikä voisikaan, sillä sellaista ei ole. Asutuksen keskittäminen Helsinkiin ei vähennä metsien talouskäyttöä muualla Suomessa eikä estä yhdenkään huvilan rakentamista järven tai meren rantaan. Pikemminkin kaupunkiluonnon väheneminen heikentäisi luontoa myös muualla, jonne virkistyskäytön paineet kaupungista siirtyisivät. Lisäksi, jos Helsinki tulevaisuudessa aikoo tuottaa energiaa hakkeesta, on siihen tarvittava puu peräisin metsistä.

Kaupunkiluonto ei välttämättä ole vähempiarvoista kuin luonto maaseudulla. Tämän voi todeta paitsi kulkemalla Helsingin rannoilla ja metsissä, myös selaamalla Antti Kolin kirjaa Helsingin muuttuva luonto (Metsäkustannus, 2017). Kirjan kuvat ja teksti osoittavat, että pääkaupungissa on runsaasti elämää.

Katse tiukasti menneisyydessä

Rantapallo löytyi Ramsinniemestä 2.4.2017

Vuosi sitten juhlistin blogini neljävuotispäivää kirjoituksella Yhä vain pahenee. Jo tuolloin kirjoittaminen oli muuttunut kevyestä harrastuksesta raskaaksi harrastukseksi enkä ollut ollenkaan varma, jaksaisinko enää yhtä kautta. Nyt blogi täyttää viisi vuotta, joten ilmeisesti olen nipin napin jaksanut. Postauksia on kuitenkin ilmestynyt aiempaa harvemmin.

Blogiin on tähän mennessä kertynyt 294 julkaistua tekstiä sekä 26 sellaista, jotka olen joskus julkaissut, mutta myöhemmin syystä tai toisesta palauttanut luonnoksiksi. Lisäksi olen poistanut yhden kirjoituksen kokonaan.

Tässä on poimintoja vuosien varrelta:

Vuosaaren oma Guggenheim, osa II

Planmecan havittelema tontti tulvan peittämänä 8.12.2015

Osa kaupunginhallituksen jäsenistä huolestui turhaan

Kaupunginhallitus teki Lohiniemenrannan asemakaavan muutokseen liittyvän päätöksen kokouksessaan 23.1.2017. Asia oli esitelty ilmeisen epäselvästi, koska kaikki kaupunginhallituksen jäsenet eivät tuntuneet tietävän, mistä olivat päättäneet. Osa vaikutti kuvittelevan, että päätetty tonttivarauksen jatkaminen oli välttämätön, jotta koulutuskeskus ylipäätään voitaisiin toteuttaa.

Hankkeen kaatumisesta huolestuneet kaupunginhallituksen jäsenet saatiin äänestämään varauksen jatkamisesta rantalehdossa sijaitsevalle tontille, vaikka hanke ei jo tehdyn päätöksen pohjalta ollut kaatumassa. Huolta nostatettiin, koska ilman varauksen jatkoa kaupunginhallituksen puheenjohtaja Tatu Rauhamäen (kok.) yritys ohittaa lautakunnan jo tekemä päätös, ei voisi onnistua. Rauhamäki onkin tuomassa asian heti 30.1.2017 pidettävään seuraavaan kaupunginhallituksen kokoukseen.

Kannattaako solvatuksi tulemisesta maksaa?

Yksi 26.10.2016 mielenosoituksen banderolleista

Kaupunginvaltuusto hyväksyi Helsingin uuden yleiskaavan ja Vartiosaaren osayleiskaavan aamuyöhön jatkuneessa kokouksessaan 26.10.2016.

Ennen valtuuston kokousta Senaatintorilla järjestettiin mielenosoitus Helsingin metsien ja viheralueiden puolesta. Helsingin Sanomat uutisoi mielenosoituksesta yleiskaavasta kertovassa jutussaan mm. näin: "Kynttilöitä sytytettiin kaikille murhattaville puille ja heinänkorsille."

Kyllä. Helsingin Sanomien kaavakirjoittelu on todellakin tällä tasolla. Hesari yrittää saada yleiskaavaa tai Helsingin kaupungin muita kaavoitushankkeita syystä tai toisesta kritisoivat näyttämään vaarattomilta hupsuilta.

Yleiskaava: Turha pelätä aikalisää

Vartiosaari 2.10.2016

Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi yleiskaavan yksimielisesti kokouksessaan 14.6.2016. Kaupunginhallitus käsittelee kaavaa kokouksessaan 17.10.2016. Jos kaupunginhallitus ei päätä palauttaa yleiskaavaa suunnitteluun, se etenee valtuuston päätettäväksi 26.10.2016. Samassa kokouksessa valtuusto päättää myös kaupunginhallituksen 3.10.2016 hyväksymästä Vartiosaaren osayleiskaavasta.

Vartiosaaren osalta kyse on kaksilla vankkureilla ajamisesta, sillä sitä käsitellään paitsi osayleiskaavassa myös yleiskaavassa. Saaren säilymiseksi ei siis riitä, että osayleiskaava kaatuu valtuustossa, vaan rakentamismerkinnät ja raitiotie olisi saatava pois myös yleiskaavasta.

Muistutus Lohiniemenrannan asemakaavan muutoksesta

Planmecan havittelema rantatontti Lohiniemenrannassa. 20.8.2016

Lohiniemenrannan asemakaavan muutoksesta voi jättää muistutuksia 12.9.2016 klo 16.00 saakka. Tarkemmat ohjeet löytyvät täältä.

Vaikka kyse on kooltaan pienestä kaavasta, Lohiniemenrannan asemakaavan muutos on räikeydessään malliesimerkki Helsingin kaupungin vinoutuneista kaavoituskäytännöistä. Tutkiva journalisti löytäisi siitä paljonkin pengottavaa. Valitettavasti sellaisia tutkivia journalisteja, jotka olisivat valmiita selvittämään Helsingin kaupunkiin liittyviä ongelmavyyhtejä, ei näytä olevan.

Annoin 1.2.2015 Lohiniemenrannan tapauksesta juttuvinkin Helsingin Sanomien toimittaja Tuomo Pietiläiselle, joka vastasi kunnallisen kaavamonopolin aina avaavan mahdollisuuksia epäasialliselle vaikuttamiselle.

Juttua tapauksesta ei tuolloin syntynyt eikä syntynyt myöhemminkään, vaikka lähetin 5.11.2015 Pietiläiselle tarkennetun vinkin, jossa viittasin Jussi Pajusen esteellisyyteen asiassa ja arvelin esteellisyyden johtuneen siitä, että Planmecan koulutusvientiyrityksen toimitusjohtajan nimi on Jenni Pajunen.

Vastausta en saanut enkä sitä odottanutkaan, sillä tiesin, ettei Helsingin kaavoitusta voi käsitellä kriittisesti Hesarissa. Itse asiassa HS ei ole kirjoittanut Lohiniemenrannan asemakaavan muutoksesta lainkaan.

Lähetin tänään Helsingin kaupungin kirjaamoon alta löytyvän muistutuksen:

Ne tekevät sen itse

Tallinnan satamassa Helsinkiin suhtaudutaan ironisesti.

Kaupunkisuunnitteluvirasto on lomaillut heinäkuussa. Osallisille suunnittelijoiden loma on ollut tervetullut hengähdystauko – vuodessa on siis edes yksi kuukausi, jolloin ei koko ajan tarvitse olla huolissaan, mitä suunnitelmia virastosta putkahtaa käsittelyyn.

Viraston loma ei kuitenkaan ole ollut täydellinen. Yleiskaavasuunnittelija Heikki Salmikivellä on heinäkuussakin ollut aikaan antaa Helsingin Sanomille lähes kahden sivun laajuinen haastattelu, jossa hänen ydinsanomansa oli, että "tiivistysrakentamista on turha kauhistella, jos haluaa pöhinää muuallekin kuin Kallioon ja sen välittömään läheisyyteen".

Pelastetaan Vartiosaari!

Näiltä visioilta haluamme pelastaa Vartiosaaren.

Kaupunkisuunnittelulautakunta käsittelee kokouksessaan 17.5.2016 tarkistettua esitystä Vartiosaaren osayleiskaavaksi. Jos esitys läpäisee lautakunnan, kaava etenee kaupunginhallitukseen. Jos myös kaupunginhallitus hyväksyy suunnitelman, Vartiosaaren osayleiskaava siirtyy kaupunginvaltuuston päätettäväksi.

Kaupunkisuunnittelulautakunta on muutaman vuoden aikana käsitellyt Vartiosaaren osayleiskaavaa sen eri vaiheissa. Toistaiseksi lautakunta on aina päätynyt kannattamaan rakentamista äänin 7 – 2. Saaren säilyttämisen puolella ovat olleet Vasemmistoliiton edustaja (Eija Loukoila tai Pekka Buttler) sekä toinen vihreiden edustajista (Elina Moisio tai Outi Silfverberg).

Yhä vain pahenee

Ilmapallo on eksynyt suolle vanhassa Vuosaaressa

Kun seuraa esimerkiksi maankäyttöön liittyvää poliittista päätöksentekoa, ei arvaisi, että tämän hetken suurimpia ongelmia ovat luonnon monimuotoisuuden väheneminen ja ilmastonmuutos. Suomi on sitoutunut pysäyttämään luonnon monimuotoisuuden vähenemisen vuoteen 2020 mennessä, mutta tästä huolimatta maankäyttöä suunnitellaan pikemminkin Rakennusteollisuus RT ry:n kuin tutkijoiden ja luonnonsuojelijoiden toiveita kuunnellen.

Vikaa on toki myös luonnonsuojelijoissa ja tiedemiehissä. Luonnonsuojelijat ovat tyytyväisiä jokaisesta torjuntavoitosta, vaikka samaan aikaan luontoa on koko ajan yhä vähemmän suojeltavaksi. Tutkijat tietävät tilanteen vakavuuden – omakin tulevaisuutemme on riippuvainen luonnon monimuotoisuudesta ja elämälle suotuisasta ilmastosta – mutta eivät joitakin poikkeuksia (James Hansen, Johan Rockström) lukuunottamatta ole vaatineet muutosta riittävällä painokkuudella.

Röyhkeä lausuntoehdotus Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavasta

Ramsinniementie 16.1.2016

Kaupunkisuunnittelulautakunta käsittelee kokouksessaan 2.2.2016 kaupunkisuunnitteluviraston sille laatimaa lausuntoehdotusta Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan ehdotuksesta. Tarjolla oleva teksti on löydettävissä esityslistan kautta.

Tekstiluonnos, jossa vaaditaan maankäyttö- ja rakennuslaissa määritellyn kaavahierarkian kääntämistä päälaelleen, on röyhkeydessään omaa luokkaansa. Virasto on kehdannut laatia lausuntoehdotuksen, koska se voi luottaa mediahiljaisuuteen. Helsingin Sanomat on luonut Helsingin kaupunkisuunnittelun ympärille koskemattomuuden kuplan, jota muut tiedotusvälineet eivät ole lähteneet puhkaisemaan.

Psykologista tiedottamista

Tunteisiin vetoavaa kuvamateriaalia "Vartiosaaresta".

Aamulehti kertoi 28.11.2015 valtiovarainministeriön viestintäosaston muistiosta, joka liittyi hallintarekisterihankkeeseen. Pari päivää myöhemmin Helsingin Sanomat kirjoitti "spinnauksesta", jolla tarkoitetaan julkisuuden manipuloimista siten, että ajettavina olevista asioista muodostuisi mahdollisimman myönteinen kuva.

Kaikki tiedottaminen niin julkisella kuin yksityiselläkin puolella tähtää ainakin jossain määrin mielipiteiden muokkaukseen. Ammattilaiset osaavat tekniikoita, joilla voidaan johdatella asiakasta, toimittajaa, päättäjää tai hallintoalamaista. Se, että ohjaava tiedottaminen on yleistä, ei tarkoita, että se olisi ongelmatonta. Propaganda on propagandaa silloinkin, kun sitä kutsutaan vuorovaikutukseksi.

Julkisuuteen ei ole vuotanut Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston muistioita tiedotusstrategioista, mutta spinnauksen käyttö on tunnistettavissa useissa kaavahankkeissa. Tässä on lueteltu muutamia käytettyjä taktiikoita:

Yleiskaavan aikaperspektiivi ohjaa huonoihin ratkaisuihin

Yksi kiistanalaisista kohteista. Havainnekuva Ramsinniemestä.

Helsingin yleiskaavaluonnos innosti asukkaita mielipiteisiin. Kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsen Osmo Soininvaara (vihr.) kirjoitti niistä blogissaan näin: “Kansalaiset ovat esittäneet runsaasti mielipiteitä yleiskaavaasta. Jos ottaisimme huomioon jokaisen mielipiteen, joutuisimme poistamaan asunnot pitkälti yli sadaltatuhannelta ihmiseltä. Yleiskaava mahdollistaa asunnot 210 000 hengelle, mistä jäljelle jäisi selvästi alle satatuhatta.”

Riveiltä paistava närkästys kertoo paitsi asukkaiden mielipiteiden väheksymisestä myös jonkinlaisesta sokeutumisesta numeroille. Jos takerrutaan tavoiteltuun 210 000 uuteen asukkaaseen ainoana oikeana vaihtoehtona, ei luoville ratkaisuille jää tilaa.

Paljon melua pikseleistä

Osa yleiskaavaluonnoskarttaa. Kuvakaappaus.

Keskustelussa yleiskaavaluonnoksesta on noussut esiin runsaasti paikallisia ongelmia. Kokonaisuuden osalta isoin pulma on kaavaan valittu pikselimalli, jota on kommentoitu mm. yleiskaavablogissa.

Helsingin Sanomat alitti jo omankin rimansa

Ympäristötaidetta Kivinokalla kesällä 2014.

Olen usein kritisoinut Helsingin Sanomien kaupunki- ja pääkirjoitussivuja niiden yksipuolisesta tavasta käsitellä kaupunkisuunnittelua. Nyt käytäntö näyttää laajenneen myös taloussivuille, joilla 5.1.2015 julkaistiin Tuomas Niskakankaan kirjoitus otsikolla Rakentajat vaativat vauhtia Helsingin kaavoitukseen.

Kirjoitus oli monin tavoin ongelmallinen. Asiantuntijoina käytetyt henkilöt olivat asianosaisia. Hyvään journalistiseen käytäntöön olisi kuulunut, että Rakennusteollisuus RT:n toimitusjohtajan Raimo Pipatin ohella olisi kuultu myös tahoa, joka olisi muistuttanut, että hyvää kaupunkia ei synny, jos suunnittelun lähtökohdaksi otetaan mahdollisimman suuret voitot rakennusalalle.

Muutama sana Helsingin yleiskaavaluonnoksesta

Osa yleiskaavaluonnoksesta (kuvakaappaus)

Helsingin uuden yleiskaavan luonnos julkaistiin 20.11.2014 ja kaupunkisuunnittelulautakunta käsittelee sitä kokouksessaan 25.11.2014. Olen ilmaissut tukeni Urban Helsinki -ryhmän Pro Helsinki 2.0 -suunnitelmalle, joka näyttäisi ottavan huomioon luontojärjestöjen metsäesityksen.

Valitettavasti kaupunkisuunnitteluviraston kaavaluonnos ei metsäesitystä huomioi, vaan jatkaa kaupunkirakenteen levittämistä luontoalueille. Kaavan ongelmana ovat myös heikot kaavamerkinnät. 

Alla on Olli Mannisen laatima karttaesitys, jossa luontojärjestöjen arvometsäkartta on asetettu yleiskaavaluonnoksen päälle: