Uppoaako Vuosaari – keskustelutilaisuus Kahvila Pokkarissa 20.3.2013

Vuosaaren huipulta, kuva Olli Vento.

Vuosaaren Vihreät järjestivät 20.3.2013 Kahvila Pokkarissa keskustelutilaisuuden ilmastonmuutoksesta teemalla ”Uppoaako Vuosaari?”.  Tilaisuudessa alustivat kansanedustaja Oras Tynkkynen ja kaupunginvaltuutettu Leo Stranius.

Helsingin yleiskaavan teemaseminaari ilmastonmuutoksesta 18.3.2013

Kallahden kainalo, 12/2011, kuva Olli Vento

Maanantaina 18.3.2013 järjestettiin Laiturilla yleiskaavan teemaseminaari ”Yleiskaavalla kohti ilmastoystävällistä Helsinkiä”.  

Yleiskaavasuunnittelija Alpo Tanin puheenvuoron aiheena oli ilmastonmuutoksen yleiskaavoitukselle asettama haaste. Tani oli oikeilla jäljillä todetessaan, että ilmasto muuttuu joka tapauksessa, jolloin ongelmia aiheutuu merenpinnan noususta, sadannan lisääntymisestä, hulevesistä ja siitä, että ilmaston lämpenemisen rajoittaminen enintään kahteen asteeseen ei mahdollisesti onnistu.

Asiantuntijaksi tilaisuuteen oli kutsuttu johtaja Mikko Alestalo Ilmatieteen laitokselta. Hän näytti puheenvuoronsa aluksi 9.1.2005 otettua valokuvaa Kauppatorin rannasta. Tuolloin merivedenpinta saavutti Helsingissä tähänastisen ennätyskorkeutensa, + 1,51 m.

Alestalo totesikin alustuksellaan olevan kolme teemaa: vesi, vesi ja lumi. Hän mainitsi viheralueet ratkaisuksi vesiongelmaan.

Metron haavoittuvuudesta

Metro Rastilan aseman tuntumassa, kuva EV.

Olen kahteenkin otteeseen kirjoittanut Helsingin metron haavoittuvuudesta: ensin Elonkehään ja sitten tähän blogiin. Kerran keskustellessani metron kapasiteetin riittämättömyydestä, minulle esitettiin vasta-argumentiksi, ettei kapasiteetti voi loppua kesken, koska metroon mahtuu paljon Helsinkiä isommissakin kaupungeissa kuten Lontoossa ja New Yorkissa. Keskustelukumppaniltani oli jäänyt huomaamatta, että toisin kuin Helsingissä, jossa metro on suunniteltu pitkän i:n muotoiseksi, se isommissa kaupungeissa muodostaa verkoston.

James Hansen - jälleen kerran

Kesällä 2011 kirjoitin Elonkehä-lehteen arvion James Hansenin kirjasta Storms of My Grandchildren. Kirja ei tuolloinkaan ollut uusi, sillä se ilmestyi jo vuonna 2009. Edelleen se on kuitenkin paitsi kääntämättä suomeksi, myös valitettavan ajankohtainen. Hansen kuvaa konkreettisesti niin ilmastonmuutokseen liittyvän uhkan kuin taustalla pyörivän poliittisen pelin, johon ympäristöliikekin on osittain lähtenyt mukaan.

Tänä vuonna sain mahdollisuuden kirjoittaa Hansenin kirjasta uuden arvion Peruste-aikakauskirjaan. Koska käytettävissäni oli tilaa kaksi kertaa niin paljon kuin Elonkehän arviossa, pystyin esittelemään kirjan sisältöä laajemmin.

Uusi arvio Hansenin kirjasta löytyy täältä.

Vettä Meri-Rastilassa

Alkuvuodesta Helsingin kaupunki kertoi tiedotteessaan, että tulvat ovat suurin ilmastonmuutoksen kaupungille aiheuttamista riskeistä.

Luonnontilainen viheralue on paras keino tulvavesien imeyttämiseen. Pienikin rakentaminen muuttaa veden luontevaa kulkua.

Vormsi, Meri-Rastila, 21.10.2012. Kuva: Olli Vento

Meri-Rastilassa on ollut Vormsi-niminen polku, jolla pystyi kulkemaan joko kävellen tai polkupyörällä. Viime keväänä kaupunki kuitenkin rakensi siitä kevyen liikenteen tien. Veden kulku pienessä metsikössä muuttui ja seuraus on nähtävissä yllä olevassa kuvassa: maaperä ei ole enää jaksanut imeä sadevesiä ja Vormsin vieressä on pieni lampi.

Vettä on Meri-Rastilassa riittänyt muutenkin. Tässä on video metsästä mereen virtaavasta purosta:

Vettä on Meri-Rastilassa riittänyt muutenkin. Yllä on video metsästä mereen virtaavasta purosta. Ilmaston lämmetessä sademäärät kasvavat edelleen ja luonnontilaiset alueet ovat entistä tärkeämpiä veden luontevan kulun turvaajina. Tämänkään vuoksi Meri-Rastilan länsirannan metsään ei tulisi rakentaa.

Kaupunkisuunnitteluvirasto on kertonut päättäjille ja asukkaille, että Meri-Rastilan kuusikorpi säilytettäisiin, vaikka rantametsään rakennettaisiinkin. Kuusikorven säilyminen olisi arvioiden mukaan mahdollista, jos kaksi edellytystä toteutuisi yhtä aikaa: 1) rakennettavalle alueelle jäisi riittävästi puita suojaamaan korpea ja 2) vesiolosuhteet eivät muuttuisi.

Osallisten kuluttajansuojan kannalta olennainen tieto on kuitenkin jäänyt puuttumaan: metsään on mahdotonta rakentaa niin, että vesiolosuhteet eivät muuttuisi.     

Meri-Rastilan suunnittelualueen reunalta

Vaikka Meri-Rastilan suunnittelualueen reuna on Vuosaaren sillan ja Vuotien lähellä, on siellä alueen lasten suosiman pulkkamäen ("matomäki") lisäksi monimuotoista luontoa. Metsä myös suojaa Meri-Rastilan tiellä olevaa asutusta liikenteen melulta ja hiukkaspäästöiltä.

Ilmastonmuutoksen edetessä alueen kasvillisuus vähentää äärimmäisten sääilmiöiden aiheuttamia haittoja mm. muodostamalla asutuksen eteen tuulensuojan sekä imemällä vettä rankkasateiden aikana. Kasvillisuus auttaa myös hillitsemään ilmaston lämpenemisen aiheuttamia terveyshaittoja, koska luontoalueilla ilman lämpötila pysyy noin asteen alhaisempana kuin rakennetuilla alueilla.

Kalliota ja kasvillisuutta suunnittelualueen reunan tuntumassa.

Lehtipuita suunnittelualueen reunan lähistöllä.

Pelastavatko metsät ilmastonmuutokselta?

Puita vedessä. Kallahden Kainalo, Vuosaari

Helsingin Yliopiston Tiedekulmassa oli 19.6.2012 kutsuvierastilaisuus medialle otsikolla ”Tuleeko jo liian kuuma? Suomalaiset huipulla kansainvälisessä ilmastontutkimuksessa”.  Toimittajia houkuteltiin tilaisuuteen lupaamalla, että vuoden 2012 professoriksi valittu akatemiaprofessori Markku Kulmala vastaa siellä kysymykseen, pelastavatko metsät ilmastonmuutokselta.

Kaupungit muodostavat omat lämpösaarekkeensa

Ensimmäinen puheenvuoro oli tutkija, FT Leena Järvellä, jonka aiheena oli Helsingin kaupunki-ilmasto. Hän kertoi kaupunkien luovan omat ilmastolliset piirteensä. Kaupungit vaikuttavat veden ja lämmön kiertoon, koska niissä on vähemmän kasvillisuutta ja enemmän rakennettua pintaa kuin niitä ympäröivällä maaseudulla. Lisäksi liikenne ja lämmitys sekä niistä aiheutuvat pienhiukkaset vaikuttavat omalta osaltaan kaupunki-ilmastoon.

Mikä ihmeen metropoli?

Helsinki kärsii samasta ongelmasta kuin monet muutkin pienet pääkaupungit: huonosta itsetunnosta. Kaupunki kuvittelee, että koolla on väliä ja siksi se haluaisi mieluummin olla iso. Kaupungin johto puhuu metropolialueesta uskoen, että pieni muuttuu suureksi puhumalla.

Metropolin halutaan kasvavan – kuinkas muutenkaan – metron varteen. Ilmastonmuutokseen havahtunut kaupunki on huomannut raideliikenteen olevan vähäpäästöistä. Virkamiehiltä ja poliitikoilta on kuitenkin unohtunut, ettei metro muodosta Helsingissä verkostoa. Jos kaupunki yritetään keskittää metron varteen, kasvaa Helsinki pitkän i:n muotoiseksi.