 |
| Helsinki kaupunkisuunnittelijoiden kuplassa. Kuvakaappaus videolta. |
Virasto haki tukea kasvuviestinnälleen, koska "jotkin kaupungin nykyisistä viheralueista tullaan ottamaan rakentamiskäyttöön" ja tavoitteena "on lisätä ymmärrystä tätä muutosta kohtaan, kannustaa ja rohkaista keskusteluun sekä edistää suunnitteluprosessin reiluuden tunnetta." (Lainaukset tarjouspyynnön työohjelmasta, lihavointi minun.)
Kirjoitin "kasvuviestinnän työkalupakista" heti tarjouspyynnön huomattuani blogiin. Tuolloin arvelin, että työkalut otettaisiin käyttöön ennen yleiskaavaluonnoksen esittelyä kaupunkisuunnittelulautakunnalle.
Taisin kuitenkin olla väärässä, sillä lautakunta käsitteli luonnosta kokouksessaan 16.12.2014, mutta yleiskaavablogissa julkaistiin vasta 22.5.2015 postaus, joka selvästi liittyi "kasvuviestinnän työkalupakkiin".
"Työkalupakki" antaa melko lohduttoman kuvan siitä, miten maankäyttö- ja rakennuslaissa edellytetty vuorovaikutus Helsingissä toteutetaan. Haluttu lopputulos päätetään ensin taustalla ja sen jälkeen verovaroilla palkatut konsultit kertovat osallisille, että näin täytyy tehdä, koska näin täytyy tehdä.
Merkittävää ei sinänsä ole, onko vuorovaikutuksen näytösluonteisuus konsultti- vai virkamiestyötä. Kysymys kuuluu, onko ylipäätään oikein, että kaupunkisuunnittelussa käytetään suggestiivista viestintää ennalta haluttuun lopputulokseen pääsemiseksi?
Helsingin yleiskaavan pohjaksi valittiin useasta vaihtoehdoista massiivisen kasvun skenaario. Skenaario on myyty niin hyvin sidosryhmille, että sitä kritisoimalla joutuu helposti pilkan kohteeksi.
Massiiviseen kasvuun perustuvan ennusteen käytöstä ei sinänsä seuraisi ongelmia, jos yleiskaava laadittaisiin Helsingin metsäisiä ja merellisiä luontoarvoja kunnioittaen. Jos yleiskaavaan kuitenkin sisällytetään väestösuunnitteeseen vedoten paitsi täydennysrakentamista myös kaupunkirakenteen levittämistä tärkeille luontoalueille, on riski, että kaava alkaa rakennusliikkeiden toiveita mukaillen toteutua kaikkein ongelmallisimmilta osiltaan, jolloin lopputuloksena on huonoa kaupunkia.
Kasvuviestinnän työkalupakki
Voisiko hyvin toimivan kaupungin suunnittelu markkinoida itse itsensä? Ehkäpä hyvinkin, jos kaupunkilaiset kasvaisivat hyvien kokemusten avulla huomaamaan, että homma toimii.
VastaaPoistaReiluuskin voi hyvien kokemusten kautta kasvaa markkinoimaan itsensä ilman apuvälineitä.
Vaikka kaupungistuminen on edennyt pitkässä juoksussa paljon, on yksittäisiä kaupunkeja kääntynyt välillä kasvulinjalta kutistumisen puolelle. Muuttujia riittää ja yllätyksiäkin tapahtuu.
Oma haasteensa voi alaville rannikon kaupungeille olla pitkässä juoksussa vaikkapa merenpinnan nousu. Mantereiden jäätiköiden sulamisesta saadaan välillä yllättävää ja uudenlaista tietoa.
Ylipäätään olisi keskeistä, että suunniteltaisiin hyvin ja päivitettäisiin suunnitelmia uuden tiedon avulla ja vältettäisiin toiveiden lukittumista ohjaajan paikalle.
Hyvän kaupungin kehittäminen keskellä muutoksia koostuu monesta. Lähimpinä vuosikymmeninä moni asia lisäksi muuttuu. Mitä tällaisessa tilanteessa sitten kannattaisi markkinoida? Ehkä silmien ja korvien pitämistä auki tunnistamaan muutosten suuntaa.