Yleiskaava: Turha pelätä aikalisää

Vartiosaari 2.10.2016

Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi yleiskaavan yksimielisesti kokouksessaan 14.6.2016. Kaupunginhallitus käsittelee kaavaa kokouksessaan 17.10.2016. Jos kaupunginhallitus ei päätä palauttaa yleiskaavaa suunnitteluun, se etenee valtuuston päätettäväksi 26.10.2016. Samassa kokouksessa valtuusto päättää myös kaupunginhallituksen 3.10.2016 hyväksymästä Vartiosaaren osayleiskaavasta.

Vartiosaaren osalta kyse on kaksilla vankkureilla ajamisesta, sillä sitä käsitellään paitsi osayleiskaavassa myös yleiskaavassa. Saaren säilymiseksi ei siis riitä, että osayleiskaava kaatuu valtuustossa, vaan rakentamismerkinnät ja raitiotie olisi saatava pois myös yleiskaavasta.

Yleiskaavan oikeusvaikutteisella kartalla on merkintä, ettei yleiskaava korvaa Vartiosaaren voimassa olevaa osayleiskaavaa, mikäli osayleiskaava tulee voimaan ennen yleiskaavaa. Tämä on syytä lukea myös niin, että jos Vartiosaaren osayleiskaava ei ole lainvoimainen ennen yleiskaavan voimaan tuloa, koskee yleiskaava myös Vartiosaarta. Teksti on luettavissa tässä yleiskaavakartalta poimitussa kuvakaappauksessa (klikkaa suuremmaksi):

Kaavojen ympärillä käy nyt kova kuhina. Kaupunkisuunnitteluvirasto on varoitellut poliitikkoja, että muiden kuin vähäisten muutosten tekeminen yleiskaavaan johtaa uuteen näytteille asettamiseen ja viivästymiseen.

Jostain syystä yleiskaavan viivästyminen on saatu kuulostamaan uhkaavalta. Mutta onko se sitä? Kumpi on huonompi vaihtoehto, hyväksyä luonto- ja kulttuuriympäristöille katastrofaalisia ratkaisuja sisältävä yleiskaava kiireessä vai palauttaa kaava suunnitteluun, laittaa se näytteille ja hyväksyä parannettu suunnitelma joidenkin kuukausien tai mahdollisesti vuoden kuluttua? Jos kaavaa korjattaisiin, valtuusto ehtisi välissä vaihtua, mutta tämäkään ei ole ongelma. Asukkaat saisivat mahdollisuuden vaikuttaa vaaleissa ja päättämässä olisi uusi valtuusto, johon nykyisen valtuuston aikana tehdyt sitoumukset eivät ainakaan samassa määrin vaikuttaisi.

Yleiskaavaa suunniteltaessa on varauduttu massiiviseen 250000 asukkaan väestönkasvuun. Koska luku tiedetään epärealistiseksi, ennusteen sijaan puhutaan väestösuunnitteesta tai -projektiosta. Yleiskaavassa tämäkään tosin ei ole riittänyt, vaan rakentamista on varattu karkeasti arvioiden kaksinkertainen määrä väestösuunnitteeseen verrattuna.

Rakentamisesta noin kolmannes on nykyisten alueiden täydentämistä, kolmannes sisääntuloväylien bulevardisoinnin mahdollistamaa ja kolmannes uusia asuinalueita nykyisin rakentamattomiin kohteisiin - siis käytännössä luonto- ja kulttuuriympäristöihin. Tämä tarkoittaa, että luonto- ja kulttuurialueille kohdistuva rakentaminen voitaisiin pyyhkäistä suunnitelmasta väestönkasvutavoitteen vaarantumatta, koska rakentamismahdollisuuksia jäisi edelleen yllin kyllin. Lisäksi Helsingistä on löydettävissä rakennettuja alueita, jotka nyt päätösprosessissa olevassa yleiskaavassa ovat alikäytössä. Yksi näistä on Herttoniemen teollisuusalue, jossa olisi mahdollista löytää yritystoimintaa ja tiivistä asumista yhdistävä ratkaisu Siilitien metroaseman ja Itäkeskuksen palveluiden tuntumassa.

Asukkaat jättivät yleiskaavaehdotuksesta yhteensä 1444 muistutusta. Näiden pohjalta kaavaan ei tehty merkittäviä muutoksia. Suunnittelijat ovat tuskin kuitenkaan pahuuttaan laatineet surkeaa kaavaa tai jättäneet muistutuksia huomioimatta. He yksinkertaisesti tekevät työtä käskettyä ja heidän mahdollisuutensa vaikuttaa työnsä sisältöön ovat vähäiset. Suunnittelijat saavat tästä palkan ja jos suunnitelmat hyväksytään, todennäköisesti myös mojovan tulospalkkion.

Avoimuuden nimissä olisikin syytä julkistaa, millaisia tulospalkkioita yleiskaavasuunnittelijoille kaavan edetessä maksetaan.

Vuorovaikutuksessa asukkaiden muistutusten lisäksi yliolkaisen käsittelyn saivat myös viranomaisten yleiskaavasta jättämät kriittiset lausunnot. Poliitikot toistelevat kaupungin suunnitelmia hyväksyessään, että luottavat virkamiesten virkavastuulla tekemään työhön. Valitettavasti päättäjien luottamus Helsingin kaupungin virkamiesten tekemiin suunnitelmiin näyttää pitävän silloinkin, kun muut virkamiehet niitä omalla virkavastuullaan kritisoivat.

Olisiko vielä mahdollista, että kaupunginhallituksen jäsenet ja valtuutetut ennen kaavapäätöksiä ehtisivät tutustua mm. näihin ELY-keskuksen 18.2.2016 päivätyssä yleiskaavalausunnossa oleviin kohtiin:

ELY-keskuksen lausunto, sivulta 2

ELY-keskuksen lausunto, sivulta 3

ELY-keskuksen lausunto, sivulta 5

ELY-keskuksen lausunto, sivulta 6

Helsingin Sanomissa ELY-keskuksen päätöksestä olla suojelematta Vartiosaarta rakennusperintölain nojalla annettiin sellainen kuva, että suojelu ja asuntojen rakentaminen on mahdollista sovittaa yhteen. Päätöksestä (26.9.2016) voisi kuitenkin päätellä ELY-keskuksen tarkoittaneen jotain muuta kuin huviloiden suojelemista raitiotien ja uuden asuinalueen ohessa:

Ei siis kannata uskoa kaikkea sitä, mitä kaupunkisuunnittelijat kaavoista virkavastuulla kertovat. Eikä sitäkään, mitä Hesari niistä kirjoittaa.

Yleiskaavan viivästyminen uuden näytteille asettamisen tai suunnitteluun palauttamisen vuoksi ei ole vaarallista. Huonon kaavan hyväksyminen sen sijaan on.