Puut eivät peitä näkymää. Ne ovat osa sitä. - Hanna-Leena Ylinen
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Vuorovaikutus. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Vuorovaikutus. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 22. heinäkuuta 2020

Valitukset liittyvät ongelmiin suunnittelussa ja päätöksenteossa

Ramsinniemi 19.5.2018
Helsingin Sanomat kirjoitti rakentamiseen liittyvistä valituksista artikkelissaan 10.7.2020. Aihe nousi vielä pääkirjoitukseen 13.7.2020.

Helsingin Sanomat keskittyi kirjoituksissaan yksittäiseen henkilöön ja muutamaan tapaukseen. Pintaraapaisun sijaan lehden olisi kannattanut pureutua ongelman juurisyyhyn eli miksi Helsingin kaupunkisuunnittelussa ja päätöksenteossa jätetään huomioimatta niin luonnon monimuotoisuuden turvaaminen kuin kaavoitusta koskeva lainsäädäntökin.

tiistai 28. huhtikuuta 2020

Mielipide Vartiokylänlahden suunnitteluperiaatteista

Meri-Rastila 28.4.20202

Vartiokylänlahden suunnitteluperiaatteista voi lähettää mielipiteitä Helsingin kaupungin kirjaamon osoitteeseen helsinki.kirjaamo@hel.fi. Aineistot löytyvät täältä. Valitettavasti aineistoista puuttuu saatekirje, jossa kerrottaisiin, mihin mennessä mielipiteet tulisi jättää. Suosittelen kuitenkin lähettämään ne viimeistään 20.5.2020.

Suunnitteluperiaatteita voi kommentoida myös Kerro kantasi -palvelussa 20.5.2020 saakka (linkki sivustolle).

Alla on kirjaamoon tänään lähettämäni mielipide:

sunnuntai 9. joulukuuta 2018

Yleiskaava sai lainvoiman – kaikki hyvin?

Yksi yleiskaavalta pelastuneista kohteista: Melkki 27.6.2018
Helsingin vuonna 2012 alkanut yleiskaavaprosessi on ollut osallisen kannalta turhauttava. Vuorovaikutus oli näennäistä, sillä suunnittelun linjat olivat pitkälti olemassa jo ennen virallista aloitusta eikä niihin haluttu muutoksia.

Nyt kaupunginvaltuuston 26.10.2016 hyväksymä kaava on tullut muokattuna oikeuskäsittelyistä ja kaupunginkanslia on kuuluttanut sen voimaantulon 5.12.2018.

Yleiskaava on nyt siis lainvoimainen, mutta kaikki ei näytä vieläkään olevan kohdallaan. Tässä muutamia kritiikin aiheita:

lauantai 1. joulukuuta 2018

Ramsinranta IV:n asemakaavan muutos

Vuoranta 24.11.2018
Ramsinranta IV:n asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta voi lähettää mielipiteitä viimeistään 10.12.2018 Helsingin kaupungin kirjaamon osoitteeseen helsinki.kirjaamo@hel.fi. Suunnitelman aineistot löytyvät hankekortista.

Tässä 1.12.2018 lähettämäni mielipide:

sunnuntai 28. lokakuuta 2018

Kansallinen kaupunkipuisto Helsinkiin?

KKP-ainesta: Meri-Rastilan metsä ja taustalla Ramsinniemi 21.10.2018
Helsinkiin on pitkään toivottu kansallista kaupunkipuistoa, jonka koetaan turvaavan viheralueita. Asukasmielipiteiden keräämiseksi kaupunki avasi kanavan. Jo päättyneeseen keskusteluun voi ainakin vielä tällä hetkellä käydä tutustumassa tästä linkistä.

Yleensä asukaskeskustelut kaupungin alustoilla ovat avoinna joitakin viikkoja. Jostain syystä keskustelulle kansallisesta kaupunkipuistosta ei haluttu antaa aikaa. Kommentteja sai kirjoittaa 22.10. - 26.10.2018, siis vain viitenä päivänä. Lisäksi osallistumisen kynnys oli nostettuin korkeaksi vaatimalla keskustelijoita joko rekisteröitymään tai tunnistautumaan. Aiheesta olisi todennäköisesti syntynyt huomattavasti runsaammin keskustelua, jos aikaa olisi annettu enemmän ja osallistuminen olisi ollut helpompaa.

tiistai 25. heinäkuuta 2017

Kaavoituskatsauksessa on useita ongelmakohteita

Kaavoituskatsaus 2017 on ilmestynyt

Kaupunkisuunnitteluvirasto on julkaissut vuoden 2017 kaavoituskatsauksen. Vaikka valtuuston 26.10.2016 hyväksymä yleiskaava on vielä hallinto-oikeuden käsiteltävänä, katsauksesta selviää, että kaupunki on jo nyt suunnittelemassa asemakaavoitusta joillekin lainvoimattoman yleiskaavan kiistanalaisille alueille.

Toimintamalli, jossa Helsingin kaupunki pyrkii ennakoimaan oikeuskäsittelyjen lopputulosta, näyttää pahalta. Se näyttää pahalta myös taloudellisesti, sillä oikeusprosessissa olevien alueiden asemakaavasuunnitteluun käytetään julkisia varoja, vaikka hankkeiden eteneminen on epävarmaa.

lauantai 24. kesäkuuta 2017

Monta syytä torpata Reposalmentien alueen suunnitelma

Reposalmentien alueen kaavan rajaus
Helsingin kaupunki on aloittanut asemakaavahankkeen, jonka tarkoituksena on suunnitella Reposalmentien varteen merelliselle alueelle asuinrakennuksia, palvelutiloja ja raitiovaunuvarikkoa. Lisäksi Reposalmentielle suunnitellaan raitiotietä ja huomioidaan sen jatkaminen Vartiosaareen. Kaava-aineistot löytyvät hankekortista ja hankkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta on mahdollisuus jättää mielipiteitä viimeistään 30.6.2017.

perjantai 23. syyskuuta 2016

Yleiskaava: väitteitä ja vastaväitteitä

Yleiskaavan uhkaamaa aluetta: Ramsinniemi 26.10.2015
Kaupunginhallitus päättää yleiskaavasta kokouksessaan 17.10.2016 ja myös Vartiosaaren osayleiskaava on tulossa kaupunginhallituksen päätettäväksi. Itse asiassa Vartiosaaren kaava on esityslistalla jo 26.9.2016, mutta se jäänee pöydälle viikoksi tai kahdeksi.

Kumpaakin kaavaa on edistetty väitteillä, joiden totuusarvo on heikko tai epämääräinen. Tässä joitakin yleisiä väittämiä sekä vastaväitteitä niihin:

maanantai 22. elokuuta 2016

Kuvakooste Vartiosaari-päivästä 21.8.2016

Opaste Reposalmen tuntumassa. 21.8.2016
Vartiosaari-päivää vietettiin jälleen 21.8.2016. Saaren tulevaisuus huolettaa monia, sillä kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi kokouksessaan 17.5.2016 Vartiosaaren osayleiskaavan. Lisäksi lautakunta on hyväksynyt yleiskaavan, joka sekin osoittaa rakentamista Vartiosaareen.

Seuraavaksi nämä kaksi kaavaa etenevät kaupunginhallitukseen, jonka jälkeen valtuusto tekee niistä lopullisen päätöksen, ellei kaupunginhallitus niitä sitä ennen hylkää. Vartiosaaren käsittely kahdessa eri kaavassa on ongelmallista mm. siksi, että osallisille se voi tarkoittaa kahta erillistä valitusprosessia.

Poliittisessa päätöksenteossa Vartiosaari tuskin pelastuu, vaikka asiallisesti ottaen näin pitäisi tapahtua. Kaupunkisuunnitteluvirasto on suunnitelmassaan sivuuttanut mm. Museoviraston ja Uudenmaan ELY-keskuksen saarta koskevat lausunnot. Samaan aikaan maan hallitus suunnittelee poistavansa valitusoikeuden viranomaisilta, siis esimerkiksi juuri näiltä, jotka saattaisivat Vartiosaaren kaavoista valittaa.

Mutta ei kaavoituksesta tällä kertaa enempää. Vilkaistaan mieluummin, miltä Vartiosaaressa 21.8.2016 näytti.

lauantai 30. heinäkuuta 2016

Ne tekevät sen itse

Tallinnan satamassa Helsinkiin suhtaudutaan ironisesti.
Kaupunkisuunnitteluvirasto on lomaillut heinäkuussa. Osallisille suunnittelijoiden loma on ollut tervetullut hengähdystauko – vuodessa on siis edes yksi kuukausi, jolloin ei koko ajan tarvitse olla huolissaan, mitä suunnitelmia virastosta putkahtaa käsittelyyn.

Viraston loma ei kuitenkaan ole ollut täydellinen. Yleiskaavasuunnittelija Heikki Salmikivellä on heinäkuussakin ollut aikaan antaa Helsingin Sanomille lähes kahden sivun laajuinen haastattelu, jossa hänen ydinsanomansa oli, että "tiivistysrakentamista on turha kauhistella, jos haluaa pöhinää muuallekin kuin Kallioon ja sen välittömään läheisyyteen".

maanantai 25. heinäkuuta 2016

Rantametsät ovat itähelsinkiläisten Keskuspuisto

Ramsinniemi 24.7.2016
Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi kokouksessaan 14.6.2016 yksimielisesti yleiskaavaehdotuksen, jossa esitetään runsaasti rakentamista Helsingin luontoalueille. Vähän aiemmin yli puolet kaupunginvaltuutetuista oli allekirjoittanut aloitteen kansallisen kaupunkipuiston perustamisesta Helsinkiin.

Olivatko päättäjät siis ehtineet muutamassa viikossa muuttaa mieltään, kun niin monet heistä olivat ensin kannattaneet luontoalueita turvaavaa kaupunkipuistoa ja sen jälkeen viiden puolueen edustajat yksimielisesti hyväksyivät kaavan, jonka perusteella olisi mahdollista sijoittaa massiivista rakentamista mm. Itä-Helsingin merellisille luontoalueille?

sunnuntai 19. kesäkuuta 2016

Poliittinen yksimielisyys yleiskaavasta osoittaa ylimielisyyttä

Vartiosaari ja Ramsinniemi 14.6.2016 päivätyssä yleiskaavassa
Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi kokouksessaan 14.6.2016 tarkistetun yleiskaavaehdotuksen. 
 
Ennen käsittelyä olin lähettänyt lautakunnalle kaksi viestiä. Ensimmäisessä käsittelin yleiskaavaehdotuksen pulmia laajemmin, toisessa keskityin koilliseen vihersormeen, jonka katkaiseminen on yksi yleiskaavan isoista ongelmista.

Ensimmäiseen viestiin en saanut yhtään vastausta. Toiseen vastasi ainoastaan Elina Moisio (vihr.), joka hänkin oli ymmärtänyt viestini väärin. Vastauksessaan Moisio sivuutti koilliseen vihersormeen yleiskaavassa kohdistuvan uhkan ja kertoi Vartiosaaren osayleiskaavan etenemisestä.

lauantai 11. kesäkuuta 2016

Koillinen vihersormi tulee säilyttää

Kuvakaappaus raportista Meri-Helsinki yleiskaavassa.
Kaupunkisuunnittelulautakunta jätti kokouksessaan 7.6.2016 yleiskaavan pöydälle, joten lautakunta päättää tarkistetusta yleiskaavaehdotuksesta 14.6.2016 pidettävässä kokouksessa.

Viikko sitten lähettämäni viestin lisäksi lähetin lautakunnan jäsenille ja varajäsenille tänään pyynnön säilyttää Laajasalosta alkava ja Vartiosaaren, Ramsinniemen ja Meri-Rastilan metsän kautta kohti Mustavuorta ja Sipoota etenevä koillinen vihersormi:

sunnuntai 5. kesäkuuta 2016

lauantai 21. toukokuuta 2016

Vuorovaikutusta?

Vartiosaari 23.8.2015
Helsingin kaavoitukseen liittyvän vuorovaikutuksen näennäisyydestä ovat tähän asti keskustelleet lähinnä osalliset. Vartiosaaren osayleiskaavan käsittely on kuitenkin saanut Vasemmistoliiton Pekka Buttlerin kiinnittämään huomiota prosessin näytösluonteisuuteen. Näin hän kirjoittaa valtuustoryhmän blogissa: 

"Miksi näitä lausuntoja ja mielipiteitä sitten ylipäätään pyydetään? Yksinkertaisesti, koska maankäyttö ja rakennuslaki ja –asetus (1999/132 ja 1999/895) edellyttävät että viranomainen pyytää lausuntoja, että kaikki osalliset saavat lausua mielipiteensä ja että maanomistajia ja naapureita kuullaan.

Yhtä yksinkertainen on vastaus kysymykseen, miksi näillä mielipiteillä ja lausunnoilla sitten on niin vähän painoarvoa? Koska laki ei sitä vaadi. Lausuntoja pyydetään, mutta niitä ei tarvitse noudattaa; mielipiteitä saa lausua, mutta ei kannata toivoa, että ne otettaisiin huomioon; osallisia pitää kuulla, mutta kuunnella ei tarvitse."

maanantai 9. toukokuuta 2016

Pelastetaan Vartiosaari!


Näiltä visioilta haluamme pelastaa Vartiosaaren.


Kaupunkisuunnittelulautakunta käsittelee kokouksessaan 17.5.2016 tarkistettua esitystä Vartiosaaren osayleiskaavaksi. Jos esitys läpäisee lautakunnan, kaava etenee kaupunginhallitukseen. Jos myös kaupunginhallitus hyväksyy suunnitelman, Vartiosaaren osayleiskaava siirtyy kaupunginvaltuuston päätettäväksi.

Kaupunkisuunnittelulautakunta on muutaman vuoden aikana käsitellyt Vartiosaaren osayleiskaavaa sen eri vaiheissa. Toistaiseksi lautakunta on aina päätynyt kannattamaan rakentamista äänin 7 – 2. Saaren säilyttämisen puolella ovat olleet Vasemmistoliiton edustaja (Eija Loukoila tai Pekka Buttler) sekä toinen vihreiden edustajista (Elina Moisio tai Outi Silfverberg).

torstai 5. toukokuuta 2016

Mielipide Lohiniemenrannan asemakaavan muutoksesta

Lohiniemenrantaan esitetty asemakaavan muutos.

Syyskuussa 2015 lähetin kaupungille mielipiteen Lohiniemenrannan asemakaavan muutoksesta. Planmeca oli tuolloin hakenut muutosta laajentaakseen toimintaansa Villa Harbon tuntumassa.

Kaupunkisuunnittelulautakunta palautti hankkeen kuitenkin uuteen suunnitteluun, koska koulutuskeskus oli sijoitettu tontille, jolla sijaitsee arvokas kasvillisuuskohde.

Nyt kaava on valmisteltu uudelleen ja koulutuskeskuksen paikka on siirretty Harbo Loungen toiselle puolelle. Mielipiteitä kaavan uudesta versiosta voi jättää 9.5.2016 asti. Kaavan aineisto on koottu tähän hankekorttiin.

Alla on kaavamuutosta koskeva mielipide, jonka lähetin 5.5.2016 Helsingin kaupungin kirjaamon sähköpostiosoitteeseen helsinki.kirjaamo@hel.fi:

lauantai 30. huhtikuuta 2016

Yhä vain pahenee

Ilmapallo on eksynyt suolle vanhassa Vuosaaressa
Kun seuraa esimerkiksi maankäyttöön liittyvää poliittista päätöksentekoa, ei arvaisi, että tämän hetken suurimpia ongelmia ovat luonnon monimuotoisuuden väheneminen ja ilmastonmuutos. Suomi on sitoutunut pysäyttämään luonnon monimuotoisuuden vähenemisen vuoteen 2020 mennessä, mutta tästä huolimatta maankäyttöä suunnitellaan pikemminkin Rakennusteollisuus RT ry:n kuin tutkijoiden ja luonnonsuojelijoiden toiveita kuunnellen.

Vikaa on toki myös luonnonsuojelijoissa ja tiedemiehissä. Luonnonsuojelijat ovat tyytyväisiä jokaisesta torjuntavoitosta, vaikka samaan aikaan luontoa on koko ajan yhä vähemmän suojeltavaksi. Tutkijat tietävät tilanteen vakavuuden – omakin tulevaisuutemme on riippuvainen luonnon monimuotoisuudesta ja elämälle suotuisasta ilmastosta – mutta eivät joitakin poikkeuksia (James Hansen, Johan Rockström) lukuunottamatta ole vaatineet muutosta riittävällä painokkuudella.

sunnuntai 3. huhtikuuta 2016

Mielipide Laajasalon itärannan asemakaavasta

"Virkistysalueen suunnittelun lähtökohtia", kaavamateriaaleista
Laajasalon itärannan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta voi jättää mielipiteitä 8.4.2016 saakka. Lisätietoa Helsingin kaupungin ajankohtaisista suunnitelmista löytyy täältä.

Laajasalon itärannan suunnitelmalla on aluettaan laajempi merkitys, koska sen ratkaisut todennäköisesti vaikuttavat rantareitin suunnitteluun myös muualla Helsingissä.

Kaavakeskusteluissa on kiinnitetty harmillisen vähän huomiota rantareitin luonnon monimuotoisuudelle aiheuttamiin uhkiin. Uusien reittien avaaminen tarkoittaa mm. voimakkaampia hakkuita lähiympäristössä. Suunnitelmissa rannoille haetaan myös sellaista "toiminnallisuutta", joka heikentää herkän rantaluonnon mahdollisuuksia säilyä monimuotoisena.

Alla on mielipide, jonka lähetimme tänään Helsingin kaupungin kirjaamon osoitteeseen helsinki.kirjaamo@hel.fi.

lauantai 19. maaliskuuta 2016

Uudenmaan liiton kaksi täyskäännöstä


Maakunnan liiton laatiman maakuntakaavan tehtävä on ohjata kuntien kaavoitusta. Jotta ohjaaminen voisi olla alemmista kaavatasoista riippumatonta, maakuntaliiton pitäisi pystyä tarkastelemaan laajempaa kokonaisuutta antamatta painoarvoa yksittäisten kaupunkien toiveille.

Käytännössä riippumattomuus on vaikeaa, sillä maakunnan liitot ovat lakisääteisiä kuntayhtymiä, joissa kaupunkien ja kuntien on oltava jäseniä. Liitoissa päätöksiä tekevät siis samat poliitikot kuin kuntatasollakin, kuitenkin sillä erotuksella, että he harvemmin tietävät toisten kuntien asioista. Tämän vuoksi poliittiset vaihtokaupat ovat helppoja ja päättäjät voivat vastavuoroisesti tukea toistensa ajamia hankkeita niihin sen kummemmin perehtymättä.