Täyttömäet – keinotekoista luontoa eri puolilla Helsinkiä

Vuosaarenhuippu 5.5.2018

Kun kaupunginvaltuusto 26.10.2016 päätti osoittaa yleiskaavassa rakentamista Vartiosaareen ja Ramsinniemeen ja näin katkaista Laajasalosta Meri-Rastilan ja Vartiokylänlahden kautta Mustavuoreen ja Sipooseen jatkuvan vihersormen, ratkaisua perusteltiin väitteellä, että Itä-Helsingissä on toinen laajempi vihersormi, joka etenee Uutelasta kohti Mustavuorta. Helsingin hallinto-oikeus on sittemmin kumonnut yleiskaavan mm. Ramsinniemen ja Vartiosaaren osalta.

Alue, jota virkamiehet ja päättäjät yleiskaavan yhteydessä kutsuivat "itäiseksi vihersormeksi", näyttääkin kartalla laajalta ja vihreältä. Se koostuu kuitenkin paikoin niin saastuneesta maasta, että sille ei edes olisi voinut rakentaa asuntoja. Metsäisten Uutelan ja Mustavuoren välissä "vihersormella" on mm. golfkenttä, täyttömäki sekä virkistyskäyttöön kunnostettava entinen kaatopaikka.

Puita ja papanoita Malmin lentokentän ympäristössä

Malmin lentoasema 15.4.2018

Kun marraskuussa 2017 kysyin lukijoilta ehdotuksia neljään blogin aihepiiriä laajentavaan kirjoitukseen, toivotuimmaksi nousi Malmin lentokenttä. Olikin jo aika vierailla Malmilla, sillä viimeksi olin käynyt siellä vuonna 2004, jolloin poikkesin katsomassa Yokoso! Japan -nimistä ilmalaivaa.

Vaikka en ole ilmailun ystävä enkä ole vuoden 1996 jälkeen matkustanut lentokoneella, allekirjoitin taannoisella vierailullani lentokentän säilyttämistä puolustavan adressin.

Kaupunkiluontoa Tallinnassa: Paljassaaren lintualue

Paljassaaren lintualue Tallinnassa 3.1.2018

Jos vertaa Tallinnaa ja Helsinkiä, on eteläinen naapurimme kaupunkirakenteeltaan kiinnostavampi, koska sieltä löytyy merkkejä niin keskiajasta kuin Neuvostoliitostakin. Helsingin vahvuus puolestaan on hyvin säilynyt kaupunkiluonto. Luontoon pääsee kuitenkin myös Tallinnassa.

Tallinnan laitamilta Paljassaaresta löytyy alue, joka tuo mieleen ainakin kolme Helsingin luontokeidasta. Paljassaari on kuin isompi versio Vanhankaupunginlahden linturuovikoista, mutta sen penkereillä mutkittelevat polut ja linnoitusrakennelmat saavat ajattelemaan myös Suomenlinnaa. Rakennelmissa on paikoin hyvätasoisia maalauksia, jotka muistuttavat Kruunuvuorenlammen huvila-alueen nyt jo kadonneista graffitien koristamista rakennusten jäännöksistä.

Pihlajamäki: metsä takapihalla

Pihlajamäki 7.1.2018

Alakoulun maantiedosta mieleen jäi metsäkaupunki Tapiola, jonka luonnon ja asumisen yhdistelmää opettaja kuvaili tavalla, joka sai epäilemään, ettei koko paikkaa ole olemassakaan. Myöhemmin Tapiola kuului arkeeni muutaman vuoden ajan. Toimistokolossin ilmastoinnin huminassa istuessani mietin, olinko tosiaan siinä myyttisessä kaupunginosassa, josta koulussa oli kerrottu.

Pihlajamäessä kävin ensimmäistä kertaa vasta vuoden 2017 lopussa. Yllättäen tämä pääosin 1960-luvulla rakennettu helsinkiläinen lähiö vastasi mielikuvaa, jonka olin koulussa saanut Tapiolasta. Pihlajamäessä asuminen ja luonto lomittuvat keskenään, sillä kalliometsät alkavat kerrostalojen pihojen vierestä.

Blogin aihepiiri laajenee

Suomenlinna 23.1.2016

Joku on ehkä huomannutkin, että blogin sivupalkkiin on ilmestynyt Alfred Kordelinin säätiön logo. Tämä johtuu siitä, että säätiö on myöntänyt tukea blogin kirjoittamiseen ja ylläpitoon.

Alfred Kordelinin säätiön myöntämä apuraha mahdollistaa sen, että blogissa ilmestyy vuonna 2018 neljä tekstiä, jotka olisivat muuten jääneet kirjoittamatta. Jutut voivat liittyä esimerkiksi sellaisiin Helsingin metsiin, joihin en aiemmin ole tutustunut. Saatan myös käydä kuvaamassa kaupunkiluontoa Helsingin rajojen ulkopuolella esimerkiksi Espoossa tai Turun Ruissalossa.