Yli kaksi kuukautta on kulunut siitä, kun viimeksi julkaisin kuvia työmaista, joten on aika katsoa, miltä Ramsinniementiellä, Naissaarenraitilla ja Hiidenmaankadulla tällä hetkellä näyttää.
Ramsinniementien asumisoikeustalojen pitäisi valmistua kesäkuussa ja ulkoa päin ne näyttävätkin lähes valmiilta. Ensimmäisessä talossa on jo parvekkeet:
|
Ramsinniementie. 21.3.2015 |
Talojen väliin jätetty "luontoelementti" toimii edelleen kaatopaikkana. Taustalla on Rastilan nevan luonnonsuojelualue, jonka molemmille puolille on viimeisen kymmenen vuoden aikana rakennettu. Pieni suo on joutunut koville ja siihen tutustuminen muistuttaa, että suojelualueiden tulisi mieluummin olla laajoja tai ainakin niille tulisi varata riittävät suojavyöhykkeet.
|
Talojen välinen kallio ja taustalla Rastilan neva. 21.3.2015 |
Naissaarenraitin työmaalla ollaan vielä pidemmällä. Naissaarenraitin ja Hiidenmaankadun kulmassa sijaitsevat talot ovat valmistumaisillaan. Myynti-ilmoituksessa niiden kerrotaan valmistuvan helmikuun ja huhtikuun välisenä aikana. Tältä työmaalla näytti 22.3.2015:
|
Valmistumassa oleva talo. 22.3.2015 |
Tällä kertaa kanisterissa näyttäisi olevan vettä eikä 80-prosenttista Viru Valgeaa niin kuin
puoli vuotta sitten.
|
Vesikanisteri. 22.3.2015 |
|
Työmaa-aluetta. 22.3.2015 |
Hiidenmaankatu kuudessa tehdään vielä pohjustustöitä. Yhtä tulossa olevista taloista kuvataan myyntiesitteessä näin:
"Tyylikäs kokonaisuus, joka on suunniteltu ympäröivän luonnon ehdoilla, vaikka luonnonrauha on läsnä, ovat etäisyydet ihanteelliset."
Todellisuus ei valitettavasti vastaa mainostekstiä. Ympäröivä kallioluonto on hävinnyt ja työmaalla näytti 21.3.2015 tältä:
|
Ympäröivän luonnon ehdoilla? 21.3.2015 |
Syksyllä 2013 olleessa ennakkomarkkinoinnissa Honkatalot mainosti kohdetta
"Ramsinrannan täydellisellä rauhalla". Luonnonrauhan tai rauhan lupaaminen on rohkeaa tilanteessa, jossa Planmeca suunnittelee jo nykyisellään häiritsevän "koulutustoimintansa" laajentamista kohteen välittömässä läheisyydessä.
Myös Natura Vivan
melontakeskus on muuttamassa Lohiniemenrantaan. Vaikka melonta itsessään on hiljainen harrastus, tulee turistien suosima keskus tuomaan runsaasti liikennettä Harbonkadulle.
Luontoalueiden kiireisesti hiipivä nakertaminen on aito pulma. Vauhti tuntuu käyvän nopeammaksi koko ajan.
VastaaPoistaRastilan neva on esimerkki puristuksiin joutuneesta arvokkaasta luonnosta. Luonto tarvitsee kestääkseen riittävästi kokoa ja kytkeytyneisyyttä.
Myös luonnonhoitoa pitäisi hillitä. Esimerkiksi pensaikkoja tarvitaan pikkulintujen pesäpaikoiksi.
Päivässä väkimäärä maapallolla lisääntyy noin 220 tuhannella, joten kaiman on turha ihmetellä rakentamisen leviämistä, tai sitten sitä miksi metsät menevät pelloiksi. Jos populismi on sitä, että kertoo sellaista mitä tietty ryhmä haluaa kuulla, mutta tietää itsekin sen olevan puppua, niin ne jotka aikovat suojella Helsingin luontoa mutta rakentaa asunnot 250 000 ihmiselle vuoteen 2050 mennessä, ovat populisteja.
VastaaPoistaEhkä sitten jos vanhaa purettaisiin ja korvattaisiin paljon korkeammalla ja tehokkaammalla rakentamisella, niin ehkä Helsingin luonnolle ei kävisi laajasti kuvien kertomalla tavalla, mutta silti ne metsät menisivät ympäri maailmaa pelloiksi ruokkimaan näitä suurkaupunkeja. Ja mitä muuta sitten ruuan lisäksi kaupungin ulkopuolelta tarvittaisiinkaan. Näemme kuvissa siis vain seurauksen väestönkasvusta, ja jos oikeasti on luontoa suojelemassa niin väestönkasvu on saatava laskuun, vaikka se uhkaisi talouskasvua ja tuottaisi kestävyysvajeita. Joko talous taipuu luonnon antamiin rajoihin, tai sitten luonto katoaa pala kerrallaan talouden ja väestön kasvaessa.