Muistutus yleiskaavaehdotuksesta

Ramsinniemi 16.1.2016

Yleiskaavaehdotuksesta saa jättää muistutuksia 29.1.2016 mennessä. Tarkemmat ohjeet löytyvät yleiskaavan uutiskirjeestä.

Lähetin alta löytyvän muistutuksen tänään Helsingin kaupungin kirjaamoon:

Kaupunkisuunnittelulautakunnalle

MUISTUTUS YLEISKAAVAEHDOTUKSESTA

Poliittinen konsensus ei saa estää yleiskaavaehdotuksen ongelmakohtien korjaamista

Kun kaupunkisuunnittelulautakunta 10.11.2015 päätti yleiskaavaehdotuksesta, oli päätöksentekoa valmisteltu aiemmissa kokouksissa niin, että Malmin lentokentänaluetta koskevaa yksittäistä eriävää mielipidettä lukuunottamatta, lautakunta oli päätöksissään yksimielinen.

Laaja-alaiseen poliittiseen konsensukseen liittyy riski, että kaavaehdotukseen ei muistutuskierroksen perusteella tehtäisi enää muutoksia. Näin muistutuskierros jäisi näytösluonteiseksi. Tämä olisi valitettavaa, sillä vaikka kaavaehdotukseen on tehty joitakin parannuksia, on siinä edelleen korjattavaa.

Olen tietoinen, että jos kaavaehdotukseen tehdään muita kuin teknisiä muutoksia, se on laitettava uudelleen näytteille ja kaavan valmistuminen viivästyy. Muutaman kuukauden tai jopa vuoden viivästyminen – vaikka siihen liittyisikin valtuuston vaihtuminen – on kuitenkin vähäinen haitta verrattuna siihen, että ehdotuksesta nyt löytyvät ongelmakohdat jäisivät valmiiseen kaavaan. 

Luontoalueet tulisi osoittaa sitovin merkinnöin

Pikselimalli, jonka ajatuksena on, että hehtaarin kokoiset ruudut voivat omilla merkinnöillään vaikuttaa vieressä oleviin ruutuihin, ei sovi luontoalueiden merkitsemiseen. Joustavuus saattaa joissain asioissa olla kannatettavaa – voi olla hyödyllistä, jos toimitilojen sijaan voidaankin rakentaa asuntoja tai päinvastoin – mutta luontoalueiden osalta merkintöjen tulisi olla sitovia.

Maakuntakaavalla, yleiskaavalla ja asemakaavalla on kaikilla omat sisältövaatimuksensa. Jotta eri vaatimukset tulisivat kaavoituskokonaisuudessa huomioitua, ei pitäisi olla käytäntöjä, joilla jokin kaavoitustaso voidaan ohittaa. Jos yleiskaavassa virkistysalueeksi merkittyyn kohtaan asemakaavoitettaisiin asuntoja viereiseen pikseliin vedoten, olisi kaavoitus tältä osin ohittanut yleiskaavan sisältövaatimukset.

Myös Uudenmaan liitto on yleiskaavaluonnoksesta 16.3.2015 antamassaan lausunnossa ottanut kantaa pikseleihin:

”Kaavan ”ruutumaailman” tulkintatapa on liiankin väljä. On mahdotonta ennakoida, millaisena kokonaisuus todellisuudessa toteutuu, kun jokainen ruutu voikin toteutua osittain viereisen ruudun osoittaman maankäyttömuodon mukaisena. Jos ratkaisut tehdään aikanaan pienissä ”postimerkkikaavoissa” ja raskaimman mahdollisen rakentamisen mukaisena, kaava saattaa johtaa keskeisten maakunnallisten arvojen, kuten luonto- ja virkistysverkoston ratkaisevaan supistumiseen, jolloin yleiskaava ei ehkä enää toteutakaan maakuntakaavan tavoitteita.”

Ramsinniemeen osoitettu asuinalue ja "saaristoraitiotie" tulee poistaa maakuntakaavan vastaisina

Uudenmaan liitto kiinnitti Ramsinniemeen huomiota 16.3.2015 Helsingin yleiskaavaluonnoksesta antamassaan lausunnossa, jossa todetaan seuraavaa:

"Voimassa olevassa maakuntakaavassa Vartiosaari on valkoista aluetta, eli sille ei ole osoitettu erityistä seudullista maankäyttöä. Vartiosaarella on valtakunnallista kulttuuriympäristöarvoa (höyrylaivareittien kesähuvila-asutus). Ramsinniemi puolestaan on virkistys- ja suojelualuetta. 4. vaihemaakuntakaavan luonnoksessa Vartiosaareen ja Ramsinniemeen on osoitettu uutena maakunnallisesti arvokkaan kulttuuriympäristön ominaisuusmerkintä."

Ramsinniemeen osoitettu asuinalue ja raitiotie tulee poistaa kaavasta maakuntakaavan vastaisina. Myös Helsingin kaupungin antama lausunto Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnoksesta tukee nykyistä tilannetta Vartiosaaren ja Ramsinniemen osalta. Lausuntoon liittyvästä käsittelystä voi lukea kaupunginhallituksen kokouksen 30.3.2015 päätöstiedotteesta.

Ihmettelen, ovatko suunnittelijat lainkaan käyneet Ramsinniemessä, sillä raitiotie ja sen ohessa kulkevat muun liikenteen väylät tuhoaisivat kapean niemen täysin.

Ramsinniemen, Meri-Rastilan metsän ja Kallahdenniemen välinen viheryhteys

Uudenmaan maakuntakaavassa Kallahdenniemen Meri-Rastilan metsään ja Ramsinniemeen yhdistävä viheryhteystarvemerkintä kulkee Ole Kandelin puiston ja Ison Kallahden puiston kautta.Yleiskaavaehdotuksessa yhteys on kuitenkin siirretty kulkemaan Lohiniemenrannassa.

Vielä muutama vuosi sitten Lohiniemenranta olisi hyvinkin voinut sopia viheryhteydeksi. Enää ekologinen yhteys ei ole mahdollinen, sillä ranta on jo lähes täyteen rakennettu. Todellisuudessa Lohiniemenrannan kautta kulkeva "yhteys" katkeaa jo nykyisellään Natura Vivan melontakeskustyömaan kohdalla. Toinen katkeaminen tulee siinä vaiheessa, kun Vilsandinkujan ja Palmsenpolun kulmaan Vuorannan viereiselle tontille voimassa olevan kaavan mukaan rakennetaan.

Viheryhteyden on oltava katkoton, joten yleiskaavaehdotuksessa Lohiniemenrantaan piirretty viheryhteys on siirrettävä kulkemaan maakuntakaavan osoittamalla tavalla Ole Kandelinin puiston ja Ison Kallahden puiston kautta, jossa katkeamaton yhteys on mahdollinen. 

Meri-Rastilan osayleiskaava-alue

Meri-Rastilan osayleiskaavaa perusteltiin vuonna 2013 väitteellä, ettei Meri-Rastilan täydennysrakentaminen ole mahdollista. Väite on osoittautunut valheelliseksi, koska kaupunkisuunnitteluvirasto on sittemmin aloittanut hankkeen Meri-Rastilan täydennysrakentamiseksi. Itse asiassa täydennysrakentaminen tiedettiin mahdolliseksi jo ennen osayleiskaavan lopullisia poliittisia käsittelyjä, sillä hanke mainittiin 11.4.2013 Laiturilla pidetyssä Itä-Helsingin puhuttavimmat suunnitelmat -tilaisuudessa.

Osayleiskaava-alue ei myöskään ole asumisen kannalta niin houkutteleva kuin on annettu ymmärtää, sillä Vuosaaren silta ja Vuotie aiheuttavat sinne mittavan melu- ja saasteongelman. Rakentaminen levittäisi liikenteen melun ja pienhiukkaset myös muualle Meri-Rastilaan, jota metsä nykyisellään suojaa haitoilta.

Yleiskaavan yhteydessä on hyvä tilaisuus korjata osayleiskaavasuunnittelussa tehty virhe, joka toteutuessaan pirstoisi laajaa ja yhtenäistä viheraluetta ja tuhoaisi Metso I-luokan metsän lisäksi arvokkaan geologisen kohteen jättämällä osan siitä rakentamisen alle ja typistämällä loput muinaisrantapuistoksi.Osayleiskaavaa myötäilevät yleiskaavaehdotukseen merkityt rakentamispikselit onkin vaihdettava virkistysaluemerkinnöiksi.

Kiinnitän vielä erikseen huomiota siihen, että yleiskaavaluonnokseen oli merkitty, ettei yleiskaava ole oikeusvaikutteinen Meri-Rastilan osayleiskaava-alueella, mutta yleiskaavaehdotuksesta merkintä on poistettu. Tällainen merkintöjen muuttamisella leikkiminen on paheksuttavaa, koska se luo vaikutelman, että kaupunki on pyrkinyt torjumaan korkeimmalle hallinto-oikeudelle jätettyjen osayleiskaavavalitusten mahdollisen menestymisen seuraukset.

Tällaiset yleiskaavaehdotukseen tehdyt merkittävät yleiskaavaluonnoksesta poikkeavat muutokset ovat ongelmallisia vuorovaikutuksen toteutumisen kannalta. Jos merkintä olisi puuttunut jo luonnosvaiheessa, olisi asukkailla ja muilla osallisilla ollut tuolloin mahdollisuus lausua siitä. Nyt asiasta joutuu sen sijaan muistuttamaan tilanteessa, jossa muutokset on julistettu liki mahdottomiksi. 

Yleiskaavaehdotus ei tunnista luonnon monimuotoisuuteen ja ilmastonmuutokseen liittyviä haasteita

Kaupunkiluonnon merkitykseen on yleiskaavamateriaaleissa kiinnitetty huomiota, mutta valitettavasti orastava tietoisuus ei näy kaavaehdotuksessa. Tässä on lainaus yleiskaavan ilmastovaikutusten arviointiraportista:

”ILKKA-hankkeessa arvioitiin Helsingin hiilivaraston olevan vähän yli 1 250 tuhatta tonnia ja vuotuisen muutoksen noin 35 tuhatta tonnia (Helsingin ympäristökeskus 2014). Tämä vuotuinen hiilinielu vastaa 130 tuhannen 14 tonnin hiilidioksidipäästöjä. Hiilinielut osaltaan perustelevat viheralueiden olemassa olon tärkeyttä ja rakentamispaineen suuntaamista jo valmiiksi rakennettuihin ympäristöihin näitä tiivistäen.”

Jos yleiskaavaehdotusta ei luontoalueiden osalta korjata, jää ILKKA-hanke Helsingin osalta pelkäksi puuhasteluksi ja kulueräksi, sillä suunnittelussa ei ole huomioitu sen johtopäätöksiä. Ilmastovaikutusten arviointiraportista ilmenee myös, että yleiskaava yhdessä Östersundomin osayleiskaavan kanssa leikkaisivat peräti 39 prosenttia Helsingin kaupungin hiilinieluista.

Yleiskaavoituksen tulisi tunnistaa keskeiset tulevaisuuden haasteet ja vastata niihin. Tällä hetkellä isoimmat uhkat liittyvät luonnon monimuotoisuuden vähenemiseen ja ilmastonmuutokseen. Kaavaehdotus ei tarjoa ratkaisuja näihin haasteisiin.  

Helsinki on sitoutunut luonnon monimuotoisuuden vähenemisen pysäyttämiseen. Tavoitteiden saavuttaminen onnistuu vain, jos jäljellä olevat metsät turvataan kaavoituksessa. Kaupunkimetsien säilyttäminen tukee myös ilmastotavoitteiden saavuttamista kuten ILKKA-hanke osoittaa.

Ilmastotavoitteiden osalta huomautan vielä, että myös asumisväljyyden kasvattaminen on ristiriidassa sen kanssa. Jos väljyystavoitteesta tingitään, on kasvava asukasmäärä mahdollista sijoittaa huomattavasti nyt näytteillä olevan yleiskaavaehdotuksen esittämää tiiviimmin.

Lopuksi

Olen muistutuksessani keskittynyt niihin alueisiin, jotka tunnen. Vastaavia ongelmakohtia löytyy yleiskaavaehdotuksesta todennäköisesti myös muualta ja ne tulisi tunnistaa ja korjata.

Helsingissä ei ole pakottavaa tarvetta uhrata kaupungin keskeistä viihtyvyystekijää – vielä jäljellä olevaa metsä- ja rantaluontoa – rakentamiselle, sillä täällä on runsaasti mahdollisuuksia tiivistää jo rakennettuja alueita erityisesti Kehä I:n sisäpuolella.

Hyvän lopputuloksen edellytyksenä on, että yleiskaavaehdotuksen virheisiin puututaan. 

Helsingin Vuosaaressa 18.1.2016

Hanna-Leena Ylinen