Täystuho Vartiokylänlahdella



Broändan purolaakso 14.9.2014





Broändan purolaakso 14.9.2014



Kuulimme syyskuussa 2014, että Vartiokylänlahden pohjukassa sijaitsevan Broändan purolaakson tuntumassa tullaan tekemään tulvasuojauksia ja lupauduimme kuvaamaan puroa siltä varalta, että työt pilaisivat ympäristöä väitettyä enemmän. Tuolloin alue oli lintujen suosimaa rehevää lehtoa, jonka ainoana haittapuolena oli Puotilan viljelypalstoilta levinnyt jättipalsami.

Sunnuntaina 29.3.2015 poikkesimme katsomaan tämän hetken tilannetta. Tuho oli lähes täydellinen. Nyt samalla paikalla näyttää tältä:

Töitä ja tihutöitä Solvikin puistossa

Vahingoitettu mänty Solvikin puistossa. 17.10.2014

Luin Helsingin Sanomista, että Solvikin puistossa Aurinkolahdessa oli vahingoitettu kilpikaarnamäntyjä ja kaupungin rakentamispalvelu Stara oli tehnyt asiasta rikosilmoituksen.

Kävin katsomassa tapahtunutta. On hyvä, että vahingonteosta on tehty ilmoitus, mutta kaupunki oli itsekin saanut melko pahaa jälkeä aikaiseksi. Tässä on kuvia niin töiden kuin tihutöidenkin tuloksista:

Ison Kallahden puisto luonnonhoidon jälkeen

Yksityiskohta pinosta Sjökullan tien varrella. 11.8.2014

Rakennusviraston metsäsuunnittelija Antti Siuruainen totesi 8.7.2014 lähettämässään viestissä olevansa tyytyväinen Sjökullan torpan ympäristössä tehtyihin toimenpiteisiin sekä maisemallisesti että monimuotoisuuden kannalta. Kävin 11.8. katsomassa, oliko tyytyväisyyteen syytä.

Sjökullan torpan ympäristö oli entuudestaankin vieraslajien vaivaama. Kaupungin toimenpiteet raivasivat olosuhteet niille entistäkin sopivammiksi. Esimerkiksi haitalliseksi vieraslajiksi luokiteltu karhunköynnös on vallannut runsaasti tilaa:

Uudistivatko hakkuut metsää Leppäniemellä?

Hoidettua luontoa Kallahdenniemen Leppäniemessä.

Olen tänä kesänä kirjoittanut luonnonhoidosta enemmän kuin olisin halunnut. Totta puhuen olisi parempi, etten olisi käsitellyt luonnonhoitoa kertaakaan, sillä kirjoitan siitä vain silloin, kun asiat eivät suju.

Kun Helsingin kaupungin rakennusviraston metsäsuunnittelija Antti Siuruainen kävi 26.6. katsomassa Ison Kallahden hakkuiden jälkiä, poikkesimme samalla parissa muussakin ongelmakohteessa. Yksi näistä oli Kallahdenniemellä sijaitseva Leppäniemi, jossa keväällä tehtiin käsittämätön aukkohakkuu.

Siuruainen selitteli rajujen toimenpiteiden syyksi mystisesti kuolleet kuuset ja esitteli uudella menetelmällä istutettuja koivuntaimia, joiden avulla hakatun metsälaikun on tarkoitus uudistua. Poikkesin 2.8.2014 kuvaamassa, miten uudistuminen etenee.

Pesimärauhan häirintä tarkoittaa poikasten varmaa kuolemaa

Helsingin Sanomat julkaisi 14.7.2014 mielipidesivuillaan Ison Kallahden hakkuita koskevan kirjoitukseni:

HS 13.7.2014

Kirjoitin ensimmäisen vastineen metsäsuunnittelija Antti Siuruaisen mielipiteeseen jo 19.6., mutta Helsingin Sanomat ei julkaissut sitä. Kirjoitin uuden vastineen 9.7. ja saatteessa kerroin, että rakennusvirasto on myöntänyt hakkuiden olleen virhe, tosin vasta töiden päättymistä seuraavana päivänä.

Alla on kuvakaappaus minulle välitetystä rakennusviraston Twitter-viestistä. Itse sain vielä 8.7. Siuruaiselta hyvin toisenlaisen viestin.

Vielä Ison Kallahden puiston hakkuista

Traktori pakittamassa juuri kaadetun koivun eteen. 7.7.2014

Ison Kallahden puistossa lintujen rauhoitusaikaan tehdyt hakkuut ovat puhuttaneet asukkaita. Useimmat ovat olleet toimenpiteistä harmissaan, mutta pari henkilöä eivät aluksi pitäneet tapahtunutta pahana. Mieli kuitenkin muuttui, kun he ymmärsivät, ettei pesimärauhan rikkominen tarkoittanut pientä häirintää, vaan pesäpoikasten varmaa kuolemaa.

Kaupunki sai toimenpiteistä runsaasti kielteistä palautetta ja metsäsuunnittelija Antti Siuruainen kävi 26.6. katsomassa tilannetta kanssamme. Siuruainen myönsi, että Ison Kallahden puiston toimenpiteet lintujen pesimäaikaan olivat virhe ja pahoitteli tapahtunutta. Hän kertoi, että töistä oli tullut moitteita paitsi asukkailta myös rakennusviraston sisältä. Pahoittelu jäi kuitenkin kahdestakin syystä muodolliseksi:

Ison Kallahden puiston hakkuut lehdistössä

Lähetin Ison Kallahden puistossa lintujen pesimärauhaa rikkoneista hakkuista juttuvinkin ja muutaman valokuvan joillekin lehdille. Kirkko ja kaupunki -lehdestä ehdotettiin julkaisua Lukijan kuvana. Vastasin kieltävästi, sillä albumin oli tarkoitus vain havainnollistaa tapahtunutta.

Yksi kuvista päätyi Helsingin Uutisiin. Se ei haitannut, sillä toimitus oli otsikoinut sen sopivasti "Myllerrystä pesintäaikaan". Kuvan puupino ei kerro koko totuutta, sillä se ei ole ainoa laatuaan. Myllerrys oli paljon suurempi.

Helsingin Uutiset 14.6.2014

Olli Vento kirjoitti hakkuisiin liittyen mielipiteen Helsingin Sanomiin. Se julkaistiin 12.6.:

Ison Kallahden raiskio: perinnemaisemaa Staran tapaan

Perinnemaisemaa traktorilla

Olen valittanut Helsingin kaupungille Ison Kallahden puistossa lintujen pesimäaikaan tehdyistä hakkuista. Hakkuut tosin ovat olleet niin järeät, etteivät ne olisi hyväksyttävissä muunakaan vuodenaikana.

Eilen sain joitakin vastauksia moitteisiini. Antti Siuruainen rakennusvirastosta kirjoitti, etteivät he muuten tee järeämpiä toimia pesimärauhan aikaan, mutta Ison Kallahden puiston työt suoritettiin Vuosaari-seuran pyynnöstä.

Tämä on outoa kahdestakin syystä: Vuosaari-seura ei ole toimija, jonka tehtävänä olisi päättää luonnonhoidosta. Kaupungin ei myöskään tulisi lähteä tekemään linjausten vastaisia töitä asukasyhdistyksen sellaista pyytäessä. Rakennusvirasto toimi yksiselitteisesti väärin. Mitä muuta virasto tekisi seuran pyynnöstä? Minkä kaikkien tahojen toiveita virasto tottelee?

Ison Kallahden puisto: rajuja harvennushakkuita lintujen pesimäaikaan

Puupino Harbonkadulla

Ympäristökeskuksen 3.6.2014 järjestämässä LUMO-seminaarissa luonnonhoidon suunnitteluvastaava Tiina Saukkonen rakennusvirastosta kertoi Helsingin kaupungin luonnonhoidon periaatteista. Hänen mukaansa metsien hoidossa käytetään luonnonmukaisia ja ympäristöystävällisiä tekniikoita eikä lintujen pesimäaikana 1.4. - 31.7. tehdä uudistusta tai harvennusta.

Todellisuus ei kuitenkaan vastaa periaatteita. Kesäkuussa on Ison Kallahden puistossa tehty rajuja harvennushakkuita. Otin tänään muutamia valokuvia alueelta ja jaoin albumin paitsi Saukkoselle, myös luonnonhoidosta vastaavalle apulaiskaupunginjohtaja Pekka Saurille sekä yleisten töiden lautakunnan jäsenille.

Lisää valokuvia:

Luokatonta luonnonhoitoa Meri-Rastilassa

Lisäys 18.8.2014: Helsingin luonnonsuojeluyhdistys otti kantaa Meri-Rastilassa talvella tehtyihin hakkuisiin osayleiskaavavalitukseen liittyvässä vastaselityksessään.

Marraskuun alussa minulle välitettiin viesti, jossa kerrottiin, että kaupunki tekee Meri-Rastilan metsäalueella luontojärjestöjen hyväksymiä toimenpiteitä. Huolestuin viestistä, koska olen oppinut olemaan luottamatta Helsingin kaupungin toimijoihin. Pidin myös erikoisena, että toisin kuin aiemmin, nyt luonnonhoidosta ei tiedotettu kylteillä.

Marraskuun puolivälin tuntumassa tapasin Märssykujan lähellä metsurin. Keskustelin hänen kanssaan ja hän vakuutti poistavansa vain pienpuustoa erään tuntemani luontoasiantuntijan kanssa sovitulla tavalla. Metsuri vaikutti asialliselta kaverilta ja aloin olla hiukan vähemmän huolissani.

Kanto 13.11.2013

Muutaman viikon kaikki näyttikin sujuvan melko hyvin. Kaupunginvaltuuston 11.12. tekemän osayleiskaavapäätöksen jälkeen hakkuut kuitenkin muuttivat luonnettaan. Todennäköisesti metsurikin vaihtui toiseksi.

Hakkuita Meri-Rastilassa - voiko Helsingin kaupunkiin luottaa?

Meri-Rastila 16.1.2013, kuva SV

Viikko sitten huomasimme, että viime maaliskuussa keskeytetyt hakkuut jatkuivat Meri-Rastilassa. Lähetimme hakkuista kuvia mm. Luonto-Liiton metsäasiantuntija Lauri Kajanderille, joka tuli 19.1.2013 tarkistamaan maaston. Kajanderin mukaan Helsingin kaupungin kanssa oli sovittu, että kyseiseltä kohdalta poistettaisiin lähinnä lehtipuuvesaikkoa. Nyt alueelta oli kuitenkin kaadettu kuusia ja mäntyjä. Kajanderin kuvaus hakkuista on luettavissa täältä.

Tässä vielä muutamia kuvia: