 |
| Luonto-Liiton tempaus 23.11.2013 |
Taistelu metsän puolesta on ollut pitkä. Osa metsän puolustajista on osallistunut kamppailuun jo vuoden 2002 yleiskaavan suunnittelun yhteydessä. Itse muutin alueelle vuonna 2004 ja tulin melko pian tietoiseksi metsään kohdistuvasta uhasta. Omakin taisteluni kesti siis lähes kuusitoista vuotta.
Pitkä taistelu oli yllätys, sillä rakentamissuunnitelmista kuultuani oletin, että kaupunkisuunnitteluviraston työpöydillä oli tapahtunut virhe, joka korjattaisiin heti, kun siitä huomautettaisiin. Näin ei kuitenkaan käynyt ja suunnittelijoiden lisäksi myös poliittiset päättäjät olivat rakentamisen kannalla.
Vaikka päätös metsän puolesta oli nyt yksimielinen, lähtötilanteessa meillä ei ollut tukena yhtään poliittista ryhmää ehkä SKP:ta lukuunottamatta. Päättäjiä kuitenkin kävi Pro Meri-Rastilan tilaisuuksissa ja ensimmäiseksi metsän puolelle kääntyi Vasemmistoliitto. Seuraavaksi tukea tuli Vihreiltä, joiden kantaan vaikutti ratkaisevasti ulkoimaisten arkkitehtien kulttuurivuoden hankkeena toteuttama OurCity-vaihtoehtosuunnitelma.
Osayleiskaavavaiheessa metsä hävisi lautakunnassa useita kertoja yhdellä äänellä. Myös valtuustossa äänestystulos oli melko tiukka, tosin siitä odotettiin vielä tasaisempaa. Metsän puolella olivat yksimielisesti Vasemmistoliiton, Vihreiden, Kristillisdemokraattien ja SKP:n ryhmät. Muista ryhmistä tuli yksittäisiä hajaääniä lukuunottamatta Keskustaa, jonka kaikki kolme valtuutettua kannattivat rakentamista.
Metsää puolustava adressi luovutetaan ryhmille 11.12.2013
Valtuuston päätöksen jälkeen metsän puolustajien tunnelmat olivat raskaat, mutta periksi ei aiottu antaa. Olin lupautunut kokousta seuraavana päivänä vastaamaan aamukuudelta Ylen toimittajan puheluun, jotta ratkaisusta saataisiin aamun uutisiin. Totesin toimittajalle pitäväni mahdollisena, että rakentaminen vielä onnistuttaisiin estämään. Haastattelu löytyy edelleen tekstimuodossa täältä.
Usko onnistumisen mahdollisuuteen on tärkeä kaikille luonto- ja kulttuurialueiden puolustajille. Usein suunnitelmista uutisoidaan jo varhaisissa visiovaiheissa tavalla, joka saa rakentamisen vaikuttamaan vääjäämättömältä. Prosessit ovat kuitenkin pitkiä ja suunnitelmat voivat muuttua moneen kertaan.
Myös ajat muuttuvat. Vuonna 2020 rakentaminen luonnontilaisen kaltaiseen metsään tuntuu vielä huonommalta ajatukselta kuin kymmenen vuotta sitten.
Ehkä täytyisi järjestää pikkujoulut tämän päätöksen kunniaksi ostarin ravintolassa, mikä sen nimi nyt onkaan, mahdollisimman lähellä Meri-Rastilan rantametsää.
VastaaPoistaOnnittelut tämän taistelun voitosta. On se hienoa, että on kaltaisiasi ihmisiä, jotka jaksavat ajaa yhteisiä asioitamme sinnikkäästi.
VastaaPoistaRastilan suosittu leirintäalue on erinomaisella paikalla Helsingissä, ja kaiken lisäksi vielä merenlahden rannalla hyvien kulkuyhteyksien päässä. Sinne mahtuvat niin telttailijat, mökkeilijät kuin karavaanaritkin kaikki samaan paikkaan. Juuri tällaista aluetta Helsinki matkailupääkaupunkina tarvitsee.
VastaaPoistaLeirintäalueesta on paljon suurempi hyöty kaupungille leiritäalueena kuin että se rakennetaan täyteen asuntoja. Rastilaa parempaa paikkaa leirintäaluelle on vaikea löytää. Eikä tarvitse edes etsiä.