Muistutus Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavasta

Ramsinniemi 19.11.2016

Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaava on nähtävillä ja siitä on mahdollista jättää muistutuksia 9.12.2016 asti. Sähköisesti lähetettävien muistutusten on oltava perillä viimeistään klo 14, postitse lähetettyjen osalta riittää 9.12.2016 postileima. Tarkemmat ohjeet löytyvät täältä.

Lähetin alta löytyvän lyhyen Vartiosaarta, Ramsinniemeä ja Meri-Rastilaa koskevan muistutuksen Uudenmaan liiton sähköpostiosoitteeseen toimisto@uudenmaanliitto.fi:

Vuorovaikutusta?

Vartiosaari 23.8.2015

Helsingin kaavoitukseen liittyvän vuorovaikutuksen näennäisyydestä ovat tähän asti keskustelleet lähinnä osalliset. Vartiosaaren osayleiskaavan käsittely on kuitenkin saanut Vasemmistoliiton Pekka Buttlerin kiinnittämään huomiota prosessin näytösluonteisuuteen. Näin hän kirjoittaa valtuustoryhmän blogissa: 

"Miksi näitä lausuntoja ja mielipiteitä sitten ylipäätään pyydetään? Yksinkertaisesti, koska maankäyttö ja rakennuslaki ja –asetus (1999/132 ja 1999/895) edellyttävät että viranomainen pyytää lausuntoja, että kaikki osalliset saavat lausua mielipiteensä ja että maanomistajia ja naapureita kuullaan.

Yhtä yksinkertainen on vastaus kysymykseen, miksi näillä mielipiteillä ja lausunnoilla sitten on niin vähän painoarvoa? Koska laki ei sitä vaadi. Lausuntoja pyydetään, mutta niitä ei tarvitse noudattaa; mielipiteitä saa lausua, mutta ei kannata toivoa, että ne otettaisiin huomioon; osallisia pitää kuulla, mutta kuunnella ei tarvitse."

Monta syytä säilyttää Ramsinniemi

Vanha puu Ramsinniemen etelärannalla. 27.3.2016

Hyvin toimivassa kaavoituksessa suunnittelu alkaa säilytettävien alueiden selvittämisellä. Helsingissä luontoarvojen osalta apuna voisi käyttää kaupungin omaa luontotietojärjestelmää, joka puutteistaan huolimatta sopii hyvin alkuvaiheen työkaluksi. Lisäksi tulisi selvittää säilyttävät merkinnät ohjaavasta kaavasta.

Valitettavasti Helsingissä kaavoitus ei toimi näin. Sen sijaan, että luontoarvot ohjaisivat kaupunkisuunnittelua, kaavoittajan toiveet näyttävät ohjaavan luonnonsuojelualueita. Käytännöksi on muodostunut, ettei suojavyöhykkeitä sisällytetä suojelualueisiin, jolloin vyöhykkeiden säilyminen jää kaupunkisuunnitteluviraston hyvän tahdon varaan. Kokemus on osoittanut, että hyvää tahtoa ei ole. Lisäksi esimerkiksi Vartiosaaressa sijaitsevat METSO I-luokan metsät on sivuutettu luonnonsuojeluohjelmassa täysin.

Kaupunkisuunnittelu lähtee toiveajattelusta, että suojelualue tulee toimeen omillaan. Siksi sen yhteys muuhun ympäristöön voidaan katkaista kokonaan. Yleiskaavamateriaaleista poimittu havainnekuva osoittaa, että Ramsinniemen suunnittelussa kytkeytyneisyyttä ei ole huomioitu lainkaan:

Uudenmaan liiton kaksi täyskäännöstä

Maakunnan liiton laatiman maakuntakaavan tehtävä on ohjata kuntien kaavoitusta. Jotta ohjaaminen voisi olla alemmista kaavatasoista riippumatonta, maakuntaliiton pitäisi pystyä tarkastelemaan laajempaa kokonaisuutta antamatta painoarvoa yksittäisten kaupunkien toiveille.

Käytännössä riippumattomuus on vaikeaa, sillä maakunnan liitot ovat lakisääteisiä kuntayhtymiä, joissa kaupunkien ja kuntien on oltava jäseniä. Liitoissa päätöksiä tekevät siis samat poliitikot kuin kuntatasollakin, kuitenkin sillä erotuksella, että he harvemmin tietävät toisten kuntien asioista. Tämän vuoksi poliittiset vaihtokaupat ovat helppoja ja päättäjät voivat vastavuoroisesti tukea toistensa ajamia hankkeita niihin sen kummemmin perehtymättä.

Vartiosaaren rakentaminen olisi seudullista

Vartiosaari 23.1.2016

Helsingin Uutiset julkaisi 10.2.2016 uutisen, jossa Uudenmaan liiton maakuntajohtaja Ossi Savolainen ei häpeillyt Helsingin yleiskaavoittajalle taipumista. Savolainen totesi, ettei näe estettä Vartiosaaren osayleiskaavan etenemiselle, kunhan rakentaminen on "paikallista".

Samassa jutussa kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtaja Risto Rautava kuvasi saaren puolustajia pienilukuiseksi eliitiksi. Tästäkö johtui, ettei toimittaja Arja-Riikka Nikkilä ollut osannut löytää yhtään vastapuolen edustajaa haastateltavaksi?

Lähetin Helsingin Uutisiin vastineen, jossa mm. kuvasin, ettei rakentaminen, joka edellyttää uutta raitiolinjaa, voi olla paikallista. Vastinettani ei julkaistu (lisäys 21.2.2016: vastine julkaistiin Helsingin Uutisten viikonvaihteen numerossa), mutta onneksi Heikki Poroila sai omansa lehteen. Hän ei nostanut esille Vartiosaaren suunnittelun seudullisuutta, mutta kiinnitti huomiota mm. tasapainottavan näkökulman puutteeseen:

Tukholma säästää viheralueet, miksei se onnistuisi Helsingissä?

Vartiosaari 23.1.2015

Helsingin suunnittelu hylkii tietoa ja sääntöjä

Kaupunkisuunnittelu on peliä, joka hylkii tietoa ja sääntöjä. Pelille on laadittu säännöt, mutta niillä ei ole suunnitteluprosessin kannalta merkitystä, koska vaikutusvaltaisimmat pelaajat voivat taivuttaa ne itselleen sopiviksi.

Säännöt edellyttäisivät kaavoitukselta vastaamista tulevaisuuden haasteisiin. Tämän hetken suurimmat haasteet liittyvät luonnon monimuotoisuuden vähenemiseen ja ilmastonmuutokseen, mutta näihin ongelmiin kaavoitus vaihtoehtoisesti joko jättää vastaamatta tai on vain vastaavinaan.

Kaavoituksen pitäisi perustua tietoon. Kaupunkisuunnittelu – ainakin Helsingissä – hylkii jopa itse tuottamaansa tietoa. Esimerkiksi Yleiskaavan ilmastovaikutusten arviointiraportista löytyy tämä tekstipätkä:

Röyhkeä lausuntoehdotus Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavasta

Ramsinniementie 16.1.2016

Kaupunkisuunnittelulautakunta käsittelee kokouksessaan 2.2.2016 kaupunkisuunnitteluviraston sille laatimaa lausuntoehdotusta Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan ehdotuksesta. Tarjolla oleva teksti on löydettävissä esityslistan kautta.

Tekstiluonnos, jossa vaaditaan maankäyttö- ja rakennuslaissa määritellyn kaavahierarkian kääntämistä päälaelleen, on röyhkeydessään omaa luokkaansa. Virasto on kehdannut laatia lausuntoehdotuksen, koska se voi luottaa mediahiljaisuuteen. Helsingin Sanomat on luonut Helsingin kaupunkisuunnittelun ympärille koskemattomuuden kuplan, jota muut tiedotusvälineet eivät ole lähteneet puhkaisemaan.

Myös kulttuuriympäristöt tulisi huomioida yleiskaavoituksessa

Suurenna yhdistelmäkartta klikkaamalla.

Yllä on tuttavani tekemä kuva, jossa kulttuuriympäristöjen teemakartta on yhdistetty yleiskaavaehdotukseen sen havainnollistamiseksi, miten rakentaminen ja kulttuuriympäristöt on sovitettu yhteen suunnittelussa.

Teemakartta merkintöineen löytyy täältä. Tässä pari huomiota:

Muistutus Vartiosaaren osayleiskaavaehdotuksesta

Vartiosaari 23.8.2015

Vartiosaaren osayleiskaavaehdotus on nähtävillä ja siitä saa antaa muistutuksia 29.1.2016 saakka. Tarkemmat ohjeet löytyvät Vartiosaaren suunnittelun uutiskirjeestä.

Lähetin tänään tämän muistutuksen Helsingin kaupungin kirjaamon sähköpostiosoitteeseen:

Esitys Lohiniemenrannan asemakaavan muutokseksi osoittaa täydellistä piittaamattomuutta

Planmecan havittelema tontti oli 6.12.2015 osin veden peitossa.

Kaupunkisuunnittelulautakunta käsittelee Lohiniemenrannan asemakaavan muutosta kokouksessaan 8.12.2015. Kaava on malliesimerkki siitä, mikä kaikki on pielessä Helsingin kaupunkisuunnittelussa.

Vartiosaaren osayleiskaava-aineistolla luodaan mielikuvia

Vartiosaaren osayleiskaavaehdotus, osa kaavakartasta.

Vartiosaaren osayleiskaavaehdotus on kaupunkisuunnittelulautakunnan 24.11.2015 kokouksen esityslistalla. Asia pyydetään todennäköisesti pöydälle ja päätös tehdään seuraavassa kokouksessa.

Kaupunkisuunnitteluvirasto on kuitenkin varma kaavan etenemisestä, sillä se kertoo tiedotteessaan: "Kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksynnän jälkeen kaavaehdotuksesta pyydetään lausunnot, ja se tulee nähtäville muistutuksia varten."  Todennäköistä onkin, että lautakunta hyväksyy ehdotuksen, sillä aiemmissa käsittelyissä se on puoltanut Vartiosaaren rakentamista äänin 7 - 2. Saaren säilyttämisen puolella ovat olleet Eija Loukoila (vas.) ja Elina Moisio (vihr.).

Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi yleiskaavaehdotuksen

Yksi uhatuista: Ramsinniemi. 26.10.2015

Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi yleiskaavaehdotuksen kokouksessaan 10.11.2015. Kaavaehdotus asetetaan nähtäville, jolloin siitä voi kertoa mielipiteensä. Jätetyt muistutukset ja lausunnot käsitellään vielä kaupunkisuunnittelulautakunnassa. Kaupunginhallitus ja -valtuusto päättävät yleiskaavaehdotuksesta noin vuoden kuluttua.

Päätöstiedotteesta ilmenee, että lautakunta teki joitakin muutoksia alkuperäiseen ehdotukseen. Moniin niistä liittyy pieniä parannuksia, mutta vain yksi on aidosti merkittävä – nimittäin leirintäaluevarauksen poistaminen Rudträskin kupeesta Uutelasta. Tämäkin parannus saattaa kuitenkin jäädä lyhytaikaiseksi, sillä leirintäalueelle etsitään edelleen sijoituspaikkaa Helsingistä. Uudetkin vaihtoehdot tulevat todennäköisesti olemaan huonoja. Siksi olisikin toivottavaa, että leirintäalueesta tuhlailevana maankäyttönä luovuttaisiin kokonaan.

Vaeltava viheryhteys

Uudenmaan maakuntakaavassa Kallahdenniemen Meri-Rastilan metsään ja Ramsinniemeen yhdistävä viheryhteystarvemerkintä kulkee Ole Kandelin puiston ja Ison Kallahden puiston kautta. Kartasta näkyy myös, että maakuntakaavassa koko Ramsinniemi on merkitty joko luonnonsuojelualueeksi tai virkistysalueeksi.

Maakuntakaavan viheryhteysmerkintä. Valokuva yhdistelmäkartasta. 

Meri-Rastilan kaupunkiuudistushankkeessa kaupunkisuunnitteluvirasto suunnittelee rakentamista maakuntakaavan viheryhteydelle Ole Kandelinin puistoon ja Ison Kallahden puistoon. Kun suunnittelijoille 7.10.2015 järjestetyllä kaavakävelyllä huomautettiin ristiriidasta maakuntakaavan kanssa, he näyttivät karttaa, jossa viheryhteys oli siirretty kulkemaan Lohiniemenrannassa. Meille näytetty kartta ei kuitenkaan ollut maakuntakaava vaan yleiskaavaehdotus.

Vartiosaaren rakentamista ei voi perustella alueidenkäyttötavoitteilla

Vartiosaari-päivä, 23.8.2015

Uudenmaan maakuntahallitus päätti kokouksessaan 19.10.2015 Vartiosaaren osayleiskaavaluonnosta koskevasta lausunnosta. Päätöstiedotteesta avautuvaan kohtaan on lopullisen lausunnon eteen laitettu elokuun kokoukseen valmisteltu Vartiosaaren rakentamiseen kriittisesti suhtautunut lausuntoehdotus. En tiedä, tehdäänkö näin yleensä vai oliko tämä virkamiesten tapa kertoa, että he yrittivät parhaansa. Kaavahierarkian lisäksi luonto- ja kulttuuriarvot huomioinut lausuntoehdotus kuitenkin kaatui politikointiin.

Nyt hyväksytyn lausunnon alussa Uudenmaan liitto kiittää Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastoa siitä, että virasto myönsi lisäaikaa lausunnon laatimiseen. Kiittäminen on toki kohteliasta, mutta turhaa, sillä kaupunkisuunnitteluvirasto myönsi lisäajan saadakseen sellaisen lausunnon kuin halusi.

Kuvakooste Vartiosaari-päivästä 23.8.2015

Vanha uimakoppi Vartiosaaressa sataman tuntumassa. 23.8.2015

Osallistuin elokuussa 2013 Vartiosaari-seuran vuosittain järjestämään Vartiosaari-päivään. Sunnuntaina 23.8.2015 päivää vietettiin jälleen ja oli aika käydä katsomassa, miltä saaressa nyt näyttää.

Olimme jonkin aikaa mukana saaren historiaa käsitelleellä kävelyllä, joten tällä kertaa otin enemmän kuvia rakennuksista. Sitä ennen kuljimme kuitenkin ilman opasta ja löysimme Turkuun osoittavan liikennemerkin. Jos yksikkönä ovat kilometrit, on välimatka selvästi aliarvioitu:

Ympäristöministeriö vahvisti Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan

Taajamatoimintojen aluetta? Meri-Rastila 8.10.2014.

Uudenmaan liitto lähetti 30.10.2014 uutiskirjeen, josta ilmenee, että Ympäristöministeriö on vahvistanut Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan pienin muutoksin. Valituksemme ei Meri-Rastilan eikä Talin osalta mennyt läpi, mutta Kivinokka sai sentään säilyttää virkistysaluemerkintänsä.

Mielipide Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta

Uudemaan 4.vaihemaakuntakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä 15.1.2014 saakka. Alla on 13.1. Uudenmaan liitolle lähettämämme mielipide.

Visiot uhkaavat Itä-Helsingin luontoa

Taajamatoimintoja Meri-Rastilassa? Kuva Olli Vento.

Kanadalainen kaupunkisuunnittelukonsultti Brent Toderian totesi Helsingissä 9.9.2013 pitämässään luennossa, että kaupungin voi muuttaa yhden sukupolven aikana niin hyvässä kuin pahassakin. Toderian sanoi, että hyvää muutosta tavoiteltaessa on olennaista, ettei taloudellisten arvojen anneta sanella.

Helsingin osalta nykyisten visioiden valossa näyttää valitettavasti siltä, että jos suunnittelun epäkohtiin ei puututa, saatetaan seuraavien vuosien aikana tehdä korjaamattomia virheitä, jotka ehkä jo kymmenen vuoden kuluttua ymmärrettäisiin jättää tekemättä.

Kaavoittaja on yleiskaavavisioissaan poistamassa Itä-Helsingin luonnon lähes kokonaan. Näin siitä huolimatta, että yleiskaavan sisältövaatimukset edellyttävät, että asukkaille turvataan riittävät virkistykseen soveltuvat alueet sekä mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön.

Lausunto maakuntakaavasta

Kivinokan luontoa, kuva Olli Vento

Lähetin kesäkuussa 2012 Uudenmaan liitolle muistutuksen maakuntakaavaehdotuksesta, jossa puutuin Kivinokan ja Meri-Rastilan kaavamerkintöjen heikennykseen. Tällä viikolla sain liitolta vastauksen, joka noudatti jo tutuksi käynyttä viranomaislinjaa: asukkaiden perustellut kommentit sivuutetaan taitavaa retoriikkaa käyttäen.

Alla on kirjoittamani lausunto, jonka väleissä kursiivilla lainauksia liiton vastineesta (UL) sekä omia kommenttejani niihin (HLY).