 |
| Seurausta aiemmasta uudisraivauskaavasta: Hiidenmaankatu 6, 6.12.2014 |
Kyseessä näyttäisi olevan varsinainen
uudisraivauskaava, sillä toteutuessaan se tuhoaisi 300 hehtaaria metsää Helsingistä.
Suunnanmuutos vanhanaikaisesta
uudisraivauksesta aitoon tiivistämiseen olisi mahdollinen, sillä Helsingin jo
rakennettuja alueita pystyisi tiivistämään. Tätä on havainnollistettu
esimerkiksi Urban Helsinki -ryhmän tuottamalla Pro Helsinki 2.0 -vaihtoehtokaavalla.
Maailmalla jo rakennettujen alueiden täydentäminen on kaupunkisuunnittelun trendi. Esimerkiksi Tukholmassa 40 prosenttia 2000-luvulla tapahtuneesta väestönkasvusta on sijoittunut enintään kahdeksan kilometrin etäisyydelle keskustasta, kun Helsingissä vastaava luku on vain 15 prosenttia. Vancouverissa taas kasvun lähtökohdaksi otettiin ”growing up rather than growing out” ja kaupunki tiivistyi erityisesti keskustassa, sillä suunnittelun periaatteena oli, että viheralueisiin ei kosketa.
Muualla kaupunkiluontoa pyritään paitsi säilyttämään, myös
lisäämään. Esimerkiksi Singaporessa viherpinta-alan määrä maa-alasta nousi vuosien 1986 ja
2007 välillä 36 prosentista 47 prosenttiin samaan aikaan, kun kaupungin väestö
kasvoi kahdella miljoonalla. Luonnon säilyttämisen tai jopa viherpinta-alan
lisäämisen ei siis pitäisi Helsingissäkään olla ristiriidassa väestösuunnitteen
kanssa.
Kaupunkiluonnon merkitykseen on Helsingissäkin havahduttu,
mutta valitettavasti orastava tietoisuus ei ole vaikuttanut kaavaluonnokseen.
Seuraava lainaus on poimittu yleiskaavan ilmastovaikutusten
arviointiraportista:
”ILKKA-hankkeessa
arvioitiin Helsingin hiilivaraston olevan vähän yli 1 250 tuhatta tonnia ja
vuotuisen muutoksen noin 35 tuhatta tonnia (Helsingin ympäristökeskus 2014).
Tämä vuotuinen hiilinielu vastaa 130 tuhannen 14 tonnin hiilidioksidipäästöjä.
Hiilinielut osaltaan perustelevat viheralueiden olemassa olon tärkeyttä ja
rakentamispaineen suuntaamista jo valmiiksi rakennettuihin ympäristöihin näitä
tiivistäen.”
Usein kuulee väitettävän, että Helsinkiin rakentaminen säästäisi metsiä (ja siis hiilinieluja) muualla, mutta tämä ei pidä paikkaansa. Helsingin kaavoituksella pystytään säilyttämään (tai valitettavasti useammin tuhoamaan) hiilinieluja vain kaupungin sisällä. Muualla olevia metsiä ei Helsingin päätöksillä voi säilyttää.
Haja-asutus itsessään hävittää vain vähän metsiä, sillä metsäluonnon monimuotoisuuden väheneminen maaseudulla johtuu pikemminkin metsien käytöstä. Asumisen pakkautuminen pääkaupunkiin voi olla uhka myös muualla sijaitseville metsille, varsinkin jos Helsingissä kulutettua energiaa aletaan tuottaa biomassaa polttamalla. Biomassan poltto tarkoittaa käytännössä metsien tehokäyttöä.
Metsäluontoa tulisi säilyttää siellä, missä sitä vielä on – myös silloin, kun se sijaitsee pääkaupungin rajojen sisäpuolella. Helsinki on sitoutunut luonnon monimuotoisuuden vähenemisen pysäyttämiseen, samoin valtioneuvosto ja EU. Biodiversiteettiin liittyvien tavoitteiden saavuttaminen onnistuu, jos jäljellä oleviin metsiin ei rakenneta tai niitä ei ylihoideta.
Aito suunnanmuutoskaava olisi pitkällä tähtäimellä enemmän hyvinvointikaava.
VastaaPoistaMitä korkeaan rakentamiseen tulee, niin näyttää taas kaatuvan yksi projekti, eli Cloud City Punavuoressa. Jo ennen kaatui tornit Hernesaaren kaavassa, vaikka lautakuntalaiset olisivat niitä siellä mieluusti nähneet. Kuitenkin nimby-vastustus onnistuu ne aina kaatamaan, kun jostain syytä valtuutetut kuuntelevat etäläisen Helsingin asukasyhdistystä enemmän kuin itseään.
VastaaPoistaItse olisin ei mieltä tuosta haja-asutuksen vaikutuksesta, eli kyllä minusta jo haja-asutus teineen rikkoo metsät niin, että ei niistä voi enää metsinä puhua. Ja aiheuttaahan haja-asutus sitten moottoriteiden tarpeen, jotka ovat varsinaisia kuoleman rännejä. Toki metsä- ja maatalous paljon voimallisimpia ja voinee sanoa, että paitsi lämmityspuu, niin myös ihan se kaupunkilaisten ruoka tuhoaa luonnon kaupungin ympäriltä, koska pelto on mitä tuhoisin tapa tuottaa ruokaa ihmisille. Eli minusta kaupunki sinänsä jo sitoo ihmiselämän ekologisesti kestämättömään kaavaan. Toisaalta kaupunki on tuomittu kasvamaan nykyisessä taloudessa, koska tuskin kukaan poliitikko saa menestystä sillä että lähtee rajoittamaan kasvua ja samalla romahduttamaan esimerkiksi äänestäjien asuntojen arvoa. Epäilen, että persujenkin maahanmuuttokritiikki hälvenee siinä kohtaa, kun asunnonostoikäisiä on niin vähän, että kysyntä laskee reilusti ja samalla hinnat.
Jääkin jäljelle vain se, että jos kaupunki kasvaa, niin ainoa merkittävä vihreä asia siinä voi olla se, että se ei leviä neitseelliseen luontoon. Onko sitten itsepetosta tuokin, koska jostakin ne rakennusaineet tuodaan ja tuskin siellä mitään säilyy. Kuitenkin jos valita pitää, niin mieluummin tuhoaa vain sen luonnon josta rakennusaineet otetaan, kuin että vielä tuhottaisiin neitseellistä luontoa levittämällä kaupunkirakennetta.
Harmillista, että tornit kaatuvat ennen kuin ovat edes nousseetkaan. Jaksan aina ihmetellä Helsingin silhuetin suojelijoita - Helsinki näyttää esim. Suomenlinnasta katsottuna lähinnä pannukakulta.
PoistaKyllähän haja-asutus ja sinne rakennetut tiet pirstovat metsiä. Mutta jos teitä ja taloja jo on olemassa, ei tarvitse rakentaa mitään, vaan jatkaa valmiin käyttämistä. Monessa tapauksessahan kyse on siitä, että muualta muutetaan työn vuoksi PK-seudulle, jolloin taloja jää tyhjilleen tai kesämökkikäyttöön. Kaupunkiluonnon väheneminen saattaa muutenkin johtaa mökkien lisääntymiseen, jolloin luontoa menetettäisiin rakentamiselle paitsi Helsingissä myös muualla.
Kaupungin oletetun kasvun kaavoittaminen pelkästään jo rakennetuille alueille on kannatettavaa. Jos kaavoitetaan sekä luontoon että rakennetuille alueille, kaava alkaa toteutua luontoalueilta, koska niille rakentaminen on rakennusliikkeille houkuttelevampaa. Jos kaavoitus taas suunnattaisiin puhtaasti tiivistämiseen, ei tarjolla olisi pikavoittoja ja kaavaa toteutettaisiin asuntojen tarpeeseen liittyen, jolloin rakentamisen turhimmilta haitoilta vältyttäisiin. Tällöin iso väestösuunnite ei pääsisi ohjaamaan huonoihin ratkaisuihin Helsingissä.
Tällä hetkellä Helsinki toteuttaa kaupunkisuunnittelussa rakennusliikkeiden toiveita, vaikka sen pitäisi pyrkiä luonnon ja asukkaiden kannalta hyvään kaupunkiin.
Metsissä on paljon teitä, joita käytetään apuna metsätaloudessa. Metsät taas saattavat olla talouskäytössä, vaikka ihmisiä ei paljon lähellä asuisikaan.
VastaaPoistaJos laittaa netissä haun sanalla "metsäautotie", löytää linkkejä, joista avautuu taustoitusta.