Punaväriä Lohiniemenrannassa

Merkintä kalliossa. 28.9.2014

Lohiniemenrannan ja Hiidenmaankadun välissä sijaitsevalle osin kallioiselle tontilla on viikonloppuisin tehty rakentamista enteileviä töitä. Alueelle on mm. ilmestynyt pinkkejä merkintöjä. Oli siis aika käydä kuvaamassa, kun paikka vielä oli lähes ennallaan.

Suurin osa hymyilevästä penkistä hävisi kalliolta kesällä, mutta sen kollega on edelleen paikoillaan:

Alkusyksyä Ison Kallahden uimarannalla

Rakkolevää jonossa. 27.9.2014

Eilen illalla Ison Kallahden uimarannalla myrskysi. Aamulla oli taas tyyntä, mutta myrskyn jäljet olivat näkyvissä: aallot olivat kasanneet rakkolevää rannalle ja silittäneet rantahiekan.

Rakkolevän seassa oli mm. ruokoa:

Asuntotavoitteet ja luonto voidaan sovittaa yhteen

Liito-oravan papanoita, kuva Wikipediasta, ottanut Urjanhai 

Helsingin Sanomissa oli 20.9.2014 Marja Salmelan kirjoittama juttu, jossa kerrottiin liito-oravien olevan jarruna "kodeille" Espoossa.

Koska tekstin lähtökohtana jälleen kerran oli kuvitelma, että luontoalueiden säilyttäminen olisi jotenkin ristiriidassa asunto- ja ilmastotavoitteiden kanssa, kirjoitin vastineen, joka julkaistiin 24.9.2014:

Syyskuun kuvia Meri-Rastilasta

Sieniä Meri-Rastilassa 10.9.2014

Sienestäjät ovat viime aikoina liikkuneet ahkerasti Meri-Rastilan metsässä. Itse olen tyytynyt kuvaamaan sieniä. Kuvaamiani sieniä tuskin kannattaa käydä poimimassa, sillä ne eivät näkyvistä sijainneistaan huolimatta ole kelvanneet keräilijöille.

Joskus sieni voi kasvaa vähän erikoisempaan paikkaan:

Vuorannan ja Rantapuiston välissä oleva laituri

Kaiteet ovat jo hiukan kuluneet. 13.8.2014

Kuljen usein aavehotelli Vuorannan ja Rantapuiston välisen laiturin ohi, mutta kuvia siitä olen muistaakseni julkaissut vain kerran. Tällä kertaa sivuutin Vuorannan ja laituri saa olla pääosassa.

Laiturin päästä löytyi pölkkypöytä, joka aiemmassa kuvakoosteessani oli Vuorannan ja laiturin välisellä ranta-alueella:

Mihin Helsingissä voisi rakentaa?

Luontojärjestöt ovat kartoittaneet Helsingin arvometsiä sekä laajoja luonto- ja virkistysalueita ja tehneet esityksen niiden turvaamisesta Helsingin uudessa yleiskaavassa.

Metsien ja luonnonrantojen säilyttäminen on mahdollista, vaikka kaupunki kasvaisikin. Toisin kuin usein väitetään, luontoaktiivit eivät vastusta asuntoja – tai ”koteja” niin kuin mielikuvilla leikittelevät virkamiehet tai media niitä tunteellisesti kutsuvat – vaan kaupunkirakenteen levittämistä luontoalueille.

Jos Helsingin kaupunkisuunnittelun lähtökohdaksi otettaisiin niin asukkaiden kuin luonnonkin kannalta hyvä kaupunki, ei metsä- tai ranta-alueita enää uhrattaisi rakentamiselle, vaan asunnoille pyrittäisiin löytämään tilaa jo rakennetuilta alueilta.

On monia mahdollisuuksia kaavoittaa asuntoja – tai ”koteja” – kaupungin kasvavalle väestölle koskematta luontoalueisiin.  Tässä on muutamia ideoita:

Vierailu Stansvikissa 1.9.2014

Maansiirtotyöt ovat rouhaisseet osan pihasta. 1.9.2014 

Osallistuin vuosi sitten Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen järjestämälle Stansvikin kaavakävelylle, jonka pohjalta kirjoitin kaupunkisuunnitteluvirastolle mielipiteen Stansvikin asemakaavaehdotuksesta. Stansvikilaiset kutsuivat meidät 1.9. katsomaan, mitä alueella sittemmin on tapahtunut.

Vaikka päätöstä Kruunuvuoreen siltaa pitkin tulevasta raitiolinjasta ei vielä ole, rakennetaan Koirasaarentietä jo raitiovaunuja varten ikään kuin päätöksentekoprosessilla mahdollisine valituksineen ei olisi mitään merkitystä. 

Punaisen torpan vieressä oli vuosi sitten metsikkö, jota sammakot (mm. rauhoitettu viitasammakko) käyttivät kulkuväylänään. Nyt metsikkö on mennyttä ja näkymä tällainen: