Pihlajamäki: metsä takapihalla

Pihlajamäki 7.1.2018

Alakoulun maantiedosta mieleen jäi metsäkaupunki Tapiola, jonka luonnon ja asumisen yhdistelmää opettaja kuvaili tavalla, joka sai epäilemään, ettei koko paikkaa ole olemassakaan. Myöhemmin Tapiola kuului arkeeni muutaman vuoden ajan. Toimistokolossin ilmastoinnin huminassa istuessani mietin, olinko tosiaan siinä myyttisessä kaupunginosassa, josta koulussa oli kerrottu.

Pihlajamäessä kävin ensimmäistä kertaa vasta vuoden 2017 lopussa. Yllättäen tämä pääosin 1960-luvulla rakennettu helsinkiläinen lähiö vastasi mielikuvaa, jonka olin koulussa saanut Tapiolasta. Pihlajamäessä asuminen ja luonto lomittuvat keskenään, sillä kalliometsät alkavat kerrostalojen pihojen vierestä.

Tapaus Lohiniemenranta

Lohiniemenranta 8.7.2017

Helsingin kaupunginvaltuusto päätti 15.2.2017, että Planmeca saa rakentaa koulutuskeskuksen yleiskaavassa virkistysalueeksi varatulle Lohiniemenrannan rantaviivalle aivan Kallahdenniemen lintuvesien tuntumaan.

Valtuuston päätöstä edelsi arvoton näytelmä, jossa silloisen kaupunginhallituksen puheenjohtaja Tatu Rauhamäki (kok.) sivuutti kaupunkisuunnittelulautakunnan jo tekemän päätöksen, jonka perusteella koulutuskeskus olisi sijoitettu luontoa vähemmän haittaavasti hiukan kauemmas rannasta jo Planmecan omistuksessa olevalle tontille.

Huomioita yleiskaavan toteuttamisohjelmasta

Vartiosaari 23.1.2016

Kaupunkisuunnitteluvirasto on julkaissut Yleiskaavan toteuttamisohjelman. Kaupunkiympäristölautakunta jätti ohjelman pöydälle kokouksessaan 28.11.2017 ja sitä käsitellään todennäköisesti 12.12.2017 pidettävässä kokouksessa.

Tässä muutamia huomioita ohjelmasta:

Blogin aihepiiri laajenee

Suomenlinna 23.1.2016

Joku on ehkä huomannutkin, että blogin sivupalkkiin on ilmestynyt Alfred Kordelinin säätiön logo. Tämä johtuu siitä, että säätiö on myöntänyt tukea blogin kirjoittamiseen ja ylläpitoon.

Alfred Kordelinin säätiön myöntämä apuraha mahdollistaa sen, että blogissa ilmestyy vuonna 2018 neljä tekstiä, jotka olisivat muuten jääneet kirjoittamatta. Jutut voivat liittyä esimerkiksi sellaisiin Helsingin metsiin, joihin en aiemmin ole tutustunut. Saatan myös käydä kuvaamassa kaupunkiluontoa Helsingin rajojen ulkopuolella esimerkiksi Espoossa tai Turun Ruissalossa.

Toteutuivatko Helsingin LUMO-ohjelman tavoitteet?

Kruunuvuori 25.6.2015

Helsingin kaupunki laati vuosille 2008 – 2017 toimintaohjelman Helsingin luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi. Kesäkuussa 2014 silloinen ympäristökeskus järjesti seminaarin, jossa tarkasteltiin ohjelman toteutumista. Yllättäen virastot KSV etunenässä kertoivat saavuttaneensa lähes kaikki ohjelman tavoitteet. Raportti seminaarista on luettavissa täältä.

Kaupunki viittaa vuonna 2014 esitettyihin arvioihin 24.5.2017 julkaisemassaan tiedotteessa:

"Vuoden 2014 alussa tehdyn seurantakyselyn mukaan Helsingin luonnon monimuotoisuuden turvaamisen toimintaohjelman 2008−2017 toimenpiteistä yli 80 % on käynnistynyt."

Tässä on muutamia toimintaohjelmasta poimittuja toimenpiteitä sekä vähemmän optimistisia arvioita siitä, miten ne todellisuudessa on hoidettu:

Vinkkejä ja linkkejä kaupunkimetsien puolustamiseen

Kaupunkiluontoa Lauttasaaressa 2.9.2017

Monet asukkaat ovat huolissaan lähimetsiensä puolesta. Tässä on muutamia vinkkejä ja linkkejä kaupunkiluonnon puolustamiseen.

 

Tilaa tuoreimmat tiedot suunnittelusta sähköpostiisi

Helsingin kaupunkisuunnittelun kohteista pysyy parhaiten perillä tilaamalla tämän linkin kautta suunnitelmavahdin uutiskirjeen. Vahdin välityksellä saa noin kerran viikossa sähköpostiviestin, jossa kerrotaan ajankohtaisista suunnitelmista. Yksittäisten alueiden suunnittelun uutiskirjeet ovat tilattavissa täältä.

Kuka suojelisi suojeltua?

Vuoranta 10.9.2017

Noin neljä vuotta sitten julkaisemaani kuvakoostetta aavehotelli Vuorannasta on kesän ja alkusyksyn aikana katsottu runsaasti. Alkon koulutuskeskukseksi aikoinaan rakennettu ja sen jälkeen vuoteen 2010 hotellina toiminut Vuoranta on edelleen tyhjillään. Tai taas, sillä 2015 – 2016 Vuorannassa oli Suomen Punaisen Ristin ylläpitämä vastaanottokeskus.

Vastaanottokeskus oli ehkä parasta, mitä suojelluille rakennuksille hotellitoiminnan jälkeen on tapahtunut, sillä sen vuoksi tiloja oli pakko kunnostaa asuinkäyttöön kelpaaviksi. Sittemmin Vuorannalla on mennyt huonommin ja erityisesti kesän aikana rakennuksiin kohdistui usein ilkivaltaa ja enemmän tai vähemmän onnistuneita murron yrityksiä.

Skatanniementie pirstoisi Uutelan luontoa

Osa Uutelan uutta koirapuistoa. 28.8.2017

Loppuvuodesta 2015 päätettiin rakentaa Uutelaan uusi koirapuisto. Puistohanketta, joka pirstoi yhtenäistä luontoaluetta, kritisoi esimerkiksi Helsingin luonnonsuojeluyhdistys. Kaupunki kuitenkin toteutti puiston. Yhtenä perusteluna oli, että vanhan koirapuiston lakkauttaminen vähentäisi autoliikennettä Uutelassa.

Uusi koirapuisto siis rakennettiin, mutta vanhaa ei lopetettukaan. Tavallisen ulkoilutuspuiston lisäksi vanhaan paikkaan on suunnitteilla agilitytoimintaa. Koska koirat edelleen saapuvat ulkoilemaan pääsääntöisesti autoilla, liikenne ei ole vähentynyt.

Ilmeisesti koiranulkoiluttajia ei jatkossakaan aiota opastaa jättämään autoaan parkkipaikalle kanavan tuntumaan ja kävelemään koirapuistoon, koska keskusteluun on noussut Skatanniementien toteuttaminen. Ei kuulosta kovin järkevältä, että vuonna 2005 asemakaavoitettu tie rekennettaisiin pirstomaan Uutelan hienoimpia metsäalueita, jotta autoilla pääsisi koirapuistoon, jota pari vuotta sitten oltiin lopettamassa liikenteen vähentämiseksi.