Syitä säilyttää Meri-Rastilan metsä nykyisellään

Meri-Rastila 26.9.2020

 

Kaupunkiympäristölautakunta käsittelee kokouksessaan 29.9.2020 Vartiokylänlahden suunnitteluperiaatteita, joissa mukana on asuinalueen rakentaminen Meri-Rastilan metsään. Asia jää todennäköisesti vähintään viikoksi pöydälle.

Nyt kannattaa vedota lautakuntaan metsän säilyttämiseksi. Jäsenten ja varajäsenten yhteystiedot löytyvät täältä.

Tässä muutamia perusteluja metsän säilyttämisen puolesta:

Tilanne on toinen kuin osayleiskaavan hyväksymisen aikoihin

Kun Meri-Rastilan länsirannan metsän osayleiskaava joulukuussa 2013 hyväksyttiin valtuustossa niukasti, moni perusteli suunnitelman puolesta äänestämistä väitteellä, ettei vaihtoehdoksi tarjottu Meri-Rastilan rakennetun alueen täydentäminen olisi mahdollista. Nyt täydennysrakentamisen suunnittelu on pitkällä, joten kaupunkirakenteen levittämisestä metsään tulee rehellisyyden nimissä luopua.

Täydennysrakentamisen myötä kasvava asukasmäärä tarvitsee myös riittävät virkistysalueet.

 

Meri-Rastilan metsä on osa seudullista vihersormea

Meri-Rastilan metsä on osa Laajasalosta Vartiosaaren ja Ramsinniemen kautta Mustavuoreen ja Sipooseen jatkuvaa seudullista vihersormea. Luontoarvot ja luonnon kytkeytyneisyys on jo yksinäänkin riittävä syy luopua osayleiskaavan mukaisesta rakentamisesta.

Myös Margus Ellermaa on Helsingin kaupungin julkaisussa Helsingin merkittävät lintualueet ja pesimälinnusto kiinnittänyt huomiota kytkeytyneisyyden merkitykseen. Meri-Rastilan metsän osalta hän toteaa: "Alueen huomioon ottamisen kannalta on tärkeää: koko alueen, etenkin soistuvien alueiden säilyminen luonnontilaisena; runsas lahopuusto; alueen kytkeytyneisyys." (Julkaisu on ladattavissa täältä.)

 

Ilmastonmuutoksen hillitseminen edellyttää kaupunkiluonnon säilyttämistä

Helsingin kaupunki on aloittamassa ilmastohätätilajulistuksen valmistelun. Julistuksen lisäksi tarvitaan toimia ja kaupunkiluonnon säilyttämisellä on tässä tärkeä asema. Helsingin kaupunki on itsekin myöntänyt tämän yleiskaavan ilmastovaikutusten raportissa. Tässä on lainaus raportista: ”Hiilinielut osaltaan perustelevat viheralueiden olemassa olon tärkeyttä ja rakentamispaineen suuntaamista jo valmiiksi rakennettuihin ympäristöihin näitä tiivistäen.”

 

Meri-Rastilan metsässä on erittäin uhanalaisen lahokaviosammalen esiintymiä

Faunatican raportissa (Vuosaaren alueen lahokaviosammalselvitys vuonna 2020) Meri-Rastilan metsä oli yksi Vuosaaren kolmesta erittäin uhanalaisen lahokaviosammalen keskeisestä elinympäristöstä. Lahokaviosammal on luonnonsuojelulain 47 pykälän mukaan erityisesti suojeltava laji, jonka ”säilymiselle tärkeän esiintymispaikan hävittäminen tai heikentäminen on kielletty”, ja toiseksi luontodirektiivin liitteessä II listattu laji.

 

Lahokaviosammal Meri-Rastilassa (Faunatica)

 

 

Lahokaviosammal johtopäätökset (Faunatica)

Metsä on tärkeä asukkaille

Tutkimukset ovat osoittaneet luontoalueiden läheisyyden tasaavan sosioekonomisten ryhmien välisiä terveyseroja. Metsät ja muut luontaiset alueet siis vähentävät eriarvoistumista pelkällä olemassaolollaan.

Korona-aika on osoittanut, että luonnontilaisen kaltaisia virkistysalueita on asukasmäärään nähden liian vähän. Mobiilidataan perustuvassa selvityksessä Meri-Rastilan metsä oli yksi niistä alueista, jotka koronatilanteen vuoksi ruuhkautuivat keväällä 2020 ulkoilijoista.

 

Lopuksi

 

Kun Vartiokylänlahden suunnitteluperiaatteita keväällä 2020 sai kommentoida Kerro kantasi -palvelussa, sadoissa kommenteissa vaadittiin Meri-Rastilan metsän säilyttämistä luontaisena. Nyt on mahdollisuus päättää luopua rakentamisen suunnittelusta ja osoittaa, että asukkaita kuullaan eikä vuorovaikutus jää pelkäksi näytökseksi.

Valitukset liittyvät ongelmiin suunnittelussa ja päätöksenteossa

Ramsinniemi 19.5.2018

Helsingin Sanomat kirjoitti rakentamiseen liittyvistä valituksista artikkelissaan 10.7.2020. Aihe nousi vielä pääkirjoitukseen 13.7.2020.

Helsingin Sanomat keskittyi kirjoituksissaan yksittäiseen henkilöön ja muutamaan tapaukseen. Pintaraapaisun sijaan lehden olisi kannattanut pureutua ongelman juurisyyhyn eli miksi Helsingin kaupunkisuunnittelussa ja päätöksenteossa jätetään huomioimatta niin luonnon monimuotoisuuden turvaaminen kuin kaavoitusta koskeva lainsäädäntökin.

Mielipide Vartiokylänlahden suunnitteluperiaatteista

Meri-Rastila 28.4.20202

Vartiokylänlahden suunnitteluperiaatteista voi lähettää mielipiteitä Helsingin kaupungin kirjaamon osoitteeseen helsinki.kirjaamo@hel.fi. Aineistot löytyvät täältä. Valitettavasti aineistoista puuttuu saatekirje, jossa kerrottaisiin, mihin mennessä mielipiteet tulisi jättää. Suosittelen kuitenkin lähettämään ne viimeistään 20.5.2020.

Suunnitteluperiaatteita voi kommentoida myös Kerro kantasi -palvelussa 20.5.2020 saakka (linkki sivustolle).

Alla on kirjaamoon tänään lähettämäni mielipide:

Luonto on auki

Ramsinniemi 22.3.2020

Vaikka epidemia sulkee tapahtumia ja palveluita, metsät ja rannat pysyvät edelleen auki. Uudet kävijät ovat löytäneet kaupunkiluontoon ja samalla tämä blogikin on saanut uusia vierailijoita, kun viruksen pelästyttämät ihmiset ovat etsineet kohteita, joihin voisi turvallisesti mennä.

Blogista on haettu tietoa esimerkiksi Espoon Rantaraitista, Helsingin täyttömäistä ja Ramsinniemestä. Lisäksi mediassa olleet viittaukset ns. mustiin joutseniin ovat tuoneet lukijoita Nassim Nicholas Talebin kirjasta kirjoittamalleni teosesittelylle. 

He eivät tiedä, mitä tekevät

Ole Kandelinin puisto 28.9.2019

Kaupunkiympäristölautakunta käsitteli kokouksessaan 10.9.2019 Meri-Rastilan länsipuolen asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotusta. Ehdotus sisältää pääasiassa jo rakennettujen alueiden täydentämistä, mutta toteutuessaan se heikentäisi Kallahdenniemen ja Meri-Rastilan metsän välistä ekologista yhteyttä Ole Kandelinin puistossa ja Rysäpuistossa.

Lautakunta päätti asettaa suunnitelman julkisesti nähtäville. Ehdotuksesta saa jättää muistutuksia 16.9.2019 ja 17.10.2019 välisenä aikana. Kaavan aineistot löytyvät hankekortista.

Maailman ikävintä kaupunkia rakentamassa?

Hiidenkouru Viilarintien varrella 17.8.2019

Helsingin kaupunkiympäristön toimiala on tunnettu piittaamattomuudestaan luonto- ja kulttuuriarvoja kohtaan. Siksi Helsingin kaupunkisuunnittelua pitkään seuranneet tuskin yllättyivät siitäkään, että kaupunki on Viilarintietä leventääkseen aikeissa räjäyttää valtakunnallisesti arvokkaan jäätikön sulamisvesien kovertaman hiidenkourun kivimurskaksi.

Onneksi Herttoniemiseura on hakenut Uudenmaan ELY-keskukselta toimenpidekieltoa ympäristörikoksen estämiseksi. Hakemus on ainakin tällä hetkellä ladattavissa sivulta https://www.herttoniemi.fi/.

Testissä Espoon Rantaraitti

Varis rantakalliolla Haukilahdessa 29.7.2019

Helsingin yleiskaavaan on piirretty rantaraitiksi kutsuttu merenrantoja kiertävä reitti. Espoossa sellainen jo on. Voisiko naapurikaupungin raitista oppia jotain?

Espoossa ei valitettavasti ole juurikaan rantametsiä. Raitin varrella on metsäisen oloisia kohtia, mutta metsät ovat kapeita ja usein puistomaisia. Lahopuuta Rantaraitin varrella näkee harmillisen vähän. Helsingissä sen sijaan on erityisesti idässä hyvin säilyneitä rantametsiä. Ne tulisi jättää nykyiselleen eikä ainakaan levittää niiden läpi kulkevia reittejä. Kaikissa niissä on joka tapauksessa jo valmiina vähintään kävelyyn sopiva polku tai raitti.

Helsingin hallinto-oikeus kumosi Stansvikinkallion asemakaavan

Stansvik 24.6.2019

Helsingin hallinto-oikeus on 13.6.2019 kumonnut Stansvikinkallion asemakaavan. Muutosta Helsingin kaupunginvaltuuston 14.3.2018 hyväksymään kaavaan olivat hakeneet Stansvikin kyläyhdistys yhdessä Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen kanssa sekä Laajasalo - Degerö Seura.

Sekä Helsingin Sanomat että YLE kirjoittivat asiasta raflaavin otsikoin, joista olisi voinut päätellä, että samalla estyi asuinalueen rakentaminen 10.000 – 13.000 asukkaalle. Näin ei kuitenkaan tapahtunut, vaan päätös koskee ainoastaan pientä, mutta luonnoltaan poikkeuksellisen hienoa aluetta, jolta löytyy mm. lahokaviosammalen esiintymä, lepakoiden lisääntymispaikkoja, viitasammakoita sekä satoja vuosia vanhoja kilpikaarnamäntyjä.

Helsinki voisi pyrkiä lintupääkaupungiksi

Mustarastas Pihlajamäessä 31.12.2017

Helsinki on kaupunkistrategiassaan vuosille 2017 – 2021 kertonut pyrkivänsä maailman toimivimmaksi kaupungiksi. Tämä on konsulttivetoista toiveajattelua. Jokainen hiukankin muissa suomalaisissa kaupungeissa aikaa viettänyt tietää, että isoja muutoksia pitäisi tapahtua ennen kuin Helsingistä olisi edes Suomen toimivimmaksi kaupungiksi.

Superlatiiveihin mieltyneiden Helsingin virkamiesten ja päättäjien kannattaisikin miettiä uutta näkökulmaa. Helsingissä on kosteikkoja, saaristoa, luonnonrantoja ja kohtalaisen vanhoja metsiä. Miten olisi, jos Helsinki pyrkisi olemaan maailman tai edes Euroopan lintupääkaupunki?

Monta syytä luopua Meri-Rastilan länsirannan metsän rakentamisesta

Meri-Rastilan metsän muinaisrantaa 24.3.2019

Toivoisin, että tämä olisi aprillia, mutta valitettavasti se ei ole. Meri-Rastilan länsirannan suunnittelu on pitkän hiljaiselon jälkeen käynnistymässä.

Vartiokylänlahden alueen kaavarunko, johon metsään suuniteltu asuinalue sisältyy, on näytteillä 1.4. – 26.4.2018. Tänä aikana siitä voi lähettää mielipiteitä Helsingin kaupungin kirjaamon osoitteeseen helsinki.kirjaamo@hel.fi. Aineistoihin voi tutustua täällä.

Mielipiteen lähettämisen lisäksi kannattaa vastata aluetta koskevaan karttakyselyyn, joka löytyy täältä.

Mökkikylä uhkaa Nuottasaaren luontoa

Nuottasaari 11.2.2017

Kaksi vuotta sitten näytteillä oli Hallkullannniemen ja Nuottasaaren asemaavan osallistumis- ja arviontisuunnitelma. Suunnitelmassa luonnonsuojeluohjelmassa suojeltavaksi esitetyn alueen viereen oli osoitettu tontit kahdelle omakotitalolle. Helsingin kaupunki perustelee usein hankkeitaan asuntotilanteella. Kahden omakotitalon rakentamiseen tämä peruste ei kuitenkaan sovi. Todellisia syitä voimme vain arvailla. Keille tontteja oli kaavailtu?

Jo omakotitontit ovat uhka Uutelan luonnolle. Nyt kaupunkiympäristön toimiala on esittämässä, että Nuottasaaresta varattaisiin alue viime vuonna perustetulle MajaMaja Oy:lle merellisen matkailuhankkeen toteuttamiseksi. Hanke tarkoittaisi mm. kolmenkymmenen vuokramökin rakentamista.

Meri-Rastilan metsä talvella

Meri-Rastilan metsä 20.1.2019

Kun Meri-Rastilan länsirannan metsän osayleiskaava hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 11.12.2013, yleinen oletus oli, että alue asemakaavoitettaisiin heti oikeuskäsittelyiden jälkeen ja rakentaminen alkaisi jo parin vuoden kuluttua.

Näin ei onneksi käynyt ja metsäkokonaisuuden säilyminen on edelleen mahdollista. Meri-Rastilan jo rakennetun alueen tiivistyessä se on suorastaan välttämätöntä, sillä kasvavaa asukasmäärää varten tarvitaan riittävästi virkistysalueita. Lisäksi Laajasalosta alkavan Mustavuoreen ja Sipooseen jatkuvan seudullisen vihersormen säilyminen katkeamattomana edellyttää rakentamissuunnitelmista luopumista.

Yleiskaava sai lainvoiman – kaikki hyvin?

Yksi yleiskaavalta pelastuneista kohteista: Melkki 27.6.2018

Helsingin vuonna 2012 alkanut yleiskaavaprosessi on ollut osallisen kannalta turhauttava. Vuorovaikutus oli näennäistä, sillä suunnittelun linjat olivat pitkälti olemassa jo ennen virallista aloitusta eikä niihin haluttu muutoksia.

Nyt kaupunginvaltuuston 26.10.2016 hyväksymä kaava on tullut muokattuna oikeuskäsittelyistä ja kaupunginkanslia on kuuluttanut sen voimaantulon 5.12.2018.

Yleiskaava on nyt siis lainvoimainen, mutta kaikki ei näytä vieläkään olevan kohdallaan. Tässä muutamia kritiikin aiheita:

Ramsinranta IV:n asemakaavan muutos

Vuoranta 24.11.2018

Ramsinranta IV:n asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta voi lähettää mielipiteitä viimeistään 10.12.2018 Helsingin kaupungin kirjaamon osoitteeseen helsinki.kirjaamo@hel.fi. Suunnitelman aineistot löytyvät hankekortista.

Tässä 1.12.2018 lähettämäni mielipide:

Yleiskaava tuli KHO:sta paranneltuna

Yksi yleiskaavalta säästyneistä alueista: Ramsinniemi 19.5.2018

Helsingin hallinto-oikeus antoi 5.2.2018 ratkaisunsa Helsingin yleiskaavasta ja Vartiosaaren osayleiskaavasta. Se poisti tuolloin rakentamismerkinnät mm. Vartiosaaresta, Ramsinniemeltä ja osista Keskuspuistoa. 

Helsingin kaupunginhallitus kuitenkin valitti ratkaisusta korkeimpaan hallinto-oikeuteen, joten asukkaat ja järjestöt joutuivat jännittämään jo kertaalleen voitettujen luontoalueiden puolesta. Korkein hallinto-oikeus antoi ratkaisunsa 8.11.2018. Se hylkäsi kaikki kaupunginhallituksen vaatimukset. Sen sijaan järjestöt ja asukkaat onnistuivat saamaan muutaman uuden voiton, kun KHO poisti kaavamerkintöjä Viikissä, Pornaistenniemellä ja Tuomarinkartanon alueella.

Mihin sitten voisi rakentaa?

Kyltti Mustavuoressa 5.5.2018

Kaupunkiluonnon säilymisestä huolehtimisen ei pitäisi kuulua pelkästään asukkaille. Vastuu luonnon monimuotoisuudesta ja ilmastonmuutoksen hillitsemisestä kuuluu kaikille. Helsingin kaupunki onkin ohjelmissaan tunnistanut luontoalueiden merkityksen. Valitettavasti tavoitteet eivät toistaiseksi ole vaikuttaneet toimintaan.

Tuoreessa esityksessä Hiilineutraali Helsinki 2035 -toimenpideohjelmaksi tuodaan esiin kaupunkimetsien merkitys hiilinieluina ja korostetaan niiden huomioimista asemakaavoituksessa:

Meri-Rastilan metsä – täältä kaikki alkoi

Meri-Rastilan metsä 19.7.2018

Blogissa on tänä vuonna vierailtu eri puolilla Helsinkiä ja jopa Tallinnassa. Pienen apurahan turvin syntyivät kuvareportaasit Pihlajamäestä, Paljassaaren lintualueelta, Malmin lentokentän ympäristöstä ja Helsingin täyttömäistä. Lisäksi esittelyssä on ollut yleiskaavalta pelastunut Melkin saari, johon oli mahdollista tutustua Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen retkellä 27.6.2018.

Katsauksien kautta pääsin näkemään säilyttämisen arvoista luontoa sellaisissakin paikoissa, joissa en välttämättä ollut aiemmin edes käynyt. Kun perustin blogin huhtikuussa 2012, tarkoitus oli kuitenkin keskittyä yhteen uhanalaiseen kohteeseen eli Meri-Rastilan länsirannan metsään.

Mitä Meri-Rastilan metsälle kuuluu nyt loppukesästä 2018?

Melkki – saari, joka pelastui

Melkki 27.6.2018

Helsingin kaupunginvaltuuston 26.10.2016 hyväksymä yleiskaava osoitti rakentamista monille luonto- ja virkistysalueille. Helsingin hallinto-oikeus kumosi joitakin näistä lainvastaisina, mutta tilanne on monien kohteiden osalta edelleen avoinna, koska Helsingin kaupunginhallitus on valittanut hallinto-oikeuden ratkaisusta korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Lauttasaaren tuntumassa sijaitsevaa Melkin saarta yleiskaava ei kuitenkaan enää uhkaa, sillä korkein hallinto-oikeus ei myöntänyt kaupungille sitä koskevaa valituslupaa. Hyvä niin, sillä rakentaminen jopa 5000 asukkaalle olisi pilannut saaren luonnon.

Puita ja papanoita Malmin lentokentän ympäristössä

Malmin lentoasema 15.4.2018

Kun marraskuussa 2017 kysyin lukijoilta ehdotuksia neljään blogin aihepiiriä laajentavaan kirjoitukseen, toivotuimmaksi nousi Malmin lentokenttä. Olikin jo aika vierailla Malmilla, sillä viimeksi olin käynyt siellä vuonna 2004, jolloin poikkesin katsomassa Yokoso! Japan -nimistä ilmalaivaa.

Vaikka en ole ilmailun ystävä enkä ole vuoden 1996 jälkeen matkustanut lentokoneella, allekirjoitin taannoisella vierailullani lentokentän säilyttämistä puolustavan adressin.

Ilonpilaajan muistiinpanoja

Vartiosaari 2.10.2016

Hallinto-oikeuden päätös kumota Helsingin uusi yleiskaava joiltakin osin ja Vartiosaaren osayleiskaava kokonaan on aiheuttanut hämmentäviä reaktioita.

Helsingin Sanomissa kysyttiin, miksi hallinto-oikeus puuttuu puuttuu Helsingin asioihin. Vaikka otsikkoa seuraava teksti olikin asiallista, on huomionarvoista, että tällainen kysymys ylipäätään esitettiin. Kysymys kuvaa paitsi Helsingin Sanomien myös monien helsinkiläisten poliitikkojen suhtautumista pääkaupunkiin ikään kuin se olisi yhteiskunnan sääntöjen yläpuolella.

Helsingin kaupunki on toimija siinä missä muutkin eikä hallinto-oikeus ole erityisesti puuttumassa sen asioihin. On luontevaa edellyttää, että myös pääkaupunki noudattaa lakeja. On huolestuttavaa, että niin monissa virkamiesten ja päättäjien kannanotoissa kuultaa asenne, että Helsingille kaiken pitäisi olla sallittua.