Uudenmaan liiton kaksi täyskäännöstä

Maakunnan liiton laatiman maakuntakaavan tehtävä on ohjata kuntien kaavoitusta. Jotta ohjaaminen voisi olla alemmista kaavatasoista riippumatonta, maakuntaliiton pitäisi pystyä tarkastelemaan laajempaa kokonaisuutta antamatta painoarvoa yksittäisten kaupunkien toiveille.

Käytännössä riippumattomuus on vaikeaa, sillä maakunnan liitot ovat lakisääteisiä kuntayhtymiä, joissa kaupunkien ja kuntien on oltava jäseniä. Liitoissa päätöksiä tekevät siis samat poliitikot kuin kuntatasollakin, kuitenkin sillä erotuksella, että he harvemmin tietävät toisten kuntien asioista. Tämän vuoksi poliittiset vaihtokaupat ovat helppoja ja päättäjät voivat vastavuoroisesti tukea toistensa ajamia hankkeita niihin sen kummemmin perehtymättä.

Vartiosaaren rakentaminen olisi seudullista

Vartiosaari 23.1.2016

Helsingin Uutiset julkaisi 10.2.2016 uutisen, jossa Uudenmaan liiton maakuntajohtaja Ossi Savolainen ei häpeillyt Helsingin yleiskaavoittajalle taipumista. Savolainen totesi, ettei näe estettä Vartiosaaren osayleiskaavan etenemiselle, kunhan rakentaminen on "paikallista".

Samassa jutussa kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtaja Risto Rautava kuvasi saaren puolustajia pienilukuiseksi eliitiksi. Tästäkö johtui, ettei toimittaja Arja-Riikka Nikkilä ollut osannut löytää yhtään vastapuolen edustajaa haastateltavaksi?

Lähetin Helsingin Uutisiin vastineen, jossa mm. kuvasin, ettei rakentaminen, joka edellyttää uutta raitiolinjaa, voi olla paikallista. Vastinettani ei julkaistu (lisäys 21.2.2016: vastine julkaistiin Helsingin Uutisten viikonvaihteen numerossa), mutta onneksi Heikki Poroila sai omansa lehteen. Hän ei nostanut esille Vartiosaaren suunnittelun seudullisuutta, mutta kiinnitti huomiota mm. tasapainottavan näkökulman puutteeseen:

Tukholma säästää viheralueet, miksei se onnistuisi Helsingissä?

Vartiosaari 23.1.2015

Helsingin suunnittelu hylkii tietoa ja sääntöjä

Kaupunkisuunnittelu on peliä, joka hylkii tietoa ja sääntöjä. Pelille on laadittu säännöt, mutta niillä ei ole suunnitteluprosessin kannalta merkitystä, koska vaikutusvaltaisimmat pelaajat voivat taivuttaa ne itselleen sopiviksi.

Säännöt edellyttäisivät kaavoitukselta vastaamista tulevaisuuden haasteisiin. Tämän hetken suurimmat haasteet liittyvät luonnon monimuotoisuuden vähenemiseen ja ilmastonmuutokseen, mutta näihin ongelmiin kaavoitus vaihtoehtoisesti joko jättää vastaamatta tai on vain vastaavinaan.

Kaavoituksen pitäisi perustua tietoon. Kaupunkisuunnittelu – ainakin Helsingissä – hylkii jopa itse tuottamaansa tietoa. Esimerkiksi Yleiskaavan ilmastovaikutusten arviointiraportista löytyy tämä tekstipätkä:

Röyhkeä lausuntoehdotus Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavasta

Ramsinniementie 16.1.2016

Kaupunkisuunnittelulautakunta käsittelee kokouksessaan 2.2.2016 kaupunkisuunnitteluviraston sille laatimaa lausuntoehdotusta Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan ehdotuksesta. Tarjolla oleva teksti on löydettävissä esityslistan kautta.

Tekstiluonnos, jossa vaaditaan maankäyttö- ja rakennuslaissa määritellyn kaavahierarkian kääntämistä päälaelleen, on röyhkeydessään omaa luokkaansa. Virasto on kehdannut laatia lausuntoehdotuksen, koska se voi luottaa mediahiljaisuuteen. Helsingin Sanomat on luonut Helsingin kaupunkisuunnittelun ympärille koskemattomuuden kuplan, jota muut tiedotusvälineet eivät ole lähteneet puhkaisemaan.

Muistutus yleiskaavaehdotuksesta

Ramsinniemi 16.1.2016

Yleiskaavaehdotuksesta saa jättää muistutuksia 29.1.2016 mennessä. Tarkemmat ohjeet löytyvät yleiskaavan uutiskirjeestä.

Lähetin alta löytyvän muistutuksen tänään Helsingin kaupungin kirjaamoon:

Muistutus Vartiosaaren osayleiskaavaehdotuksesta

Vartiosaari 23.8.2015

Vartiosaaren osayleiskaavaehdotus on nähtävillä ja siitä saa antaa muistutuksia 29.1.2016 saakka. Tarkemmat ohjeet löytyvät Vartiosaaren suunnittelun uutiskirjeestä.

Lähetin tänään tämän muistutuksen Helsingin kaupungin kirjaamon sähköpostiosoitteeseen:

Esitys Lohiniemenrannan asemakaavan muutokseksi osoittaa täydellistä piittaamattomuutta

Planmecan havittelema tontti oli 6.12.2015 osin veden peitossa.

Kaupunkisuunnittelulautakunta käsittelee Lohiniemenrannan asemakaavan muutosta kokouksessaan 8.12.2015. Kaava on malliesimerkki siitä, mikä kaikki on pielessä Helsingin kaupunkisuunnittelussa.

Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi yleiskaavaehdotuksen

Yksi uhatuista: Ramsinniemi. 26.10.2015

Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi yleiskaavaehdotuksen kokouksessaan 10.11.2015. Kaavaehdotus asetetaan nähtäville, jolloin siitä voi kertoa mielipiteensä. Jätetyt muistutukset ja lausunnot käsitellään vielä kaupunkisuunnittelulautakunnassa. Kaupunginhallitus ja -valtuusto päättävät yleiskaavaehdotuksesta noin vuoden kuluttua.

Päätöstiedotteesta ilmenee, että lautakunta teki joitakin muutoksia alkuperäiseen ehdotukseen. Moniin niistä liittyy pieniä parannuksia, mutta vain yksi on aidosti merkittävä – nimittäin leirintäaluevarauksen poistaminen Rudträskin kupeesta Uutelasta. Tämäkin parannus saattaa kuitenkin jäädä lyhytaikaiseksi, sillä leirintäalueelle etsitään edelleen sijoituspaikkaa Helsingistä. Uudetkin vaihtoehdot tulevat todennäköisesti olemaan huonoja. Siksi olisikin toivottavaa, että leirintäalueesta tuhlailevana maankäyttönä luovuttaisiin kokonaan.

Ramsinniemi 26.10.2015

Ramsinniemi 26.10.2015

Ramsinniemeen esitetään asuntoja ja saaristoraitiotietä yleiskaavaehdotuksessa, joka on tulossa kaupunkisuunnittelulautakunnan käsittelyyn. Jos ehdotus joskus muuttuu lainvoimaiseksi yleiskaavaksi, on mahdollista, että Ramsinniemen rantametsä joutuu väistymään.

Kuvasin yleiskaavan uhkaamaa Ramsinniemeä tammikuussa ja heinäkuussa. Tarkoitukseni oli käydä samoilla paikoilla parhaimpaan ruska-aikaan. Puut olivat kuitenkin jo pudottaneet lähes kaikki lehtensä ennen kuin ehdin kuvaamaan. Lehdettömistä puista huolimatta Ramsinniemi näyttää syksylläkin siltä, ettei rakentaminen sitä parantaisi.

Vartiosaaren rakentamista ei voi perustella alueidenkäyttötavoitteilla

Vartiosaari-päivä, 23.8.2015

Uudenmaan maakuntahallitus päätti kokouksessaan 19.10.2015 Vartiosaaren osayleiskaavaluonnosta koskevasta lausunnosta. Päätöstiedotteesta avautuvaan kohtaan on lopullisen lausunnon eteen laitettu elokuun kokoukseen valmisteltu Vartiosaaren rakentamiseen kriittisesti suhtautunut lausuntoehdotus. En tiedä, tehdäänkö näin yleensä vai oliko tämä virkamiesten tapa kertoa, että he yrittivät parhaansa. Kaavahierarkian lisäksi luonto- ja kulttuuriarvot huomioinut lausuntoehdotus kuitenkin kaatui politikointiin.

Nyt hyväksytyn lausunnon alussa Uudenmaan liitto kiittää Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastoa siitä, että virasto myönsi lisäaikaa lausunnon laatimiseen. Kiittäminen on toki kohteliasta, mutta turhaa, sillä kaupunkisuunnitteluvirasto myönsi lisäajan saadakseen sellaisen lausunnon kuin halusi.

Yleiskaavaehdotuksen ongelmakohtia

Pala yleiskaavaehdotuksesta. "Uutelan leirintäalue" erottuu tumman vihreänä.

Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto on 1.10.2015  julkaissut yleiskaavaehdotuksen. Ehdotuksen aineistot löytyvät täältä.

Yleiskaavaluonnoksen suurin ongelma oli kartan jakaminen hehtaarin kokoisiin ruutuihin, jotka ovat keskenään vuorovaikutteisia siten, että yksittäinen ruutu voi muuttua naapuriruudun vaikutuksesta. Tämä on vaarallista kaupunkiluonnolle, sillä se tekee mahdolliseksi suhtautua asuntovaltaisen alueen pikselien vieressä oleviin virkistysaluepikseleihin ikään kuin rakennusmaana.

Annetuista mielipiteistä ja lausunnoista huolimatta malli on säilytetty myös kaavaehdotuksessa.  Uudenmaan liitto kommentoi pikselimallia yleiskaavaluonnoksesta antamassaan lausunnossa:

Vartiosaari ja Uudenmaan liitto

Tällaisena Vartiosaari nähdään osayleiskaavasuunnittelussa.

Yle uutisoi 9.9.2015, että Uudenmaan maakuntahallitus ratkaisee tulevalla lausunnollaan Vartiosaaren osayleiskaavan kohtalon. Lausunto ehti jo olla maakuntahallituksen 24.8.2015 kokouksen esityslistalla.

Virkamiehet olivat laatineet kokoukselle perustellun lausuntoehdotuksen, jossa kiinnitettiin huomiota siihen, että osayleiskaavaluonnos on ristiriidassa maakuntakaavan kanssa. Edustuksellisessa demokratiassa politikointi saattaa kuitenkin sivuuttaa parhaatkin argumentit.

Kuvakooste Vartiosaari-päivästä 23.8.2015

Vanha uimakoppi Vartiosaaressa sataman tuntumassa. 23.8.2015

Osallistuin elokuussa 2013 Vartiosaari-seuran vuosittain järjestämään Vartiosaari-päivään. Sunnuntaina 23.8.2015 päivää vietettiin jälleen ja oli aika käydä katsomassa, miltä saaressa nyt näyttää.

Olimme jonkin aikaa mukana saaren historiaa käsitelleellä kävelyllä, joten tällä kertaa otin enemmän kuvia rakennuksista. Sitä ennen kuljimme kuitenkin ilman opasta ja löysimme Turkuun osoittavan liikennemerkin. Jos yksikkönä ovat kilometrit, on välimatka selvästi aliarvioitu:

Ramsinniemi 28.7.2015

Ramsinniemi 28.7.2015

Vuosaaren Meri-Rastilassa sijaitsevaan Ramsinniemeen kohdistuu monenlaisia suunnitelmia. Ehdotuksessa Helsingin luonnonsuojeluohjelmaksi vuosille 2015 – 2024 esitetään, että niemen länsipuolella sijaitsevaa suojelualuetta laajennettaisiin jonkin verran.

Yleiskaavaluonnos puolestaan esittää Ramsinniemeen paitsi tiivistä asutusta myös Laajasalosta Vartiosaaren kautta kulkevaa "saaristoraitiotietä". Toivottavasti hankkeista luovutaan jo yleiskaavaehdotuksessa, sillä Uudenmaan liitto on lausunnossaan todennut Ramsinniemen ja Vartiosaaren rakentamisen maakuntakaavan vastaiseksi.

Julkaisin tammikuussa kuvia Ramsinniemestä. Kävin 28.7.2015 kuvaamassa, miltä niemellä näyttää nyt kesällä.

Mielipide Vartiosaaren osayleiskaavaluonnok​sesta

Vartiosaari 9.6.2015

Vartiosaaren osayleiskaavaluonnoksesta voi jättää mielipiteensä viimeistään 17.6.2015. Helpoiten se käy lähettämällä sähköpostia osoitteeseen helsinki.kirjaamo@hel.fi. Kaava-aineistot löytyvät hankekortista.

Alla on 11.6.2015 lähettämäni mielipide:

Vartiosaaren osayleiskaavaluonnos lautakunnassa 12.5.2015

Näkymä Vartiosaaresta. Kuva Marko Leppänen.

Kaupunkisuunnittelulautakunta käsittelee Vartiosaaren osayleiskaavaluonnosta kokouksessaan 12.5.2015. Näillä näkymin luonto- ja kulttuuriarvot näyttäisivät häviävän äänin 7 - 2, sillä saaren virkistyskäytössä säilyttämisen puolella lautakunnasta ovat vain Eija Loukoila (vas.) tai hänen varajäsenensä Pekka Buttler (vas.) sekä Elina Moisio (vihr.) tai varajäsen Outi Silfverberg (vihr.).

Vaikka äänestyksen lopputulos olisikin huono, tarkoittaa se vain, että taistelu Vartiosaaresta jatkuu. Suunnitelma on maakuntakaavan vastainen. Uudenmaan liitto on lausunnossaan Helsingin yleiskaavasta ottanut kielteisen kannan Vartiosaaren rakentamiseen.

Tässä on lainaus aiemmin Lontoossa TV-tuottajana toimineen Vartiosaari-aktiivin, eräopas Becky Hastingsin viestistä lautakunnan jäsenille:

Paljon melua pikseleistä

Osa yleiskaavaluonnoskarttaa. Kuvakaappaus.

Keskustelussa yleiskaavaluonnoksesta on noussut esiin runsaasti paikallisia ongelmia. Kokonaisuuden osalta isoin pulma on kaavaan valittu pikselimalli, jota on kommentoitu mm. yleiskaavablogissa.

Ympäristöministeriö vahvisti Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan

Taajamatoimintojen aluetta? Meri-Rastila 8.10.2014.

Uudenmaan liitto lähetti 30.10.2014 uutiskirjeen, josta ilmenee, että Ympäristöministeriö on vahvistanut Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan pienin muutoksin. Valituksemme ei Meri-Rastilan eikä Talin osalta mennyt läpi, mutta Kivinokka sai sentään säilyttää virkistysaluemerkintänsä.

Mielipide Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta

Uudemaan 4.vaihemaakuntakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä 15.1.2014 saakka. Alla on 13.1. Uudenmaan liitolle lähettämämme mielipide.

Visiot uhkaavat Itä-Helsingin luontoa

Taajamatoimintoja Meri-Rastilassa? Kuva Olli Vento.

Kanadalainen kaupunkisuunnittelukonsultti Brent Toderian totesi Helsingissä 9.9.2013 pitämässään luennossa, että kaupungin voi muuttaa yhden sukupolven aikana niin hyvässä kuin pahassakin. Toderian sanoi, että hyvää muutosta tavoiteltaessa on olennaista, ettei taloudellisten arvojen anneta sanella.

Helsingin osalta nykyisten visioiden valossa näyttää valitettavasti siltä, että jos suunnittelun epäkohtiin ei puututa, saatetaan seuraavien vuosien aikana tehdä korjaamattomia virheitä, jotka ehkä jo kymmenen vuoden kuluttua ymmärrettäisiin jättää tekemättä.

Kaavoittaja on yleiskaavavisioissaan poistamassa Itä-Helsingin luonnon lähes kokonaan. Näin siitä huolimatta, että yleiskaavan sisältövaatimukset edellyttävät, että asukkaille turvataan riittävät virkistykseen soveltuvat alueet sekä mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön.