 |
| Ramsinniemi 3.10.2016 |
Tässä on vielä viisi pointtia yleiskaavaan ja Vartiosaaren osayleiskaavaan liittyen:
1. Helsingin luonto- ja kulttuuriympäristöjen säilyttäminen ei ole ristiriidassa kaupungin kasvun kanssa
Yleiskaavan lähtökohtana on massiivinen 260000 asukkaan väestönkasvu vuoteen 2050 mennessä. Kaava siis tavoittelee noin sataa tuhatta asukasta enemmän kuin kaupungin tietokeskus on omassa perusennusteessaan kasvuksi arvioinut. Massiivinenkin väestönkasvu – niin epärealistinen kuin olettama onkin – olisi silti mahdutettavissa Helsinkiin luonto- ja kulttuurialueisiin koskematta. Yleiskaavassa asumista on nimittäin suunniteltu varmuuskertoimella kaksi.
Kaavassa on rakentamispotentiaalia on siis yhteensä 520000 asukkaalle. Vaikka ehdotetusta yleiskaavasta poistaisi kaupunkiluontoon kohdistuvan kolmanneksen kokonaisuudessaan, asuntoja olisi silti mahdollista saada yllin kyllin.
2. Yleiskaavan suurin luonto-ongelma on, ettei kaava turvaa viherverkostoa kaupungin laajuisesti
Kaava, jonka sanotaan vahvistavan Helsingin metsäisen verkoston, on todellisuudessa viemässä Helsingin metsien verkostomaisen kytkeytyneisyyden nakertamalla ja hävittämällä luontoalueita eri puolilla Helsinkiä. Tämä on yleiskaavan isoin luonto-ongelma.
3. Tarvittaisiin yleiskaavaa seudullisempaa suunnittelua
Yleiskaavan väitetään estävän kaupunkirakenteen hajautumista ja vähentävän moottoriliikenteen haittoja, koska se Espoon ja Vantaan sijaan mahdollistaa rakentamisen Helsinkiin. Pitäisi tunnistaa, että viheralueille sijoittuvien uusien alueiden rakentaminen on kaupunkirakenteen hajautumista ja levittämistä, vaikka se tapahtuisi Helsingin rajojen sisällä.
Espoon ja Vantaan lähiöt eivät välttämättä ole sen kauempana Helsingin keskustasta kuin Helsingin omatkaan lähiöt. Näissä kaupungeissa on runsaasti työpaikkoja, joten kaikki niiden asukkaat eivät ole ajamassa Helsinkiin. Monet Espoon ja Vantaan lähiöistä sijaitsevat sitä paitsi jo nyt raideliikenteen varrella. Mahdollista on jopa sekin, että länsimetro joskus valmistuu.
Yleiskaavan väitetään estävän kaupunkirakenteen hajautumista ja vähentävän moottoriliikenteen haittoja, koska se Espoon ja Vantaan sijaan mahdollistaa rakentamisen Helsinkiin. Pitäisi tunnistaa, että viheralueille sijoittuvien uusien alueiden rakentaminen on kaupunkirakenteen hajautumista ja levittämistä, vaikka se tapahtuisi Helsingin rajojen sisällä.
Espoon ja Vantaan lähiöt eivät välttämättä ole sen kauempana Helsingin keskustasta kuin Helsingin omatkaan lähiöt. Näissä kaupungeissa on runsaasti työpaikkoja, joten kaikki niiden asukkaat eivät ole ajamassa Helsinkiin. Monet Espoon ja Vantaan lähiöistä sijaitsevat sitä paitsi jo nyt raideliikenteen varrella. Mahdollista on jopa sekin, että länsimetro joskus valmistuu.
Se, että kaupunkisuunnitteluvirasto tai päättäjät paheksuvat Espooseen tai Vantaalle rakentamista, kertoo, mistä Helsingin kasvattamisessa raadollisimmillaan on kyse: kilpailusta veronmaksajista ja vaikutusvallasta. Kilpailun sijaan tarvittaisiin yhteistyötä ja suunnittelua, jotta asutus ja työpaikat voitaisiin sijoittaa seudullisesti järkevällä tavalla luonto- ja kulttuuriympäristöihin levittäytymättä.
4. Mitä menetettäisiin, jos kaava palautettaisiin?
Kaavan palauttamista vastaan ovat olleet mm. vihreät, jotka kirjoittavat blogeissaan ja kommenttipalstoilla, että jos kaava palautettaisiin, menetettäisiin myös kaikki siinä oleva hyvä. He kokevat, että yleiskaavassa hyvää on esimerkiksi tukeutuminen pikaraitioteihin ja uskovat yleiskaavan olevan ilmastovaikutuksiltaan suotuisa.
Pikaraitioteiden sijoittelu on yksi yleiskaavan ongelmista. Ymmärrän niitä, jotka pitävät raideliikennettä ympäristö- ja ilmastoystävällisenä, mutta sitä en ymmärrä, miksi he pitävät sitä hyvänä silloinkin, kun kiskoja ollaan vetämässä lähes luonnontilaisille alueille metsiin. Raiteet tulisi sijoittaa jo olemassa oleville väylille, jolloin niitä varten ei tarvittaisi uudisraivausta. Sekin mahdollisuus kannattaa kuitenkin muistaa, että sähköbussit saattavat yleiskaavan vaikutusaikana muuttaa raitiotiet vanhanaikaisiksi.
Yleiskaavoitus on leikkaamassa 39 prosenttia Helsingin hiilinieluista. Ilmastonmuutos on niin akuutti ongelma, ettei siihen pystytä vastaamaan pelkästään päästöleikkauksilla, vaan myös nieluihin on kiinnitettävä huomiota. Eikä yleiskaava edes ole tuomassa leikkauksia, sillä myös rakentamisella on huomattavat päästöt. Lisäksi kaavassa tavoitellaan asukaskohtaisen asumisväljyyden kasvua noin kymmenellä neliöllä, mikä sekään ei ole ilmastoystävällistä.
5. Entä se asuntopula?
Etuovi-palvelun haun perusteella Helsingissä on myynnissä noin 1500 uudiskohdetta. Osa näistä on vielä rakenteilla tai vasta ennakkomarkkinoinnissa, mutta haun tuloksia selaamalla huomaa, että eri puolilla Helsinkiä on myymättä merkittävässä määrin paitsi vuonna 2016 valmistuneita uusia asuntoja, myös vuosina 2014 ja 2015 valmistuneita asuntoja, joissa kukaan ei koskaan ole asunut.
Ei siis vaikuta siltä, että asunnot suorastaan revittäisiin käsistä.
 |
| Noin puolet As Oy Ramsinpoukaman asunnoista on odottanut asukkaita jo 1,5 vuotta. |
Tavoitellaanko siis jättiläiskokoisia edullisia asuntoja? En ymmärrä.
VastaaPoistaUusien asuntojen tilankäyttö pitäisi suunnitella tehokkaaksi. Pienemmille asunnoille on kysyntää. Hukkatilojen lämmittäminen on huono asia ilmastollekin.
Hei. Kohta kerralaan:
VastaaPoista1. Tietokeskuksen väestöennusteiden keskeinen lähtötieto on rakentamisennuste eli kaavoituksen määrä. Jos oletetaan ettei kaavoiteta, ei myöskään rakenneta, ja väestö ei kasva. Joten niiden käyttö rakentamiseen määrän määrittelyyn on cirkulaarista, tarkemmin niillä ei tee Helsingin kaavoituksen mitoituksesta puhuattessa oikein mitään.
2. Miten olet ajatellut, että Helsingiin tehdään kaava joka ei "nakerra" viheralueita, eli käytännössä kaikkia rakentamattomia alueita? Miten ajattelit että tämä saadaan päättävissä elimissä läpi?
3. Miten käytännössä Helsinki voisi suunnittella asuntoja Vantaalle tai Espooseen?
4. Pikaraitiotiet on sijoitettu olemassaoleville väylille, se on koko bulevardisoinnin idea. Jos puhut Ramsinniemestä, sitä tuskin tehdään koska se on monipuolisesti rakennuskelvoton niemi. Liikenteen hiilidioksipäästöt vaikka Östersundomissa on pari-kolminkertaiset asukasta kohti, rakentamisen päästöt vähän enemmän koska suurempi asumisväljyys. Miten päästöt laskevat sillä että talot tehdään jonnekin muualle?
5. 1500 uudiskohtetta on neljäsosa minimitavoitteesta ja alle 0,5% kaupungin asuntokannasta. Millä perusteella tämä on asuntopulan mittari?
Noin yleisesti, meillä betooninahalaajapuolella on oltu eniten väärässä kun ruvetaan ottaa kantaa luontoarvoihin jotka tunnemme huonosti. Että sattuuhan sitä itse kullekin.
Heipä hei Teemu!
PoistaLuinkin tänään blogisi tästä samasta aiheesta.
En luokittele kaikkia rakentamattomia alueita viheralueiksi, vaan olen huolissani lähinnä laajoista metsäisistä alueista ja luonnonrannoista. Jos laajoja luontoalueita nakerretaan reunoilta, tarkoittaa se paitsi viherpinta-alan supistumista myös laadun heikkenemistä rakentamattomaksi jäävälläkin osalla, koska luonnon monimuotoisuus säilyy sitä paremmmin, mitä laajemmasta alueesta on kyse.
Helsinki ei voi suunnitella asuntoja Vantaalle tai Espooseen, mutta kaupunkien välinen kilpailuasetelma johtaa siihen, että päädytään seudullisesti huonoihin ratkaisuihin. Pitäisi siis löytää järkevä yhteistyömalli eikä kilpailla asukkaista naapurikaupunkien kanssa.
Pikaraitioteiden osalta tarkoitin erityisesti Ramsinniemeä eikä argumenttisi "sitä tuskin tehdään" ole mielestäni kovin hyvänä. Miksi siitä jääräpäisesti pidetään kaavassa kiinni, vaikka myös Uudenmaan ELY-keskus on 18.2.2016 antamassaan lausunnossa nostanut Ramsinniemen esiin?
Rakentamisen päästöt eivät tietenkään laske sillä, että talot tehdään jonnekin muualle. Kyse on siitä, että muuttoliike muualta Helsinkiin (tai minne tahansa) usein tarkoittaa, että jonnekin jää tyhjiä asuntoja. Helsingin asuntopulaa voi hoitaa myös sillä, että valtakunnan tasolla huolehditaan työ- ja opiskelumahdollisuuksista myös muualla, jolloin muuttoliike ja samalla asuntojen rakentaminen vähenee.
Kannattaa katsoa niitä uudiskohteita tarkemmin. Jostain syystä tarjolla on kovin paljon vuosina 2014 ja 2015 rakennettuja asuntoja, joka kertoo sen, että argumentti, Helsinkiin muuttaa niin paljon asukkaita kuin vain saamme rakennettua, ei näytä pitävän. Myymättä jääneet uudiskohteet kertovat myös sen, että jostain syystä asuntojen hinnat eivät jousta kysynnän mukaan.
Minulla ei ole mitään betonia vastaan, vaikken sitä varsinaisesti halaakaan. Betonitalot (mieluusti mahdollisimman korkeat) ovat tervetulleita, kunhan niitä ei sijoiteta luontoa pirstomaan. Hiljattain osallistuin Meri-Rastilan aluefoorumiin, jossa oli arkkitehtipariskunta, joka on tehnyt paikallisen ostoskeskuksen uudistamissuunnitelman (=purkaminen ja tehokasta tilalle). Heidän näkemyksensä oli, että kaupungissa voi yhdistyä luonto ja urbaani niin, että viheralueet ovat laajoja ja luonnonmukaisia ja rakennettu osa voi olla hyvinkin tiivistä ja tehokasta. Tämä vastaa omaa toivettani kaupunkisuunnittelulle.
Kiva kun luit. Aloitetaan asioista joista olemme samaa mieltä. Meri-Rastilasta, sillä varauksella että en ole sen rantakaavaan jälkee niin tarakkaan seurannut. Se että OurCity ei edennyt on yksi niistä tappioista jotka eniten harmittaa.
VastaaPoistaOlemme ilmeisesti myös yhtä mieltä, että esimerkiksi Turunväylän varren rakentaminen ei ole viheralueongelma. On siinä kaupungin taimitarha tulevan tontin alla, mutta se nyt ei ole virkistys- tai luontoaluetta siinä määrin että sitä pitäisi sääliä. Nähdäkseni yleiskaavan varaukset olennaisesti ovat juuri tuollaisia. En arvostanut Helsyn karttaa, jossa nämä rinnastuvat suoraan luonnonsuojelualueisiin.
Minäkin olen sitä mieltä että nimenomaan yhtenäisiä viheralueita, ja mielellään tiukasti taloja niiden vieresssä. Länsi-Pasila ei ole muuten mikään ideaalitoteutus kaupunginosasta, mutta sen ja puiston rajaus on juuri sitä mitä sen pitää olla.
Olennaiset erimielisyytemme minun näkökulmastani liittyvät siihen missä ne rajat tarkalleen ovat, käytännössä siihen Hämeenlinnanväylän varteen. Melkki on ihan se ja sama, Vartiosaari ei minussa heräti suuremmin tunteita suuntaan eikä toiseen. Pitsi että nykyisellä hiipuvalla kaavavarannolla se on vaikea jättää rakentamatta. Toisaalta se kaavavaranto toivon mukaan kohta kasvaa.
Ramsinniemi on yleiskaaavassa, koska ei kukaan ottanut asiakseen poistaa sitä. Eli se ei ollut minkään intressitahon prioriteetti, ml. luonnonsuojelijat. En oikein pidä ajatuksesta koska maisemat ja sen sellainen. Se on kapea niemi, joka on miinoitettu sekä luonnonsuojelualueilla että rakennussuojelluilla rakennuksilla, eli sinne on vaikea rakentaa juuri mitään. Pitäisi tehdä korkea ja pitkähkö eli todennäköisesti kallis silta. Hankkeen puoltajat taas näkevät sen liikenneverkon kannalta olennaisena täydennyksenä, eikä toikaan nyt ihan huono argumentti ole, mutta ei se nyt mikään keskeinen osa ole.
Jos grynderi ei ole saanut asuntoja kaupaksi, grynderi on hinnoitellut ne yläkanttiin ja myy ne lopulta halvemmalla. Tämähän on tässä yksi keskeinen tavoite, saada hintoja kuriin. Vuokramarkkinoilla on jo merkkejä että rakentamisen kasvu puree. Jos taloja ei aleta rakentaa, se olisi sitten jo merkki (paikallisesti) jostain.
Mutta tämä kuntien yhteistyö, oletko sinä nyt miettinyt tätä ihan loppuun saakka?
Kuntien päättäjät eivät vastaa vaaleissa naapurikuntien asukkaille. Kunta ei vastaa menoista naapurikunnissa, ei ole olemassa mitään ylikunnallista budjettia. Mikään rakenteemme ei tue sitä että tehtäisiin jotain ikään kuin yhteisen edun nimissä, josta emme tosin ole miljoonan asukkaan kesken yhtä mieltä, ja se ei siitä muuta siitä miksikään että asiasta pidetään viidestuhannes palopuhe.
Mutta jos nyt leikitään, että olisi jonkinlainen toimiva aluehallinto, esimerkiksi niin että Helsinki, Vantaa ja Espoo yhdistettäisiin, niin mikä nyt oikeasti muuttuisi maankäytössä? Minä keksin kaksi asiaa: Espoon itäosia todennäköisesti kaavoitettaisiin huomattavasti paljon kaupunkimaisemmin, noin Tapiolasta länteen, koska ne ovat maantieteellisesti ihan yhtä lähellä kuin vaikka Arabia. Yleiskaavaa tämä ei olennaisesi muuttaisi. Toinen on se että päätöksenteko olisi vielä vaikeampaa kuin nyt, kaikki ne intressiriidat jotka on nyt kaupunkien välillä olisi nykyisten lisäksi valtuuston sisällä. Minun näkökulmastani tämä on huononnus, ja väittäisin että se olisi sitä myös sinun vinkkelistäsi.
Toki seuraan blogiasi.
PoistaMeri-Rastilan tilanteesta sinulle päivitystietona, että täällä on meneillään jossain määrin OurCityä muistuttavan täydennysrakentamisen suunnittelu. Kaavaluonnos on tulossa ilmeisesti marraskuussa, mutta alustavaa versiota on esitelty asukkaille eikä siinä ole ainakaan kovin isoja ongelmia. Toteutuessaan hanke tulisi lähes kaksinkertaistamaan Meri-Rastilan asukasmäärän. Toteutuminen todennäköisesti alkaa parin vuoden kuluttua ostarin ympäristöstä. Länsirannan metsän osayleiskaavaa puolusteltiin aikoinaan väitteellä, ettei täydennysrakentaminen ole Meri-Rastilassa mahdollista. Nyt kun se on sittenkin osoittautunut mahdolliseksi, viraston olisi syytä ymmärtää vetäytyä metsän asemakaavoittamisesta.
En usko Turunväylän rakentamisen olevan ongelma, mutta varon ottamasta kantaa asioihin, joihin en ole perehtynyt. En ole myöskään ottanut kantaa Hämeenlinnanväylään, olen lausunut vain yleiselle tasolla, ettei bulevardienkaan varjolla saisi levittää kaupunkirakennetta luontoalueille. Kaupunkibulevardeja vastaan minulla ei sinänsä ole mitään. Olen itse asunut Mannerheimintiellä ja parilla muullakin vilkasliikenteisellä kadulla enkä ole osannut pelätä terveyshaittoja. Tulevaisuudessa tilanne tulee joka tapauksessa olemaan toinen, koska liikenne on nopeasti muuttumassa sähköiseksi, jolloin pienhiukkaspäästöt tulevat olemaan nykyistä vähäisempiä.
Vartiosaaren rakentaminen olisi typerä teko ja juuri sitä kaupunkirakenteen levittämistä, jota tulee välttää. Ei tästä tällä kertaa tämän enempää.
Niinpä, mikään rakenteemme ei tue sitä, että asioita tehtäisiin yhteisen edun nimissä. Pitäisi siis pureutua rakenteellisiin ongelmiin.
Politiikan osalta tällä hetkellä olennaisin kysymys minulle ja monille muillekin on, onko ensi vuoden vaaleissa ylipäätään ryhmää, jota olisi valmis äänestämään. Asia selvinnee 2.11.
Hei vielä, Teemu. Kerroit, ettei Ramsinniemi ole kuulunut myöskään luonnonsuojelijoiden prioriteetteihin. Olisi kiinnostavaa tietää, keitä tässä yhteydessä tarkoitat luonnonsuojelijoilla. Ei nimittäin ole yhtenäistä ryhmää nimeltä luonnonsuojelijat ja jos prioriteetin taustalla on yksittäinen henkilö tai vaikka kaksikin, on jonkin tietyn alueen nostamiseen tai laskemiseen saattanut vaikuttaa hyvinkin henkilökohtainen asia kuten mieltymykset tai oma elinpiiri.
PoistaYleiskaava pitäisi palauttaa uuteen valmisteluun, jossa ylimitoitettuja asukastavoitteita tarkistetaan ja myös kaupungin asukkaiden näkemykset kaupungin kehittämisestä huomioitaisiin.
VastaaPoistaUudelleenvalmistelusta ei ole mitään haittaa kenellekään lukuunottamatta nykyisiä valtuutettuja, joilla on hillitön kiire saada kaava hyväksyttyä vielä ennen ensi kevään kuntavaaleja.
Yleiskaavan ratkaisut perustuvat visioon Helsingistä raideliikenteen verkostokaupunkina, jossa raitiovaunut ajelevat pitkin kaupungin metsiä, viheralueita ja merenrantoja.
VastaaPoistaSamaan aikaan sähköjunilla ajettavaa lähiliikennettä sen sijaan ajetaan rantaradalla alas ja pääradan asemia lakkautetaan. Pääkaupunkiseutua pitäisi suunnitella yhtenä kokonaisuutena, jotta jo tehdyt raideinvestoinnit voitaisiin hyödyntää.