Meri-Rastilan metsän mysteerikivi

Meri-Rastilan mysteerikivestä on louhittu paloja ja siinä on poran reikiä.

Kesän aikana olen inventoinut Meri-Rastilan metsää ja nähnyt paljon sellaista, mitä en olisi arvannut kotikulmiltani löytyvän. Yksi erikoisista löydöistä on rannan tuntumassa oleva kivi, josta on louhittu paloja ja jossa on poran reikiä. Näyttää siltä, että irrotetuista lohkareista on aikoinaan alettu rakentaa kiven lähistölle pengertä tai kivijalkaa.

Tunnetko kiven tarinan? Jos, niin kerro se osoitteeseen hlylinen(at)gmail.com ja lisään tiedon blogiin.

Lisäys 1.9.2012:

Matti kirjoitti: "Nykyiseltä Meri-Rastilan ulkoilualueelta on louhittu paljonkin kiveä myyntiin ainakin 1890-luvulla ja louhinnasta on yhä runsaasti merkkejä alueella. Myöhemminkin on kiveä lohkottu sokkelitarpeisiin ym."

Lisäys 3.9.2012:

Eero kirjoitti: "Varsinkin Kortlahden (polun vieressä)kallion päällä on paljon louhinta jälkeä. Kiviä on todennäköisesti kuljetettu vesitse keskustan rakennuksiinkin."

Lisäys 28.10.2012

Olen avannut blogiin kommentoinnin, joten voit kirjoittaa tietosi kivestä suoraan kommenttina.

Viherrakentaminen tuottaa huonoa ympäristöä

Rastilan uusittu kuusiaita on esimerkki viherrakentamisen tuottamasta huonosta ympäristöstä.

Viime aikoina olen miettinyt viherrakentamista, joka sanana kuulostaa myönteiseltä, vaikka tosiasiassa kyse on pelkästä bisneksestä. Kaupunkiluonnon ja asukkaiden kannalta paras ratkaisu olisi, että viheralueilla annettaisiin vallita hallittu hoitamattomuus. Tämän luulisi olevan myös kaupungin kannalta järkevin vaihtoehto, koska se ei maksa juuri mitään.

Helsingissä näyttää unohtuvan, että kaupungin kuuluisi olla asukkaitaan varten. Usein tuntuu, että kaupunki kokee tehtäväkseen pikemminkin tuottaa liiketoimintaa yrityksille. Vai miksi kaupunki luonnontilaisten ympäristöjen sijaan näyttäisi suosivan viherrakentamista vaativia puistoja, joita varten tarvitaan konsultteja laatimaan suunnitelmia ja viheralan yrityksiä toteuttamaan ne?

Rastilan leirintäalueen tuntumassa ollut komea kuusiaita on tyypillinen esimerkki viherrakentamisesta. Aita oli merkitty asemakaavaan kaupunkikuvallisesti merkittäväksi ja säilytettäväksi elementiksi. Kaupungin tulkinta säilyttämisestä oli omalaatuinen: puolet hyväkuntoisista vanhoista kuusista kaadettiin vuonna 2009 ja loput 2010. Tilalle istutettiin joulukuusipellolta näyttänyt rivistö serbiankuusia, joista pystyi ilman puutarha-alan koulutustakin arvaamaan, etteivät ne tule pärjäämään.

En ollut vielä alkanut dokumentoida Helsingin kaupungin toimia ennen Rastilan vanhan kuusiaidan kaatamista.  Kuvia aidasta löytyy kuitenkin täältä.

Helsingin kaupungin päättäjien kytkökset esille

Kokouksessaan 13.8.2012 Helsingin kaupunginhallituksella oli päätettävänä Uudenmaan liitolle maakuntakaavaehdotuksesta annettava lausunto. Kaupunginhallitus kannatti äänin 10-5 Uudenmaan liiton ehdotuksia Meri-Rastilan länsirannan ja Kivinokan viheraluemerkintöjen poistamisesta.

   

Puolustaessani Meri-Rastilan metsäaluetta olen huomannut Helsingin kaupungin toiminnassa monia kummallisuuksia. Maakuntakaavaan liittyvästä äänestyksestä haluaisin nostaa esille sen, että kaupunginhallituksen jäsenistä Tatu Rauhamäki (kok.) toimii Uudenmaan liitossa edunvalvontapäällikkönä ja Arto Bryggare (SD) määräaikaisena pääsihteerinä.

Kiviä Meri-Rastilassa

Meri-Rastilan muinaisranta on Helsingin todennäköisesti laajin Litorina-meren aikainen rantakivikko.

Muinaisrantakivikkoa Meri-Rastilassa.

Meri-Rastilan muinaisranta on keskeistä pirunpeltoa laajempi kokonaisuus. Sammaleen peittämää kivikkoa on kaikkialla metsässä ja muinaisrannan yhteys mereen on säilynyt.

Muinaisrannan ohella jääkaudella Meri-Rastilaan kulkeutuneet siirtolohkareet lisäävät alueen geologista merkittävyyttä. Jos Meri-Rastilaan rakennettaisiin KSV:n suunnitelman mukaisesti, mm. kuvassa oleva valtava siirtolohkare joutuisi väistymään.

Tämä valtava siirtolohkare jäisi rakentamisen alle.

 

Meri-Rastilan suunnittelualueen reunalta

Vaikka Meri-Rastilan suunnittelualueen reuna on Vuosaaren sillan ja Vuotien lähellä, on siellä alueen lasten suosiman pulkkamäen ("matomäki") lisäksi monimuotoista luontoa. Metsä myös suojaa Meri-Rastilan tiellä olevaa asutusta liikenteen melulta ja hiukkaspäästöiltä.

Ilmastonmuutoksen edetessä alueen kasvillisuus vähentää äärimmäisten sääilmiöiden aiheuttamia haittoja mm. muodostamalla asutuksen eteen tuulensuojan sekä imemällä vettä rankkasateiden aikana. Kasvillisuus auttaa myös hillitsemään ilmaston lämpenemisen aiheuttamia terveyshaittoja, koska luontoalueilla ilman lämpötila pysyy noin asteen alhaisempana kuin rakennetuilla alueilla.

Kalliota ja kasvillisuutta suunnittelualueen reunan tuntumassa.

Lehtipuita suunnittelualueen reunan lähistöllä.