Vartiosaaren rakentamista ei voi perustella alueidenkäyttötavoitteilla

Vartiosaari-päivä, 23.8.2015

Uudenmaan maakuntahallitus päätti kokouksessaan 19.10.2015 Vartiosaaren osayleiskaavaluonnosta koskevasta lausunnosta. Päätöstiedotteesta avautuvaan kohtaan on lopullisen lausunnon eteen laitettu elokuun kokoukseen valmisteltu Vartiosaaren rakentamiseen kriittisesti suhtautunut lausuntoehdotus. En tiedä, tehdäänkö näin yleensä vai oliko tämä virkamiesten tapa kertoa, että he yrittivät parhaansa. Kaavahierarkian lisäksi luonto- ja kulttuuriarvot huomioinut lausuntoehdotus kuitenkin kaatui politikointiin.

Nyt hyväksytyn lausunnon alussa Uudenmaan liitto kiittää Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastoa siitä, että virasto myönsi lisäaikaa lausunnon laatimiseen. Kiittäminen on toki kohteliasta, mutta turhaa, sillä kaupunkisuunnitteluvirasto myönsi lisäajan saadakseen sellaisen lausunnon kuin halusi.

Hyväksytyssäkään lausunnossa ei sentään kiistetä sitä, että Vartiosaaren osayleiskaavaluonnos ei ole maakuntakaavan mukainen: 

"Kaavaratkaisu poikkeaa maakuntakaavasta. Osayleiskaavassa osoitetaan merkittävää rakentamista maakuntakaavan valkoiselle alueelle. Ratkaisu saa kuitenkin tukea valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden (VAT) Helsingin seudun erityistavoitteista. Hyväksyttävä poikkeaminen maakuntakaavasta edellyttää, että poikkeaminen perustellaan ja arvioinneilla osoitetaan, etteivät vaikutukset ole seudullisia, tai mahdolliset laajemmalle ulottuvat vaikutukset ovat hyvän suunnittelun keinoin ratkaistavissa tai lievennettävissä. Kaava-asiakirjoja tulee ehdotusvaiheeseen mennessä täydentää perusteluilla ja merkittävien vaikutusten arvioinneilla."

Yle uutisoi, että Vartiosaaren rakentaminen on vastatuulessa Uudenmaan liiton lausunnon vuoksi. Helsingin kaupunkisuunnittelua seuranneena kuitenkin arvaan, että kaupunkisuunnitteluvirastossa tartutaan lausunnon tarjoamiin mahdollisuuksiin. Tämä ilmenee Ylen jutustakin, sillä siinä haastateltu projektipäällikkö Ritva Luoto kertoo, että maakuntaliiton vaatimia selvityksiä on jo tehty ja kaavaselostusta täydennetty.

Toisin kuin lausunnossa todetaan, valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden Helsingin seudun erityistavoitteet eivät kuitenkaan tue maakuntakaavasta poikkeamista. Jos sekä kaavan sisältövaatimukset että valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet katsotaan kokonaisuutena, ei kulttuuriarvoiltaan merkittävän, keskeiseen viheralueverkostoon kuuluvan saaren ottaminen massiiviseen rakentamiskäyttöön ole perusteltua.

Alueidenkäytön suunnittelussa merkittävä rakentaminen tulee sijoittaa joukkoliikenteen, erityisesti raideliikenteen palvelualueelle. Tällä voi perustella täydennysrakentamista Oulunkylään tai asuinalueen sijoittamista Roihupeltoon, mutta raitiotie ei voi olla kestävä peruste suunnitella rakentamista keskelle luontoa paikkaan, jossa raiteita ei ole kuin kaavaluonnoksessa. Miten on mahdollista, että virkamiehistä on täysin luontevaa perustella suunnitelmaa suunnitelmalla itsellään?

Alueidenkäyttötavoitteista löytyy myös tämä mainita: "Raideliikenneverkostoa laajennettaessa on otettava huomioon ympäröivä alueidenkäyttö ja lähiympäristö, erityisesti asutus, arvokkaat luonto- ja kulttuurikohteet sekä maiseman erityispiirteet." Kukaan tuskin kieltää Vartiosaaren ja Ramsinniemen, jonne rakentaminen Vartiosaaresta leviäisi, maisemallista erityisyyttä. Molemmat ovat lisäksi arvokkaita luonto- ja kulttuurikohteita.

Unohtaa ei sovi myöskään tätä Helsingin seutuun liittyvää erityistavoitetta: "Alueidenkäytön suunnittelussa on turvattava väestön tarpeiden edellyttämät ylikunnalliseen virkistyskäyttöön soveltuvat, riittävän laajat ja vetovoimaiset alueet sekä niitä yhdistävän viheralueverkoston jatkuvuus."

Niin Vartiosaaren kuin muidenkin Itä-Helsingin merenranta-alueiden rakentamista valitettavan innokkaasti ajava Kaarin Taipale (sd) on luonut oman matematiikkansa, jonka perusteella kaikki Helsingissä tehtävä suunnittelu voitaisiin luokitella paikalliseksi. Käsittelin Taipaleen matematiikkaa aiemmassa kirjoituksessa. Uudenmaan liiton lausunnossa kuitenkin lähdetään siitä, että Helsingin kaupungin pitää ainakin perustella ja osoittaa Vartiosaaren osayleiskaavan paikallisuus:

"Hyväksyttävä poikkeaminen maakuntakaavasta edellyttää, että poikkeaminen perustellaan ja arvioinneilla osoitetaan, etteivät vaikutukset ole seudullisia, tai mahdolliset laajemmalle ulottuvat vaikutukset ovat hyvän suunnittelun keinoin ratkaistavissa tai lievennettävissä."

Epäilemättä kaupunkisuunnitteluviraston retoriikka taipuu selittämään paikalliseksi niin kaksi erillistä siltayhteyttä kuin valtakunnallisesti merkittävään kulttuuriympäristöön rakentamisenkin. Virastossa todennäköisesti sivuutetaan sujuvasti myös se tosiasia, että Vartiosaari on osa seudullista viherverkostoa, joka jatkuu mereltä Helsingin ulkopuolelle. Maakuntakaavan valkoisia alueita koskevan suunnittelumääräyksen mukaan mm. virkistyskäytön kannalta tärkeiden metsä- ja luontoalueiden pirstomista tulee välttää.

Ylen haastattelussa Uudenmaan liiton aluesuunnittelujohtaja Merja Vikman-Kanerva toteaa: "Jos Helsinki ei pysty todistamaan, että kaavalla ei ole seudullisia vaikutuksia, niin silloin voimme ehdotusvaiheessa todeta, että selvitykset eivät tue sitä että kaavasta voidaan poiketa."

Pidetään peukkua, että politikointi jää silloin vähemmälle.

PS. Kiitos Ollille mm. alueidenkäyttötavoitteisiin ja sisältövaatimuksiin liittyvistä pohdinnoista.