 |
| Broändan purolaakso 14.9.2014 |
 |
| Broändan purolaakso 14.9.2014 |
Kuulimme syyskuussa 2014, että Vartiokylänlahden pohjukassa sijaitsevan Broändan purolaakson tuntumassa tullaan tekemään tulvasuojauksia ja lupauduimme kuvaamaan puroa siltä varalta, että työt pilaisivat ympäristöä väitettyä enemmän. Tuolloin alue oli lintujen suosimaa rehevää lehtoa, jonka ainoana haittapuolena oli Puotilan viljelypalstoilta levinnyt jättipalsami.
Sunnuntaina 29.3.2015 poikkesimme katsomaan tämän hetken tilannetta. Tuho oli lähes täydellinen. Nyt samalla paikalla näyttää tältä:
 |
| Lehto on hävinnyt. 29.3.2015 |
 |
Silta on suljettu. 29.3.2015
|
Kyltti todistaa jälleen kerran iskulauseiden totuusarvon:
 |
| Hyvää Helsinkiä rakentamassa? 29.3.2015 |
Vartiokylänlahdella on myllerretty niin, että lähiaikoina palaavat muuttolinnut tulevat olemaan ihmeissään: koordinaatit vaikuttaisivat oikeilta, mutta elinympäristö on hävinnyt. Kuinka käy pesinnän, kun iso osa puista ja pensaista on kadonnut?
Jotain toiminnan järjettömyydestä kertoo se, että tulvasuojauksen lisäksi alueelle rakennetaan uusia teitä. Ihan tuntumassa olisi ollut ennestään valmis ulkoilureitti, mutta tästäkin lehto oli haluttu poistaa ja linjata tie aivan puron reunaan:
 |
| Tie on rakennettu kiinni puroon. 29.3.2015 |
Töiden rankkuutta kuvaa, että maasta on kaivettu niin juuret kuin kannotkin. Jäljelle jätetyissä puissa oli työkoneiden repimiä jälkiä:
 |
| Kantoja ja juuria. 29.3.2015 |
 |
| Kolhu puussa. 29.3.2015 |
Retken yhtenä tarkoituksena oli käydä tarkistamassa tilanne läheisellä Mellunkylänpurolla, sillä myös siihen kohdistuu uhka. Kerrotaan, että puroa ollaan siirtämässä rumpuputkeen 100 metrin matkalta Itäväylän paloaseman vieressä Tankovainion alueelle rakennettavan uuden tien takia.
 |
| Miten käy Mellunkylänpuron?. 29.3.2015 |
Itse tulvasuojelu toteutetaan erikoisella tavalla. Sen sijaan, että pyrittäisiin luontaiseen suojaukseen esimerkiksi kosteikkojen avulla, alueella on tehty massiiviset hakkuut. Samalla on unohdettu kasvillisuuden eroosiota torjuva ja kosteutta sitova vaikutus.
Massiivisten toimien jälkiä katsoessamme pohdimme, olisiko kaupungille sittenkin tullut halvemmaksi, jos mahdollisesti epäonnistuvan tulvasuojauksen sijaan tulvien uhkaamien muutamien talojen asukkaille olisi tarvittaessa rakennettu uudet talot muualle.
 |
| Puut pois. 29.3.2015 |
 |
| Ojan reunaltakin oli kaadettu puut. 29.3.2015 |
Luulisi näiden toimenpiteiden häirinneen Vartiokylänlahden luontoa riittävästi jo rakennusvirastonkin mielestä. Puotilan kartanon edustalta lahden rannalta löytyy kuitenkin vielä yksi myllerretty kohta. Iso osa rantakoivikosta on kaadettu ja puita on kasattu erilaisiksi pinoiksi:
 |
| Tässä oli ennen rantakoivikko. 29.3.2015 |
 |
| Koivuhalkoja. 29.3.2015 |
 |
| Näkymä kartanolle on avoin. Valitettavasti. 29.3.2015 |
Lisäys 10.4.2015: Luonnonsuojeluohjelmassa rauhoitettavaksi esitetyn Varjakanpuiston karttarajaukseen voi tutustua täällä. Tämän blogitekstin alussa olevat kuvat Broändan purolaaksosta ennen ja jälkeen toimenpiteiden ovat karttarajauksen sisäpuolelta.
Kasvua ja kehitystä huudetaan, mutta minusta kuvasi todistavat loistavasti todeksi sen, että ennen oli paremmin. Jos menisi Ateneumiin ja repisi jonkun kauniin kultakauden työn palasiksi, niin varmaan poliitikot pitäisivät hirviönä, joka kuuluu lukita linnaan ja avain jorpakkoon. Mitä sitten kun oikeassa maailmassa hävitetään kauneutta pala palalta - ei yhtään mitään. Ei kiinnosta kadonneet elinpiirit elukoilta, mutta kyllä luonnon monimuotoisuus vaalien alla. Ei kiinnosta luonnon kauneus, mutta kyllä lähiluonnon virkistysarvot vaalien alla. Miten voikaan muuttua maailma niin paljon heti vaalien jälkeen? Olisipa joku päättäjistä edes aidosti vihainen näistä, ettei tarvitsisi vaipua aivan pimeimpään kyynisyyteen.
VastaaPoistaHarmillista, että alueen luontoa oli jo ehditty heikentää Vartiokylän linnavuoren suunnalta ennen näitä vallitustöitä. Näiden kahden työn yhteisvaikutuksesta luonto kärsii vielä enemmän.
VastaaPoistaOn sinänsä kiinnostavaa, että seudulla, jolta noita koivuja on poistettu on vanhat kapeat vallit, jotka ovat kestäneet hyvin. Vallien päälle on kasvanut isohkoja puita, joten valleilla lienee ikää.
Sitä paitsi luontaiset rannat torjuvat tulvia omalla tavallaan. Tästäkin vinkkelistä on harmi, että luontoa on menetetty niin paljon.
Eihän tuon-näköisessä paikassa ole (enään) mitään luontoarvoja,ihan hyvin sinne voi rakentaa parit vuokrakasarmit :)
VastaaPoistaNytpä onkin jättipalsamin kiva levitä aukealle alueelle ilman kilpailua. Siinäpä onkin kitkettävää ensi kesäksi!
VastaaPoistaJokin kiero ajatus tässä on takana. Paljon on ollut puhetta esim puutarhapalstojen rakentamiseksi asunnoille. Kukahan leikkaisi huhulta siivet? Tuota puronvartta on ollut muka kulkea ja nauttia sen rehevyydestä sekä kuunnella lintujen laulua. Ruovikoissa viihtyi ruokokerttunen. Tulee paha olla kun tuota raiskaamista ensikerran joutuu katsomaan. Ketkä idiootit ovat päättäneet tuhonnasta? Tekisi mieli antaa nyrkistä ��
VastaaPoistaSori tuli tuplat
VastaaPoistaEi ollut tullut tuplia, mutta tämä tuplakommentti tuli kahteen kertaan...
PoistaKannustan kaikkia antamaan palautetta myös kaupungille:
http://www.hel.fi/www/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/osallistu-ja-vaikuta/palaute/anna-palautetta
Niinpä... Se on aina surullista kun metsuri raivaa puut pois ja maisema muuttuu... Menee samalla lintujen ja eläinten turvapaikka ja koti. Menee ihmisiltä näkösuoja, melusuoja, tuulisuoja... Poistuu luontainen auringonvarjo... Ja suuri osa iloa poistuu myös, kun puut poistetaan. Niin meilläkin katosin viime vuoden loppupuolella pikkumetsä, joka oli varsinkin minulle rakas.
VastaaPoistahttp://hallatar.blogspot.fi/2014/11/hyvasti-pikkumetsa.html
Tärkeintä on nyt varmistaa, että tulvapenkereet saa heinittyä, pusikoitua ja pajukoitua omassa tahdissaan. Luonnollinen sukkessio takaa luonnollisen kasvillisuusrakenteen.
VastaaPoistaPalautetta kaupungille laitettu!
VastaaPoistaTyrmistyttävää. Lähetin palautteeni.
VastaaPoistaHyvä, että palautteita Helsingin kaupungille lähtee, sillä vaikka tällaisten toimenpiteiden haitallisuuden ei edes pitäisi olla äänestysasia, rakennusvirasto uskoo helpommin, jos viestiä tulee useammalta taholta.
PoistaViimeisen vuoden sisään on uutisoitu lintukantojen romahtamisesta Euroopassa. Eurooppaa on myös Vartiokylänlahden pohjukka, jossa on sijainnut monenlaisia hyviä paikkoja lintujen pesiä ja elää.
VastaaPoistaMinustakin on ollut mukava kulkea puronvartta ja kuunnella lintujen laulua. Nyt puskee suru, kun päätyy alueelle.
Millä ihmekonstilla onnistuu pysäyttää luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen vuoteen 2020 mennessä? Se on kuitenkin valtakunnallinen tavoite.
Valtioneuvosto on hyväksynyt strategian "Luonnon puolesta - ihmisen hyväksi". Strategialla on oivaltava nimi. Nyt tavoite pitäisi muuttaa toimiviksi käytännöiksi.
Viime vuosina luonto tuntuu jääneen Helsingissä kakkoseksi enemmän kuin ennen. Ylimitoitettu luonnonhoito on oma juttunsa. Sitten tulevat nämä muut työhankkeet. Kuten tämä Vartiokylänlahden pohjukan asia.
VastaaPoistaEri tekemisten yhteisvaikutuskin pitäisi katsoa. Ensin saatetaan hoitaa luontoa liikaa jonkin alueen reunalta ja sitten seuraa jokin muu hanke, jossa luontoa katoaa samalta seudulta lisää. Vähän niin kuin tuon Linnavuoren läheisen lehdon karsiminen ensin ja sitten nämä patotyöt, joiden myötä tervaleppälehto on jäänyt jalkoihin lisää.
Pikkulinnut tarvitsevat rehevää luontoa ja ihmistenkin on mukavampi kulkea vihreän lehdon keskellä kuin paljaassa puistossa. Vartiokylänlahden pohjukka on ollut linnunlaulun ykköspaikkoja.
Kokonaisuutta pitäisi katsoa enemmän. Ei luonto pärjää sirpaleina ja linnut tarvitsevat pesäpaikkoja.
Tämä on järkyttävää. Näyttää siltä, että tällaiset kaupungin tekemät luonnonvaraisten alueiden tuhotyöt tapahtuvat niin, että kukaan ei edes vaivaudu käymään paikalla, kun suunnitelmia laaditaan.
VastaaPoistaSitten viraston pöydän ääressä piirrellään raivaussuunnitelmia ja ulkoiluteitä ja sen jälkeen metsurit ja maansiirtokoneet tulevat valmiiden karttojen kanssa maisemaa raiskaamaan.
Miten on mahdollista, että rakennusvirasto saa eri puolilla kaupunkia jatkuvasti tehdä tälläista tuhoa, jota enemmistö kaupunkilaisista vastustaa?
Verkkosivustolla avi.fi on kokonaisuus, joka liittyy vesilupapäätöksiin vuodelta 2011. Sivustolta pääsee etenemään linkin avulla edelleen itse päätöksiin, kuten esimerkiksi Broändanpuron ja Mellunkylänpuron siirtämistä koskevaan päätökseen. Seuraavassa on linkki Aluehallintoviraston verkkosivuille vuoden 2011 vesilupiin liittyvään kokonaisuuteen: http://www.avi.fi/web/avi/vesiluvat-paatokset-2011#.VR5GJI-KjC8
VastaaPoistaJos etenee Broändanpuron ja Mellunkylänpuron siirtämistä koskevaan päätökseen, saa paljon taustatietoa Vartiokylänlahden pohjukkaan liittyvästä alueesta. Esimerkkinä voi mainita, että sivulla 12 on arvioitu hankkeen vaikutuksia luonnonympäristölle. Päätöksessä on myös hyvä pohjustus luontoarvoista. Esimerkkinä tästä voi todeta, että sivulla 5 on kuvaus linnustosta ja kasvillisuudesta. Sivulla 7 taas käsitellään luonnonsuojelu- ja Natura-alueisiin liittyviä seikkoja.
Tässä on lainaus Avin päätöksen sivulta 7:
Poista"Varjakanpuiston tervaleppäluhtaa ja sen ympäristön märkiä lehtoja pidetään
kokonaisuudessaan luonnonarvoiltaan merkittävinä. Tervaleppäluhta
on tarkoitus rauhoittaa luonnonsuojelualueeksi vuonna 2017."
Helsingin kaupunki on siis mennyt tuhoamaan rauhoitettavaksi tarkoitetun tervaleppähuhdan.
Kaupungin omassa luonnonsuojeluohjelmassa on esitetty ratkaisua, jossa sekä tulvavallit että tervaleppäluhdan suojelu onnistuisivat. Siksikin menetyksiä alueen luonnolle on vaikea käsittää.
VastaaPoistaHelsingin kaupungin verkkosivuilla on luonnonsuojeluun liittyvä osio, josta pääsee oikealta edelleen luonnonsuojeluohjelmaan. Seuraavassa on linkki Helsingin kaupungin verkkosivuille aiheeseen luonnonsuojelu: http://www.hel.fi/wps/wcm/connect/HelsinkiV2/fi/asuminen-ja-ymparisto/luonto-ja-viheralueet/suojelu/?1dmy&urile=wcm%3Apath%3A/wps/wcm/connect/HelsinkiV2/fi/kartat-ja-liikenne/pyoraily-ja-kavely/
Varjakanpuiston tervaleppäluhta on luonnonsuojeluohjelmassa esillä sivuilla 45-46.
Olisi kiinnostavaa tietää, mitä aiotaan tehdä rungoille, jotka näkyvät Broändan purosta 29.3. otetuissa kuvissa. Kun ylipäätään muutaman viime vuoden aikana isoja puita on kaadettu yllättävistä paikoista ja usein hoitosuunnitelmien vastaisesti, jää miettimään, onko jossain jokin erityinen tarve puutavaralle.
VastaaPoistaVarjakanvalkaman puita tuskin oli tarkoitus kaataa, koska tervaleppäluhta aiottiin suojella. Kaupungilta toivoisi perinpohjaista selvitystä tapauksesta ja toimenpideohjelmaa, jota noudattamalla varmistetaan, ettei tällaista enää tapahtuisi. On tapauksen vähättelyä, jos rakennusvirasto yrittää selvitä siitä twiittaamalla, että, ohoh, nyt kävi vahinko.
Eiväthän nämä nyt totta vieköön mitään vahinkoja ole, vaan täydellistä piittaamattomuutta. Muutaman viikon sisään samanlaisia tapauksia on tullut esiin esimerkiksi Töölönlahdella ja Tapulikaupungissa.
VastaaPoistaPuistojen rakentaminenkin aloitetaan aina kaatamalla ensin vanha puusto alueelta, niin että ne eivät pääse sotkemaan rakennusviraston puistosuunnitelmia.
Tämä tuntuu olevan toistuva kuvio rakennusviraston kanssa. Ongelmana tuntuu olevan viraston toimintaympäristö, jossa työt, suunnitelmat ja päätökset on hajautettu toistensa kanssa kommunikoimattomiin osastoihin. Tämä mahdollistaa "ai, ei me tiedetty" -tyyppisten lausuntojen antamisen silloin kun tällaista tapahtuu. Olen alkanut epäillä, että tämä toimintaympäristön "ylitsepääsemätön" ongelma on tarkoituksella rakennettu niiden tahojen toimesta, joiden mielestä kaupunkiluonnon suojelu estää kaupungin kehittämistä. Välillä se on johtanut esimerkiksi tilanteisiin, joissa Stara käy tekemässä tuhojaan alueilla, joiden kunnostamiseen katu- ja puisto-osasto on käyttänyt merkittäviä summia (esimerkiksi Maunulanpuistossa). Vielä vaikeampaa tiedonkulku tuntuu olevan esimerkiksi kaupungin ympäristökeskuksen ja rakennusviraston välillä. Jokuhan tämänkin alueen tuhoamisesta on päätöksen tehnyt, mutta tuskin siitä kukaan on kuitenkaan vastuussa. Ja koska asiasta on niin vaikea saada otetta, eivät skuupinnälkäiset toimittajatkaan jaksa asiaa selvittää. Jonkun sitkeän poliitikon pitäisi ryhtyä tutkimaan miten tämä "ei me tiedetty" -systeemi saataisiin purettua.
VastaaPoistaHyvät ihmiset
VastaaPoistaNyt vähän malttia ja järkeä kirjoitteluun. Hyvä, että olette lähettäneet palautetta kaupungille, vaikka todennäköistä on, että kukaan ei ole tehnyt mitään virhettä. Jos olisitte vähän googlanneet, niin olisi selvinnyt mm. seuraavaa:
Kyse on isosta tulvasuojeluohjelmasta, joka on lähtöisin kaupunginjohtajalta asti.
Lisäksi Vartiokylänlahden suunnitelma on poliitikkojen hyväksymä yleisten töiden lautakunnassa - jonka puheenjohtaja on muuten Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja.
Töille on ympäristöviranomaisten luvat.
Näin ollen ei ole suuri ihme, ettei "skuupinnälkäiset toimittajat" ole kiinnostuneet: mitään uutista ei ole.
Tällaiset päätökset ovat demokraattisia. Enemmistö on päättänyt, että näin tehdään. Turha syyttää muita kuin äänestäjiä, joita olette kai itsekin...
Kaikki sanovat, että suojeltavaksi määrätty tervaleppäluhta on kaadettu - mutta onko? Muita puita on, mutta todistaisiko joku hurjat väitteensä.
VastaaPoistaHyvä Hanna-Leena Ylinen. Tänne ei taida päästä läpi kuin ne kommentit, jotka ovat kirjoittajan kanssa samaa mieltä, vai aiotko julkaista koskaan kahta edellistä :)
VastaaPoistaKaikki kommentit on julkaistu, mutta en ole ihan koko aikaa vahtimassa, tuleeko niitä. Eli joskus voi mennä muutama tunti tai vuorokausikin vaihtua ennen kuin kommentti julkaistaan.
PoistaKannattaa käydä katsomassa kommenttikeskustelussa olevia linkkejä, sieltä löytyy rajaus mm. luonnonsuojeluohjelmassa suojeltavaksi esitettyyn alueeseen.
Rakennusviraton uutiskirjeestä:
VastaaPoista"Ekologiset luontoarvot huomioidaan hankkeessa tarkkaan. Alueen kasvillisuudesta teetettiin etukäteen selvitys, jonka mukaan alueella ei poikkeuksellisen harvinaisia kasveja kasva. Kasvisto halutaan säilyttää samanlaisena jatkossakin.
– Aloitamme rakentamisen nyt syystalvella, jotta emme keväällä häiritsisi alueella pesiviä lintuja. Varmistamme myös, ettei purossa elävä taimenkanta kärsi. Tärkeää on myös säilyttää alueella sijaitsevan tervaleppäluhdan kosteusolosuhteet. Ympäristöviranomaiset suunnittelevat sen rauhoittamista luonnonsuojelualueeksi."
http://hkr-uutiskirje.evermade.fi/turvassa-tulvilta/
Tuo, että kasvisto halutaan säilyttää sellaisena, ettei siellä kasvaisi poikkeuksellisen harvinaisia kasveja, lienee lapsus, mutta kuvaa kyllä aika hyvin rakennusviraston yleistä asennetta.
En tiedä onko ohjeita noudatettu vai jätetty noudattamatta, mutta jälki ainakin on kuin tykistökeskityksen jäljiltä.
VastaaPoistaJos katsoo, miten netistä löytyvässä kaupungin luonnonsuojeluohjelmassa on taustoitettu Varjakanpuiston tervaleppäluhtaa (sanallinen kuvaus ja karttakuva) ja miettii sitten alueella tapahtuneita muutoksia, tulee surulliseksi.
VastaaPoistaKäytännössä tervaleppiä on kadonnut paljon - jos toki muitakin puita. Linnustokin on menettänyt paljon pesimiseen ja muuhun olemiseen sopivia paikkoja. Käytännössä luontainen alue on kutistunut merkittävästi.
Se että tervaleppiä on kadonnut paljon, lienee selvä asia monille, jotka ovat ulkoilleet Vartiokylänlahden pohjukassa. Tervalepät ovat olleet olennainen osa maisemaa, joka on kokenut suuria muutoksia.
Jos taas katsoo, miten Aluehallintoviraston päätöksessä vuodelta 2011 on pohjustettu asioita esimerkiksi linnuston, kasvillisuuden ja luonnonympäristön kannalta ja miettii sitten tilannetta alueella nyt, niin hämmentyy. Vaikuttaa siltä, että luontoarvot on tunnistettu hyvin ja että on oletettu, että vaikutukset luonnonympäristölle ovat pieniä.
Vaikuttaakin siltä, että menetykset Vartiokylänlahden pohjukan luonnolle ovat suuria, vaikka on oletettu muuta. Tuntuu perustellulta ajatella, että vallit olisi voitu toteuttaa selvästi vähäisemmillä haitoilla luonnolle. Töiden jatkuessa pitää ympäristönäkökulmaa korostaa.
On tarpeen selkiyttää kokonaisuutta, jonka kautta ympäristöön kohdistuu erilaisten töiden kautta vaikutuksia. Luonto on tutkitusti tärkeä asia myös ihmisten hyvinvoinnille. Luonnon tuhlaaminen pitää lopettaa.
Meidän yhteiskunnassamme ei ole havahduttu siihen, että ympäristöriskit ovat totta. Tämä ilmenee monella eri tasolla. Äsken käytiin eduskuntavaalit eikä asia ollut juurikaan esillä. Erilaisissa käytännön hankkeissa taas monimuotoista luontoa vähennetään turhaan, vaikka luonnon monimuotoisuutta pitäisi vahvistaa.
VastaaPoistaMitä monimuotoisempaa luontoa meillä on, sitä enemmän yhteiskunnalla on luontaista turvaverkkoa auttamaan esimerkiksi ilmastonmuutoksen haittojen torjumisessa. Jos luonto taas menettää monimuotoisuutta, me menetämme ympäristöä, joka kestää stressitilanteita.
Pato olisi ollut hyvä suunnitella niin, että se olisi sijainnut vasta kosteikon (tervaleppäluhdan) takana. Jäljellä olisi monimuotoisempaa luontoa, joka auttaisi tulvien torjuntaa. Pato jeesaisi kosteikkoalueen takana varmuuden vuoksi.
Sinänsä asuinalueiden suunnittelu alaville merenrannoille pitäisi lopettaa. Tämä koskee vaikkapa Östersundomia. Riski on, että merenpinta nousee tulevaisuudessa. Jos myrskytkin yleistyvät ja käyvät kovemmiksi, nousee tulvariski tästäkin syystä.
Pieni mutta hyvin harmittava detaljii tuossa tuhotyössä on se, että Broändan lähteen kaivorenkaita päin oli pitänyt törmätä metsäkoneella. Tällin seurauksena ylin rengas on siirtynyt paikaltaan ja samalla on kaivokansi on hajonnut. Ties kuinka monta vuosikymmentä olivat rakenteet palvelleet.
VastaaPoistaPulppuaahan se lähde rakenteista huolimatta, mutta kuvaa silti homman holtittomuutta ja piittaamattomuutta. Kyseessä on Helsingin paras lähde, huomioon ottaen vedenlaadun, käyttökelpoisuuden ja sijainnin.
Vaikken täältä Laajasalosta ole tuolla tullut koskaan käyneeksikään, niin pahaa tekee moisen tuhon katsominen jo pelkästään kuvista.:-( Aivan käsittämätön tuhotyö, etenkin jos tervaleppäluhta oli tarkoitus ensi vuonna suojella.Kaikkien teidän aluetta paremmin tuntevien kannattaa ehdottomasti lähettää asiasta kipakkaa palautetta Staraan kaikille asiasta vastuullisille henkilöille ja mahdollisesti myös tuoda asiaa muullakin tavalla julkisuuteen.
VastaaPoistaStaran ylimitoitettu "luonnonhoito" nosti viime vuoden puolella verenpainetta myös täällä Laajasalossa, mutta ainakin Tammisalon kanavan varren metsikkö ilmeisesti selvisi suunniteltua pienemmillä toimenpiteillä lähiasukkaiden aktiivisen ennakkopalautteen ansiosta. Mutta tyhmäähän se on että on jatkuvasti oltava valppaana lähialueiden suhteen, jotta ehtisi väliin, ja aina ei ennakkopalautekaan auta - saattaa olla kiinni siitäkin, millainen persoona Staran puolella on viestejä sillä kertaa vastaanottamassa.
Kaameata jälkeä. En enää koskaan mene tuonne kävelylle. Ja mikä on koko homman tarkoitus? Tulvasuojelu? Mahdollisia epätodennäköisiä tulvia varten hävitetään ympäristö. Tappiot hirvittävät, voitto täysin imaginaarinen. Tuntuu että todellinen ja ainoa syy on, että tehdään jotain, jotta olisi jotain tekemistä. Että kaupungin raivausosastoa ei tarvitsisi lopettaa tarpeettomana.
VastaaPoista