Uudenmaan liiton kaksi täyskäännöstä

Maakunnan liiton laatiman maakuntakaavan tehtävä on ohjata kuntien kaavoitusta. Jotta ohjaaminen voisi olla alemmista kaavatasoista riippumatonta, maakuntaliiton pitäisi pystyä tarkastelemaan laajempaa kokonaisuutta antamatta painoarvoa yksittäisten kaupunkien toiveille.

Käytännössä riippumattomuus on vaikeaa, sillä maakunnan liitot ovat lakisääteisiä kuntayhtymiä, joissa kaupunkien ja kuntien on oltava jäseniä. Liitoissa päätöksiä tekevät siis samat poliitikot kuin kuntatasollakin, kuitenkin sillä erotuksella, että he harvemmin tietävät toisten kuntien asioista. Tämän vuoksi poliittiset vaihtokaupat ovat helppoja ja päättäjät voivat vastavuoroisesti tukea toistensa ajamia hankkeita niihin sen kummemmin perehtymättä.

Kun Uudenmaan liitto keväällä 2012 järjesti Helsingissä tilaisuuden 2. vaihemaakuntakaavan ehdotuksesta, koostui yleisö pääasiassa kaupunkisuunnittelijoista. Liiton virkamiehet luulivat myös minua ja seuralaistani suunnittelijoiksi ja hämmästyivät, kun kuulivat meidän tulleen paikalle asukkaina. Vaikka kaavaehdotuksessa oli valitettavan herkällä korvalla kuunneltu Helsingin kaupunkisuunnittelun toiveita – mm. kolme viheraluetta oli muutettu taajamatoimintojen alueiksi ilman selvityksiä – riitti suunnittelijoilla vaatimuksia. Tilaisuudessa ei jäänyt epäselväksi, että kaavahierarkia oli kääntynyt ja Helsingin suunnittelu ohjasi maakuntakaavoitusta.

Uudenmaan liitto järjesti 27.1.2015 esittelytilaisuuden 4. vaihemaakuntakaavan luonnoksesta. Toisin kuin vuonna 2012, nyt paikalle oli tullut asukkaita eri puolilta Helsinkiä. Liiton virkamiehet näyttivät mietteliäiltä, kun moni asukkaista kommentoi, että Helsingin yleiskaavasuunnittelu vaikuttaisi ohjaavan maakuntakaavoitusta, vaikka ohjaavuuden pitäisi olla toisin.

Yllättäen palautteella näytti olevan vaikutusta, sillä Helsingin yleiskaavaluonnoksesta antamassaan lausunnossa Uudenmaan liitto kiinnitti mm. Vartiosaaren ja Ramsinniemen osalta huomiota siihen, etteivät suunnitelmat olleet maakuntakaavan mukaisia. Lausunto onnistui läpäisemään maakuntahallituksen.

Uudenmaan liiton virkamiehet laativat vastaavan lausuntoehdotuksen myös Vartiosaaren osayleiskaavan luonnoksesta, mutta ehdotus ei enää läpäissyt maakuntahallitusta ja politikoinnin seurauksena Vartiosaaren rakentaminen esitettiin ainakin jossain määrin mahdollisena.

Sittemmin maakuntahallitusta ei ole enää tarvittu nöyryyttämään liiton virkamiehiä, sillä he ovat oppineet tekemään sen itse. Liiton Uudenmaan ELY-keskukselle antama Vartiosaaren suojelua koskeva lausunto on karua luettavaa. Lausunnossa mm. esitetään, että valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet saattaisivat tukea Vartiosaaren rakentamista. Tarkoitushakuinen tulkinta on peräisin Helsingin kaupungilta. Todellisuudessa alueidenkäyttötavoitteet näyttäisivät pikemminkin puoltavan Vartiosaaren säilyttämistä (asiasta tarkemmin täällä).

Uudenmaan liiton lausunto sivuuttaa sen tosiseikan, että Vartiosaaren kulttuuriarvojen suojelulle olisi erityistä tarvetta, koska kyse on yhdestä Helsingin viimeisistä huvilaympäristöistä. Esimerkiksi Vuosaaren huviloista valtaosa on joko hävinnyt tai menettänyt miljöönsä, Kruunuvuoren huvilat ovat vähitellen tuhoutuneet ja Herttoniemessä kaupunki omatoimisesti hävitti Fastholman huvilan.

Uudenmaan liitto on siis noin vuoden aikana ehtinyt tehdä kaksi täyskäännöstä. Ensin liitto vaihtoi kaupungille alisteisen roolinsa sille kuuluvaan ohjaavaan asemaan. ELY-keskukselle annettu lausunto osoittaa, että liitto on palaamassa tilanteeseen, jossa se alistuu Helsingin kaupunkisuunnittelun ohjaukseen.

Jos yleiskaavan annetaan ohjata maakuntakaavoitusta, niin mihin maakunnallista suunnittelua enää tarvitaan?