Toteutuivatko Helsingin LUMO-ohjelman tavoitteet?

Kruunuvuori 25.6.2015

Helsingin kaupunki laati vuosille 2008 – 2017 toimintaohjelman Helsingin luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi. Kesäkuussa 2014 silloinen ympäristökeskus järjesti seminaarin, jossa tarkasteltiin ohjelman toteutumista. Yllättäen virastot KSV etunenässä kertoivat saavuttaneensa lähes kaikki ohjelman tavoitteet. Raportti seminaarista on luettavissa täältä.

Kaupunki viittaa vuonna 2014 esitettyihin arvioihin 24.5.2017 julkaisemassaan tiedotteessa:

"Vuoden 2014 alussa tehdyn seurantakyselyn mukaan Helsingin luonnon monimuotoisuuden turvaamisen toimintaohjelman 2008−2017 toimenpiteistä yli 80 % on käynnistynyt."

Tässä on muutamia toimintaohjelmasta poimittuja toimenpiteitä sekä vähemmän optimistisia arvioita siitä, miten ne todellisuudessa on hoidettu:

Mielipide Meri-Rastilan täydennysrakentamisesta

Pohjavedenpuisto 11.12.2016

Meri-Rastilan asemakaavaluonnos on nähtävillä ja kaavamateriaalit löytyvät tästä hankekortista. Mielipiteitä luonnosaineistosta voi esittää viimeistään 19.12.2016. Kirjalliset mielipiteet lähetetään osoitteeseen Helsingin kaupunki, Kirjaamo, Kaupunkisuunnitteluvirasto, PL 10, 00099 HELSINGIN KAUPUNKI, (käyntiosoite: Kaupungintalo, Pohjoisesplanadi 11–13) tai sähköpostilla helsinki.kirjaamo@hel.fi.

Alla on tänään lähettämäni mielipide:

Helsingin rannat ovat avoimia kaikille, jotka osaavat neuvotella ne itselleen

Lohiniemenrantaa

Helsingin kaupungin periaatteisiin kuuluu rantojen säilyttäminen kaikille avoimina. Periaatteet jäävät kuitenkin pelkiksi korulauseiksi, jos ne eivät ohjaa toimintaa. Vuosaaren Lohiniemenrannassa periaatetta ovat koetelleet yksityiset rantasaunat sekä Planmecan hakema asemakaavan muutos.  

Olisi luullut, että kaupunki olisi pyrkinyt säilyttämään Lohiniemenrannan muutamat jäljellä olevat tontit luontaisina ja kaikkien asukkaiden käytössä. Mutta ei. Joitakin viikkoja sitten huomasin, että joukko Ramsinrannan laiturityöryhmän nimellä toimivia asukkaita on hakemassa itselleen laituripaikkaa Lohiniemenrannasta.

Koska Lohiniemenrantaa jälleen kerraan oltiin pirstomassa, laitoin asiasta kysymyksen Helsingin kaupungin palautejärjestelmään. Samalla huomautin, ettei ranta-alueita pidä yksityistää.

Monta syytä säilyttää Ramsinniemi

Vanha puu Ramsinniemen etelärannalla. 27.3.2016

Hyvin toimivassa kaavoituksessa suunnittelu alkaa säilytettävien alueiden selvittämisellä. Helsingissä luontoarvojen osalta apuna voisi käyttää kaupungin omaa luontotietojärjestelmää, joka puutteistaan huolimatta sopii hyvin alkuvaiheen työkaluksi. Lisäksi tulisi selvittää säilyttävät merkinnät ohjaavasta kaavasta.

Valitettavasti Helsingissä kaavoitus ei toimi näin. Sen sijaan, että luontoarvot ohjaisivat kaupunkisuunnittelua, kaavoittajan toiveet näyttävät ohjaavan luonnonsuojelualueita. Käytännöksi on muodostunut, ettei suojavyöhykkeitä sisällytetä suojelualueisiin, jolloin vyöhykkeiden säilyminen jää kaupunkisuunnitteluviraston hyvän tahdon varaan. Kokemus on osoittanut, että hyvää tahtoa ei ole. Lisäksi esimerkiksi Vartiosaaressa sijaitsevat METSO I-luokan metsät on sivuutettu luonnonsuojeluohjelmassa täysin.

Kaupunkisuunnittelu lähtee toiveajattelusta, että suojelualue tulee toimeen omillaan. Siksi sen yhteys muuhun ympäristöön voidaan katkaista kokonaan. Yleiskaavamateriaaleista poimittu havainnekuva osoittaa, että Ramsinniemen suunnittelussa kytkeytyneisyyttä ei ole huomioitu lainkaan:

Mielipide luonnonsuojeluohjelmasta ja metsäverkostosta

Suoalue Meri-Rastilassa. 16.7.2014

Mielipiteitä Helsingin luonnonsuojeluohjelmasta vuosille 2015 – 2024 voi jättää 20.8.2015 mennessä osoitteeseen Raimo.Pakarinen@hel.fi. Lisätietoja ja aineistot löytyvät täältä.

Alla on 10.8.2015 lähettämäni mielipide:

Ympäristölautakunta lausuu Vartiosaaren osayleiskaavaluonnoksesta

Vartiosaari. 9.6.2015

Ympäristölautakunnan kokouksen 4.8.2015 esityslistalla on lausunto Vartiosaaren osayleiskaavaluonnoksesta. Ympäristökeskuksessa laadittu lausuntoehdotus on sisäisesti ristiriitainen. Kakku on haluttu sekä syödä että säilyttää.

Alla on muutamia lainauksia lausuntoehdotuksesta sekä ajatuksiani niistä.

Retki Kruunuvuoren metsään

 

Ehdotettu rajaus Kruunuvuoren luonnonsuojelualueelle. 

Osallistuin 8.6.2015 Kruunuvuoren retkelle. Tuolloin kuvasin rauniohuviloita. Koska Kruunuvuorenlammen ympäristöön on ehdotettu myös luonnonsuojelualuetta, palasimme 25.6. pienemmällä ryhmällä Kruunuvuoreen kuvaamaan metsää.

Tarkkailimme kartoilta paitsi luonnonsuojelurajausta myös kaupunkisuunnitteluviraston suunnitelmia alueelle, sillä toisin kuin aiemmassa kirjoituksessani kerroin, alueelle on suunnitteilla myös taloja. Virasto haluaa Kruunuvuoreen Meilahden tapaan muutaman siirtotalon, joista osa on sijoitettu niin, että ne rikkoisivat kallioista vanhan metsän aluetta. Lisäksi rantareitin varrelle on suunniteltu "maiseman avaamista". Suomeksi tämä tarkoittaa metsäisyyden vähentämistä. Muun riesan ohella suunnitelmassa on myös viljelypalstoja, joiden oikean paikan ei pitäisi olla rantametsässä, sillä niille löytyisi luontevasti tilaa joltain Helsingin pelloista.

Varjakanpuisto Helsingin kaupungin luonnonsuojeluohjelmassa

Vartiokylänlahden täystuhosta kirjoittamaani tekstiin tuli jonkin verran kommentteja. Joissakin viitattiin Helsingin kaupungin luonnonsuojeluohjelmaan vuosille 2008 - 2017.

Ohjelmasta löytyvästä karttarajauksesta huomaa, että paljaaksi riivitty purolaakso sisältyi suojeltavaksi aiottuun 2,43 hehtaariin.

Kuvakaappaus Helsingin luonnonsuojeluohjelmasta 2008 - 2017

Varjakanpuistosta kerrotaan ohjelmassa näin:

Ympäristölautakunta lausui yleiskaavaluonnoksesta

Ramsinniemi 26.1.2015

Ympäristölautakunta lausui kokouksessaan 3.3.2015 yleiskaavaluonnoksesta. Odotin lopputulosta jännityksellä, sillä vuonna 2013 Meri-Rastilan osayleiskaavan osalta ympäristökeskus esitti lautakunnalle lausuntoa, joka oli ristiriidassa ympäristökeskuksen aiemman metsään rakentamiseen kriittisesti suhtautuneen lausunnon kanssa. Lautakunta hyväksyi lausunnon lähes sellaisenaan. 

 

Asuntotuotantoprosessin sujuvoittamiseksi kutsuttu hanke todennäköisesti selitti ympäristökeskuksen silloista outoa käyttäytymistä.

 

Myös ympäristökeskuksen esittämä lausunto yleiskaavaluonnoksesta oli laadittu asuntotuotantoprosessin sujuvoittamishankkeen hengessä. Tiesin, että lausuntoon tehtäisiin vastaehdotuksia, mutta en uskonut niiden mahdollisuuksiin menestyä lautakunnassa.

LUMO-seminaari 3.6.2014

Helsingin kaupungin ympäristökeskus järjesti tiistaina 3.6. seminaarin, jossa tarkasteltiin, miten Helsingin luonnon monimuotoisuuden turvaamisen toimintaohjelma on toteutunut vuosina 2011 - 2013.

Seminaari oli ennakko-odotuksia kiinnostavampi. Aluksi käytiin läpi eri virastojen LUMO-tavoitteiden toteutumista ja kas, priimukseksi nousi KSV, joka oli onnistunut toteuttamaan 95 % tavoitteista.

Helsingin luonnon monimuotoisuus ei tästä hyödy, sillä toimenpiteiden valmistumista arvioi virasto itse ja eri toimenpiteille annettiin sama painoarvo. 

Asuntotuotantoprosessin sujuvoittaminen

Sujuvoittaminen vaiheessa? Kolme vuotta louhikkona ollut aavetyömaa.

Monelta jäi todennäköisesti huomaamatta Helsingin Sanomissa 3.2.2014 julkaistu pieni uutinen. Vaikka uutisen kuvitus herättääkin hiukan epämiellyttäviä assosiaatioita, jutun otsikoinnilla pyrittiin positiivisuuteen.

Ehkä juuri myönteiseksi verhotun otsikon vuoksi varsinainen uutinen ja itse asia jäivät vähälle huomiolle. En tiedä ketään, joka vastustaisi byrokratian vähentämistä. Otsikko harhautti, sillä byrokratian sijaan kyse on demokratian vähentämisestä. Työryhmän tavoitteena näyttäisi olevan heikentää osallisten asemaa kaavoituksessa.

Avoin kirje kaupunkisuunnittelulautakunnalle 24.10.2013

Meri-Rastila 6.10.2013 

Olen lähettänyt alla olevan kirjeen kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsenille ja varajäsenille. Viestillä yritän avata lautakunnan jäsenille, miltä Meri-Rastilan osayleiskaavoituksen vuorovaikutusraportti näyttää tapausta useita vuosia seuranneen silmin. Kirje on pitkä, mutta raportista olisi löytynyt aihetta paljon laajempaankin tarkasteluun.

Helsingin luonnon monimuotoisuuden turvaaminen

Kaupunginhallitus hyväksyi Helsingin luonnon monimuotoisuuden turvaamisen päätavoitteet 8.2.2010. 

Toimintaohjelma esitellään Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen julkaisemassa esitteessä, joka on ladattavissa verkosta.

Lisäys 31.3.2015: Helsingin verkkosivut tuntuvat muuttuvan melko usein. Ohjelma on tällä hetkellä ladattavissa täältä. Toivottavasti sivun osoite ei enää muutu.

Esitteeseen kannattaa tutustua ja muistuttaa kaupunkia ohjelmasta. Jos kaupunki oma-aloitteisesti huolehtisi ohjelman noudattamisesta, luontoalueet säilyisivät monimuotoisina ilman jatkuvaa asukasvalppautta.

Tässä muutamia poimintoja ohjelman tavoitteista ja niiden saavuttamiseksi ehdotetuista toimenpiteistä sekä kommenttejani niihin:

Avoin kirje kiinteistölautakunnalle

Meri-Rastila 24.3.2013, kuva Olli Vento.

Kiinteistölautakunnalle Meri-Rastilan osayleiskaavaehdotukseen liittyen

Kiinteistölautakunta käsittelee Meri-Rastilan osayleiskaavaehdotuksesta annettavaa lausuntoa kokouksessaan 4.4.2013. Yleisten töiden lautakunta päätti 5.3.2013 korvata omasta lausunnostaan yksimielisesti sille esitetyn päätösehdotuksen Meri-Rastilan luontoalueen säilyttämistä puoltavalla kannanotolla. Toivon kiinteistölautakunnan toimivan samoin, sillä lautakunnalle esiteltävä päätösehdotus sivuuttaa niin alueen luontoarvot kuin asukkaiden paikallistuntemuksenkin.

Luonnon monimuotoisuus ei tottele äänestyksiä

METSO-kartta, jälleen kerran.

Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen ympäristöpäällikkö Päivi Kippo-Edlund vastasi Helsingin Sanomissa 10.3.2013 kirjoitukseeni.

Tekstissään Kippo-Edlund mm. mainitsi, että isoilla viheralueilla voi olla metsäkuvioita, joiden puustorakenne on lähenemässä luonnonmetsää, ja kääpälajisto voi olla huomattavan monimuotoinen. Sitä hän ei maininnut, että Meri-Rastilan länsirannan metsä on juuri tällainen alue eikä sitä, että hän itse on ollut esittelemässä ympäristölautakunnalle päätösehdotusta, jonka tarkoituksena oli tukea KSV:n osayleiskaavaehdotuksen mukaista rakentamista kyseiselle alueelle.

Mielipiteessään Kippo-Edlund myös totesi, että kaavoittajat ovat hänen nähdäkseen suhteellisen tietoisia viheralueiden arvosta ja terveysvaikutuksista yleisellä tasolla.

Mistä hän näin päätteli? Oma käytännön kokemuksiin perustuva käsitykseni on toisenlainen.

Lautakunnat lausuivat Meri-Rastilan osayleiskaavasta

Meri-Rastilan länsirannan metsää, kuva Olli Vento.

Sekä ympäristölautakunta että yleisten töiden lautakunta ovat antaneet lausuntonsa Meri-Rastilan osayleiskaavaehdotuksesta.

Yleisten töiden lautakunta päätyi yksimielisesti muuttamaan sille tarjotun lausunnon arvokkaan luontoalueen säilyttämistä tukevaksi. Ympäristölautakunnan lausunto jäi metsän kannalta huonoksi, vaikka Leo Stranius oli käyttänyt runsaasti aikaa vastaehdotuksen tekemiseen. Stranius myös jätti lautakunnan päätökseen eriävän mielipiteen yhdessä Timo Pyhälahden (vihr.) ja Alviina Alametsän (vihr.) kanssa. Kiitos heille siitä.

Elinympäristöjen suojelu turvaa monimuotoisuutta

Suo Meri-Rastilassa, kuva Olli Vento.

Keskiviikkona 27.2. Helsingin Sanomissa oli Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen ympäristöpäällikön Päivi Kippo-Edlundin mielipidekirjoitus, jossa hän totesi järjestelmän, jossa kaupunkisuunnitteluvirasto ja ympäristökeskus luontotietojärjestelmän tietojen pohjalta neuvottelevat luonnoltaan arvokkaiden alueiden kaavoitukseen tarvittavista lisäselvityksistä, toimivan kaavoituksen kannalta tyydyttävästi.

Kaavoittajan näkökulmasta järjestelmä todennäköisesti onkin tyydyttävä, sillä ympäristökeskus tuntuu asettuvan tukemaan kaupunkirakenteen levittäytymistä luontoalueille. Luontonäkökulma hoidetaan lupaamalla suunnitteluvaiheessa, että tietyt arvokkaiksi nostetut kohteet tulevat säilymään. Tämä on silmänkääntötemppu, sillä ei ole tahoa, jonka tehtävänä olisi valvoa, että näin tapahtuu.

Avoin kirje ympäristölautakunnalle

Metso-kartta, Meri-Rastila

Alla on ympäristölautakunnalle lähettämäni viesti Meri-Rastilan osayleiskaavoitukseen liittyen. Jos teksti vaikuttaa tutulta, se johtuu siitä, että muokkasin sen blogistani Mihin tarvitaan ympäristökeskusta? Toisin kuin blogitekstissäni, en viestissä kuitenkaan ehdottanut ympäristökeskuksen lakkauttamista.

Lisäsin viestiin muutamia blogista puuttuvia huomioita esimerkiksi pienhiukkasongelmaan ja Helsingin Sanomissa 18.2. julkaistuun analyysiin ELY-keskuksista liittyen.

Mihin tarvitaan ympäristökeskusta?

METSO-kartta Meri-Rastilasta

Joskus kokeneenkin asukasaktiivin ote saattaa hetkeksi herpaantua. Ympäristölautakunnan Meri-Rastilan osayleiskaavaehdotuksen lausuntokäsittely olisi saattanut jäädä minulta huomaamatta, ellen olisi lukenut siitä Leo Straniuksen blogista.

Kävin esityslistalta katsomassa, millaista muotoilua ympäristökeskus lautakunnalle ehdottaa ja järkytyin. Teksti on niin valheellinen ja tarkoitushakuinen, etten voi kuin ihmetellä, millaiselle luontoalueelle kohdistuvalle kaavasuunnitelmalle ympäristökeskus ylipäätään olisi valmis näyttämään punaista valoa. Teksti myös sivuuttaa täysin ympäristökeskuksen omista arkistoista löytyvät (ja niihin lähes haudatut) METSO-selvitykset.

Helsingin luonnonsuojeluyhdistys Helsy viittaa selvityksiin omassa muistutuksessaan: