Yleiskaava sai lainvoiman – kaikki hyvin?

Yksi yleiskaavalta pelastuneista kohteista: Melkki 27.6.2018

Helsingin vuonna 2012 alkanut yleiskaavaprosessi on ollut osallisen kannalta turhauttava. Vuorovaikutus oli näennäistä, sillä suunnittelun linjat olivat pitkälti olemassa jo ennen virallista aloitusta eikä niihin haluttu muutoksia.

Nyt kaupunginvaltuuston 26.10.2016 hyväksymä kaava on tullut muokattuna oikeuskäsittelyistä ja kaupunginkanslia on kuuluttanut sen voimaantulon 5.12.2018.

Yleiskaava on nyt siis lainvoimainen, mutta kaikki ei näytä vieläkään olevan kohdallaan. Tässä muutamia kritiikin aiheita:

Ramsinranta IV:n asemakaavan muutos

Vuoranta 24.11.2018

Ramsinranta IV:n asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta voi lähettää mielipiteitä viimeistään 10.12.2018 Helsingin kaupungin kirjaamon osoitteeseen helsinki.kirjaamo@hel.fi. Suunnitelman aineistot löytyvät hankekortista.

Tässä 1.12.2018 lähettämäni mielipide:

Yleiskaava tuli KHO:sta paranneltuna

Yksi yleiskaavalta säästyneistä alueista: Ramsinniemi 19.5.2018

Helsingin hallinto-oikeus antoi 5.2.2018 ratkaisunsa Helsingin yleiskaavasta ja Vartiosaaren osayleiskaavasta. Se poisti tuolloin rakentamismerkinnät mm. Vartiosaaresta, Ramsinniemeltä ja osista Keskuspuistoa. 

Helsingin kaupunginhallitus kuitenkin valitti ratkaisusta korkeimpaan hallinto-oikeuteen, joten asukkaat ja järjestöt joutuivat jännittämään jo kertaalleen voitettujen luontoalueiden puolesta. Korkein hallinto-oikeus antoi ratkaisunsa 8.11.2018. Se hylkäsi kaikki kaupunginhallituksen vaatimukset. Sen sijaan järjestöt ja asukkaat onnistuivat saamaan muutaman uuden voiton, kun KHO poisti kaavamerkintöjä Viikissä, Pornaistenniemellä ja Tuomarinkartanon alueella.

Kansallinen kaupunkipuisto Helsinkiin?

KKP-ainesta: Meri-Rastilan metsä ja taustalla Ramsinniemi 21.10.2018

Helsinkiin on pitkään toivottu kansallista kaupunkipuistoa, jonka koetaan turvaavan viheralueita. Asukasmielipiteiden keräämiseksi kaupunki avasi kanavan. Jo päättyneeseen keskusteluun voi ainakin vielä tällä hetkellä käydä tutustumassa tästä linkistä.

Yleensä asukaskeskustelut kaupungin alustoilla ovat avoinna joitakin viikkoja. Jostain syystä keskustelulle kansallisesta kaupunkipuistosta ei haluttu antaa aikaa. Kommentteja sai kirjoittaa 22.10. - 26.10.2018, siis vain viitenä päivänä. Lisäksi osallistumisen kynnys oli nostettuin korkeaksi vaatimalla keskustelijoita joko rekisteröitymään tai tunnistautumaan. Aiheesta olisi todennäköisesti syntynyt huomattavasti runsaammin keskustelua, jos aikaa olisi annettu enemmän ja osallistuminen olisi ollut helpompaa.

Mihin sitten voisi rakentaa?

Kyltti Mustavuoressa 5.5.2018

Kaupunkiluonnon säilymisestä huolehtimisen ei pitäisi kuulua pelkästään asukkaille. Vastuu luonnon monimuotoisuudesta ja ilmastonmuutoksen hillitsemisestä kuuluu kaikille. Helsingin kaupunki onkin ohjelmissaan tunnistanut luontoalueiden merkityksen. Valitettavasti tavoitteet eivät toistaiseksi ole vaikuttaneet toimintaan.

Tuoreessa esityksessä Hiilineutraali Helsinki 2035 -toimenpideohjelmaksi tuodaan esiin kaupunkimetsien merkitys hiilinieluina ja korostetaan niiden huomioimista asemakaavoituksessa:

Meri-Rastilan metsä – täältä kaikki alkoi

Meri-Rastilan metsä 19.7.2018

Blogissa on tänä vuonna vierailtu eri puolilla Helsinkiä ja jopa Tallinnassa. Pienen apurahan turvin syntyivät kuvareportaasit Pihlajamäestä, Paljassaaren lintualueelta, Malmin lentokentän ympäristöstä ja Helsingin täyttömäistä. Lisäksi esittelyssä on ollut yleiskaavalta pelastunut Melkin saari, johon oli mahdollista tutustua Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen retkellä 27.6.2018.

Katsauksien kautta pääsin näkemään säilyttämisen arvoista luontoa sellaisissakin paikoissa, joissa en välttämättä ollut aiemmin edes käynyt. Kun perustin blogin huhtikuussa 2012, tarkoitus oli kuitenkin keskittyä yhteen uhanalaiseen kohteeseen eli Meri-Rastilan länsirannan metsään.

Mitä Meri-Rastilan metsälle kuuluu nyt loppukesästä 2018?

Melkki – saari, joka pelastui

Melkki 27.6.2018

Helsingin kaupunginvaltuuston 26.10.2016 hyväksymä yleiskaava osoitti rakentamista monille luonto- ja virkistysalueille. Helsingin hallinto-oikeus kumosi joitakin näistä lainvastaisina, mutta tilanne on monien kohteiden osalta edelleen avoinna, koska Helsingin kaupunginhallitus on valittanut hallinto-oikeuden ratkaisusta korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Lauttasaaren tuntumassa sijaitsevaa Melkin saarta yleiskaava ei kuitenkaan enää uhkaa, sillä korkein hallinto-oikeus ei myöntänyt kaupungille sitä koskevaa valituslupaa. Hyvä niin, sillä rakentaminen jopa 5000 asukkaalle olisi pilannut saaren luonnon.

Metrolla metsään

Metrolla metsään -kirja kuvattuna Ramsinniemessä 13.6.2018

Pari viikkoa sitten kohtasin kirjakaupassa yllättävän näyn. Kassajonon tuntumassa sijaitsi pöytä, joka oli täynnä Elli Keisteri-Sipilän Metrolla metsään -kirjoja (Metsäkustannus, 2018).

Yllättävintä oli, että kirjan kannessa metron taustalla näkyi lähimetsäni Meri-Rastilassa. Luonnoltaan monipuolinen Meri-Rastilan metsä puuttui vuosien ajan lähes jokaisesta Helsingin virkistysaluelistauksesta. Metsää ei mainittu esimerkiksi Matti Niemisen ja Eero Haapasen toimittamassa kirjasessa Retkiopas Helsingin luontoon (Helsingin kaupungin ympäristökeskus, 2000). Laiminlyönnille on vaikea keksiä muuta selitystä kuin kaavoitusintressien ennakointi.

Täyttömäet – keinotekoista luontoa eri puolilla Helsinkiä

Vuosaarenhuippu 5.5.2018

Kun kaupunginvaltuusto 26.10.2016 päätti osoittaa yleiskaavassa rakentamista Vartiosaareen ja Ramsinniemeen ja näin katkaista Laajasalosta Meri-Rastilan ja Vartiokylänlahden kautta Mustavuoreen ja Sipooseen jatkuvan vihersormen, ratkaisua perusteltiin väitteellä, että Itä-Helsingissä on toinen laajempi vihersormi, joka etenee Uutelasta kohti Mustavuorta. Helsingin hallinto-oikeus on sittemmin kumonnut yleiskaavan mm. Ramsinniemen ja Vartiosaaren osalta.

Alue, jota virkamiehet ja päättäjät yleiskaavan yhteydessä kutsuivat "itäiseksi vihersormeksi", näyttääkin kartalla laajalta ja vihreältä. Se koostuu kuitenkin paikoin niin saastuneesta maasta, että sille ei edes olisi voinut rakentaa asuntoja. Metsäisten Uutelan ja Mustavuoren välissä "vihersormella" on mm. golfkenttä, täyttömäki sekä virkistyskäyttöön kunnostettava entinen kaatopaikka.

Puita ja papanoita Malmin lentokentän ympäristössä

Malmin lentoasema 15.4.2018

Kun marraskuussa 2017 kysyin lukijoilta ehdotuksia neljään blogin aihepiiriä laajentavaan kirjoitukseen, toivotuimmaksi nousi Malmin lentokenttä. Olikin jo aika vierailla Malmilla, sillä viimeksi olin käynyt siellä vuonna 2004, jolloin poikkesin katsomassa Yokoso! Japan -nimistä ilmalaivaa.

Vaikka en ole ilmailun ystävä enkä ole vuoden 1996 jälkeen matkustanut lentokoneella, allekirjoitin taannoisella vierailullani lentokentän säilyttämistä puolustavan adressin.

Ontuvan demokratian puolustajat

Ramsinniemi 4.2.2018

Helsingin kaupunki on 7.3.2018 hakenut korkeimmalta hallinto-oikeudelta lupia valittaa Helsingin hallinto-oikeuden yleiskaavaa ja Vartiosaaren osayleiskaavaa koskevista päätöksistä. Vaikka julkisuudessa on viitattu aikomukseen valittaa lähinnä muutaman kaupunkibulevardin kumoamisesta, haluaa kaupunki valittaa myös hallinto-oikeuden useita viheralueita kuten Ramsinniemeä, Vartiosaarta, Melkkiä, Itä-Villinkiä ja Keskuspuiston osia koskevista ratkaisuista.

Helsingin kaupunginvaltuuston 26.10.2016 tekemät päätökset yleiskaavasta ja Vartiosaaren osayleiskaavasta osoittivat, kuinka olemattomilla tiedoilla poliitikot ovat valmiita tekemään isoja ratkaisuja.

Ilonpilaajan muistiinpanoja

Vartiosaari 2.10.2016

Hallinto-oikeuden päätös kumota Helsingin uusi yleiskaava joiltakin osin ja Vartiosaaren osayleiskaava kokonaan on aiheuttanut hämmentäviä reaktioita.

Helsingin Sanomissa kysyttiin, miksi hallinto-oikeus puuttuu puuttuu Helsingin asioihin. Vaikka otsikkoa seuraava teksti olikin asiallista, on huomionarvoista, että tällainen kysymys ylipäätään esitettiin. Kysymys kuvaa paitsi Helsingin Sanomien myös monien helsinkiläisten poliitikkojen suhtautumista pääkaupunkiin ikään kuin se olisi yhteiskunnan sääntöjen yläpuolella.

Helsingin kaupunki on toimija siinä missä muutkin eikä hallinto-oikeus ole erityisesti puuttumassa sen asioihin. On luontevaa edellyttää, että myös pääkaupunki noudattaa lakeja. On huolestuttavaa, että niin monissa virkamiesten ja päättäjien kannanotoissa kuultaa asenne, että Helsingille kaiken pitäisi olla sallittua.

Hallinto-oikeus säilyttäisi Ramsinniemen ja Vartiosaaren

Ramsinniemi 4.2.2018

Helsingin hallinto-oikeus on 5.2.2018 antanut päätöksen sekä Helsingin yleiskaavaa että Vartiosaaren osayleiskaavaa koskevissa asioissa.

Hallinto-oikeus hylkäsi Vartiosaaren osayleiskaavan ja kumosi yleiskaavan tässä blogissa käsiteltyjen Ramsinniemen ja Vartiosaaren osalta maakuntakaava vastaamattomana. Muita kohteita, joilta yleiskaava kumottiin olivat osa kaupunkibulevardeista, Melkki, Itä-Villinki, osa keskuspuistoa sekä alueita Ilmalan varikon ja Pitäjänmäen aseman ympäristössä.

Kaupunkiluontoa Tallinnassa: Paljassaaren lintualue

Paljassaaren lintualue Tallinnassa 3.1.2018

Jos vertaa Tallinnaa ja Helsinkiä, on eteläinen naapurimme kaupunkirakenteeltaan kiinnostavampi, koska sieltä löytyy merkkejä niin keskiajasta kuin Neuvostoliitostakin. Helsingin vahvuus puolestaan on hyvin säilynyt kaupunkiluonto. Luontoon pääsee kuitenkin myös Tallinnassa.

Tallinnan laitamilta Paljassaaresta löytyy alue, joka tuo mieleen ainakin kolme Helsingin luontokeidasta. Paljassaari on kuin isompi versio Vanhankaupunginlahden linturuovikoista, mutta sen penkereillä mutkittelevat polut ja linnoitusrakennelmat saavat ajattelemaan myös Suomenlinnaa. Rakennelmissa on paikoin hyvätasoisia maalauksia, jotka muistuttavat Kruunuvuorenlammen huvila-alueen nyt jo kadonneista graffitien koristamista rakennusten jäännöksistä.

Pihlajamäki: metsä takapihalla

Pihlajamäki 7.1.2018

Alakoulun maantiedosta mieleen jäi metsäkaupunki Tapiola, jonka luonnon ja asumisen yhdistelmää opettaja kuvaili tavalla, joka sai epäilemään, ettei koko paikkaa ole olemassakaan. Myöhemmin Tapiola kuului arkeeni muutaman vuoden ajan. Toimistokolossin ilmastoinnin huminassa istuessani mietin, olinko tosiaan siinä myyttisessä kaupunginosassa, josta koulussa oli kerrottu.

Pihlajamäessä kävin ensimmäistä kertaa vasta vuoden 2017 lopussa. Yllättäen tämä pääosin 1960-luvulla rakennettu helsinkiläinen lähiö vastasi mielikuvaa, jonka olin koulussa saanut Tapiolasta. Pihlajamäessä asuminen ja luonto lomittuvat keskenään, sillä kalliometsät alkavat kerrostalojen pihojen vierestä.

Tapaus Lohiniemenranta

Lohiniemenranta 8.7.2017

Helsingin kaupunginvaltuusto päätti 15.2.2017, että Planmeca saa rakentaa koulutuskeskuksen yleiskaavassa virkistysalueeksi varatulle Lohiniemenrannan rantaviivalle aivan Kallahdenniemen lintuvesien tuntumaan.

Valtuuston päätöstä edelsi arvoton näytelmä, jossa silloisen kaupunginhallituksen puheenjohtaja Tatu Rauhamäki (kok.) sivuutti kaupunkisuunnittelulautakunnan jo tekemän päätöksen, jonka perusteella koulutuskeskus olisi sijoitettu luontoa vähemmän haittaavasti hiukan kauemmas rannasta jo Planmecan omistuksessa olevalle tontille.