 |
| Perinnemaisemaa traktorilla |
Olen valittanut Helsingin kaupungille Ison Kallahden puistossa lintujen pesimäaikaan tehdyistä hakkuista. Hakkuut tosin ovat olleet niin järeät, etteivät ne olisi hyväksyttävissä muunakaan vuodenaikana.
Eilen sain joitakin vastauksia moitteisiini.
Antti Siuruainen rakennusvirastosta kirjoitti, etteivät he muuten tee järeämpiä toimia pesimärauhan aikaan, mutta Ison Kallahden puiston työt suoritettiin Vuosaari-seuran pyynnöstä.
Tämä on outoa kahdestakin syystä: Vuosaari-seura ei ole toimija, jonka tehtävänä olisi päättää luonnonhoidosta. Kaupungin ei myöskään tulisi lähteä tekemään linjausten vastaisia töitä asukasyhdistyksen sellaista pyytäessä. Rakennusvirasto toimi yksiselitteisesti väärin. Mitä muuta virasto tekisi seuran pyynnöstä? Minkä kaikkien tahojen toiveita virasto tottelee?
Siuruainen kertoi viestissään, että toimenpiteiden tarkoituksena on palauttaa torpan vanha perinnemaisema. Ryskimällä traktorilla puita nurin? Kaatamalla niin vanhoja puita, että niiden on täytynyt olla osa perinnemaisemaa? Olin kuvitellut, että perinnemaisemaa hoidetaan lampain ja viikattein. En ollut ymmärtänyt, että Helsingissä perinteisiin kuuluvat moottorisahat ja kaksi isoa metsätraktoria.
Tässä torstaiaamuna 12.6. Ison Kallahden puistossa otettuja kuvia:
 |
| Niitylle puskettu reitti jopa haaroittuu. |
 |
| Yksi monista kannoista. |
 |
| Aukko ja kantoja. |
Ison Kallahden puiston tuntumassa sijaitseva Villa Achille toimii tilausravintolana. Sen ympärillä olevat puut ovat antaneet yksityisyyttä ravintolan asiakkaille ja samalla suojanneet lähiympäristöä tilaisuuksista aiheutuvilta meluhaitoilta. Nyt Villa Achillen yksityisyys ja viihtyisä ympäristö on pilalla:
 |
| Villa Achille on jäänyt paljaaksi. |
 |
| Hakkuuaukio ja kantoja. Vuosaari-seuran toivomaa perinnemaisemaa? |
Eikä tässä vielä kaikki. Pelkäänpä, että saamme lisää perinnemaisemaa, sillä kun olin poistumassa rannalta, se saapui taas:
 |
| Perinnemaisematyökalu. |
Siuruaisen lisäksi myös apulaiskaupunginjohtaja
Pekka Sauri vastasi viestiini. Hän piti ihmeellisenä, että kaupunki tekee luonnonhoitoa seuran pyynnöstä.
Toimintamalleissa taitaa olla tarvetta pienelle virittämiselle.
Hakkuut eivät ole säilyttäneet alueen viihtyisyyttä eivätkä luontoa. Perinnemaisemaa olisi voinut palauttaa huomattavasti kevyemmin toimin. Nyt meni paljon perinnettäkin nurin.
VastaaPoistaLuontoa ei ole muutoinkaan hyvä muuttaa nopeasti. Eläimillä ja kasvillisuudella on oltava mahdollisuus sopeutua muutoksiin.
Kaiken aikaa syntyy sellaista, joka muuntuu perinteiseksi. Jos maisemaa halutaan ohjata perinteen suuntaan, on hyvä edetä hienovaraisesti, jotta paikalle eri aikakerroksien myötä kertynyt historia kestää mukana.
Paikallisyhdistyksiä ei valita osana poliittista prosessia edustamaan asukkaita.
VastaaPoistaKuvittelin aluksi, että tällaisten töiden tekeminen Vuosaari-seuran toiveesta olisi väärinkäsitys, sillä luulin, että seura olisi toivonut aitoa perinnemaiseman hoitoa. Saamani viestin perusteella näyttää kuitenkin siltä, että työ vastasi sitä, mitä seurasta oli haluttu. Tämä ei tietenkään poista kaupungin vastuuta tapahtuneesta. Missään nimessä tällaisiin töihin ei olisi pitänyt ryhtyä asukasyhdistyksen pyynnöstä.
VastaaPoistaLintujen pesimäajasta ja hakkuista Espoon kaupungin sivuilla:
VastaaPoistahttp://www.espoo.fi/text/fi-FI/Pesimaaika_ja_metsien_hakkuut(13665)
Jutun alun kuvassa on hyvä rajaus. Vaikuttava otos.
VastaaPoistaHaruspuiston läheistä pientä metsikköä on viime vuosien aikana harvennettu paljon ja jossakin vaiheessa harventamisten jälkeen puita alkoi kaatua myrskyissä. Olisivatko olot muuttuneet nopeasti niin paljon, etteivät puut olleet ehtineet vastaamaan muutokseen? Ehkä ne eivät olleet ehtineet sopeutua uusiin tuuliolosuhteisiin.
VastaaPoistaHaruspuisto on eri paikka, mutta asia on mietityttänyt.
Olen aiemmin käynyt kuvaamassa Haruspuiston rujoa aukkohakkuuta, samoin kuin Kallahdenniemen Leppäniemen käsittämätöntä aukkoa ja Meri-Rastilaan traktorilla puskettua väylää.
PoistaTarkoitus on koostaa näistä kaikista viesti rakennusvirastolle, apulaiskaupunginjohtaja Saurille ja yleisten töiden lautakunnalle, jotta virkamiehet ja päättäjät havahtuisivat siihen todellisuuteen, etteivät luonnonhoidon käytännöt vastaa kaupungin paperilla ja seminaareissa esittämiä periaatteita.