Puut eivät peitä näkymää. Ne ovat osa sitä. - Hanna-Leena Ylinen

maanantai 28. syyskuuta 2015

Vartiosaaren suunnittelukilpailu tekee pilkkaa vuorovaikutuksesta

Vartiosaaren suunnittelukilpailun aikataulu. Kuvakaappaus kilpailuohjelmasta.

Vartiosaaren osayleiskaavaluonnoksesta sai jättää mielipiteitä 17.6.2015 asti. Osallisten mielipiteillä ei taida olla merkitystä, sillä jo päivää ennen niiden takarajaa alkoi Vartiosaaren suunnitteluun liittyvä ARAn, Helsingin kaupungin ja Suomen arkkitehtiliitto SAFAn järjestämä kilpailu, jonka palkintoina jaetaan yhteensä 90 000 euroa.

Kilpailuohjelmassa kerrotaan, että kilpailu "on luonteeltaan yleinen ideakilpailu, jossa haetaan konseptuaalisia ja yleispäteviä ratkaisuja asuntorakentamisen ajankohtaisiin haasteisiin. Vartiosaari toimii kilpailussa alustana uusien näkökulmien esille nostamisessa. Kilpailuehdotusten ideoita tullaan hyödyntämään Vartiosaaren mahdollisesti myöhemmin alkavassa asemakaavoituksessa."

Vaikka kilpailussa etsitäänkin konseptuaalisia ja yleispäteviä ratkaisuja, on Vartiosaaren käyttäminen kilpailualustana ongelmallista tilanteessa, jossa osayleiskaavaluonnos, johon kilpailu pohjautuu, on paitsi kiistanalainen myös selkeästi maakuntakaavan vastainen.

Ristiriidasta maakuntakaavan kanssa ovat lausunnoissaan huomauttaneet ainakin Uudenmaan ELY-keskus (20.8.2015) ja Museovirasto (31.7.2015). Myös Uudenmaan liiton 16.3.2015 antama lausunto Helsingin yleiskaavaluonnoksesta puuttuu ristiriitaan. Uudenmaan liiton virkamiehet olivat myös laatineet Vartiosaaren osayleiskaavasta lausuntoehdotuksen, jossa mm. muistutettiin Helsingin kaupunkia kaavahierarkiasta. Lausuntoehdotuksen kohtalosta ei vielä tiedetä, sillä se on valitettavasti joutunut politikoinnin kohteeksi. Maakuntahallitus käsittelee lausuntoa kokouksessaan 19.10.2015.

Vartiosaaren suunnittelukilpailu tekee pilkkaa maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämästä vuorovaikutuksesta. Tiedän, että monille helsinkiläisille on osallisina tullut tunne, että kaavahankkeista on sovittu jo ennen ensimmäistä tilaisuutta ja vuorovaikutusprosessi jää pelkäksi näytösluonteiseksi muodollisuudeksi.

Suunnittelukilpailu paljastaa osallisuuden näennäisyyden. Kuka uskoo, että osayleiskaavaluonnoksesta jätetyillä mielipiteillä ja lausunnoilla on väliä, jos samaan aikaan tarjolla on kymmenien tuhansien eurojen edestä palkintoja ideoista, joita tullaan mahdollisesti käyttämään Vartiosaaren asemakaavoituksessa?

Vuorovaikutus on paitsi näennäistä myös epärehellistä. Kun asukkaat Vuosaaressa 5.2.2015 järjestetyssä yleiskaavaillassa nimesivät Vartiosaaren kautta Ramsinniemeen etenevän saaristoraitiotien yhdeksi keskeiseksi huolenaiheeksi, yleiskaava-arkkitehti Marja Piimies antoi ymmärtää, että kaava kyllä pitkällä aikavälillä mahdollistaa sen, mutta ei pitänyt sen toteutumista todennäköisenä. Kuitenkin saaristoraitiotie tuntuu olevan yleiskaavasta useimmin esiin nostettu yksityiskohta. Piimies esittelee sitä itsekin yleiskaavaluonnoksesta tehdyllä videolla. Vartiosaaren suunnittelukilpailussa saaristoraitiotie on yksi suunnittelun lähtökohdista.

Hallitus on parhaillaan suunnittelemassa ympäristö- ja kansalaisoikeuksien leikkauksia, mm. rajoituksia kaavoista valittamiseen. Valitusoikeuden tarpeellisuus kyseenalaistetaan esimerkiksi sen perusteella, että osallisilla on mahdollisuus lausua mielipiteensä vuorovaikutusprosessissa.

Vuorovaikutusprosessilla ei kuitenkaan ole mitään merkitystä, jos kaavaa koskevat ratkaisut on käytännössä lyöty lukkoon jo sitä ennen.

2 kommenttia:

  1. Kaupunki kerää auliisti palautetta, ja tekee sen jälkeen sen mitä on aikonutkin. Kaupunkisuunnitteluvirasto kutsuu sitä vuorovaikutukseksi. Tavallinen kaupunkilainen voi tietysti aina lähettää mielipiteensä, mutta se on sitten siinä.

    Hienoa, että on olemassa Hanna-Leena Ylisen tapaisia toimijoita, joilla on riittävästi asiantuntemusta ja aikaa paneutua asioihin. Toivottavasti myös kaupungin päättäjät olisivat kiinnostuneempia asioista silloin, kun niitä vasta valmistellaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta puhuen toivon, etten joutuisi käyttämään aikaani kaupunkisuunnittelun seuraamiseen, sillä se on muusta pois. Olisi kaikkien kannalta hyvä, jos kaavoitus alkaisi itseohjautuvasti huomioida luontoalueet ja kulttuuriympäristöt, mutta valitettavasti sellaista ei ole näköpiirissä.

      Muutosta ei tapahdu niin kauan kuin valtamedia (erityisesti Helsingin Sanomat) jättää käsittelemättä ilmiselvät ongelmat Helsingin kaavoituksessa.

      Poista

Kommenttisi julkaistaan tarkastuksen jälkeen.