Vuosaaren oma Guggenheim, osa II

Planmecan havittelema tontti tulvan peittämänä 8.12.2015

Osa kaupunginhallituksen jäsenistä huolestui turhaan

Kaupunginhallitus teki Lohiniemenrannan asemakaavan muutokseen liittyvän päätöksen kokouksessaan 23.1.2017. Asia oli esitelty ilmeisen epäselvästi, koska kaikki kaupunginhallituksen jäsenet eivät tuntuneet tietävän, mistä olivat päättäneet. Osa vaikutti kuvittelevan, että päätetty tonttivarauksen jatkaminen oli välttämätön, jotta koulutuskeskus ylipäätään voitaisiin toteuttaa.

Hankkeen kaatumisesta huolestuneet kaupunginhallituksen jäsenet saatiin äänestämään varauksen jatkamisesta rantalehdossa sijaitsevalle tontille, vaikka hanke ei jo tehdyn päätöksen pohjalta ollut kaatumassa. Huolta nostatettiin, koska ilman varauksen jatkoa kaupunginhallituksen puheenjohtaja Tatu Rauhamäen (kok.) yritys ohittaa lautakunnan jo tekemä päätös, ei voisi onnistua. Rauhamäki onkin tuomassa asian heti 30.1.2017 pidettävään seuraavaan kaupunginhallituksen kokoukseen.

Tehty koulutuskeskuspäätös ei olisi edellyttänyt tonttivarauksen jatkamista

Lohiniemenrannan asemakaavan muutoksesta on kaupunkisuunnittelulautakunnan 29.11.2016 tekemä päätös, joka mahdollistaisi paitsi rantalehdon säilymisen myös koulutuskeskuksen rakentamisen.

Kaupunkisuunnittelulautakunnan päätös 29.11.2016

Sen lisäksi, etteivät kaikki kaupunginhallituksen jäsenet asiasta facebookissa käydyn keskustelun perusteella tuntuneet tietävän, mistä olivat päättäneet, monet olivat sujuvasti unohtaneet, että olivat 9.2.2015 pidetyssä kokouksessa äänestäneet sen puolesta, että asukkailla tulee olla vapaa pääsy rantaan.

Tässä muistin virkistykseksi kaupunginhallituksen 9.2.2015 äänestystulokset suunnitelmalle annettavista ohjeista:

Väännetään tämä vielä piikkilangasta. Kaupunkisuunnittelulautakunnan päätöksen mukainen koulutuskeskus olisi mahdollista rakentaa ilman tonttivarauksen jatkamista, koska päätöksessä koulutuskeskus on sijoitettu Planmecan omistuksessa olevalle rantaraitin pohjoispuolella sijaitsevalle tontille. Päätös turvaa asukkaiden pääsyn rantaan, koska sen pohjalta ei rakenneta virkistysalueeksi kaavoitettuun rantalehtoon vaan tontille, joka muutenkin on kaavoitettu rakennettavaksi.

Kaupunginhallitusta ohjattiin myös sijoittamalla koulutuskeskuksen havainnekuva useita vuosia vanhaan ilmakuvaan, josta puuttuvat kaikki Hiidenmaankadun rakennukset. Tämän vuoksi kaupunkisuunnittelulautakunnan päätöksen mukaisella tontilla näyttäisi olevan luonnonkallion alapuolella sijaitseva metsä. Ymmärrettävästi kuva sai aikaan tunteen, että koulutuskeskuksen sijoittaminen rantaan säästäisi metsää ja kallion. Todellisuudessa kallio on räjäytetty kolmen erillistalon alta ja metsä kaadettiin muutama vuosi sitten, kun sille oltiin alkamassa rakentaa taloja, joita lopulta ei rakennettukaan.

Tässä on kuva tontista, jolle kaupunkisuunnittelulautakunnan päätöksen mukaan voi rakentaa koulutuskeskuksen:

Ei enää metsää. 20.8.2016

Jäävääminen ei muuta tilannetta

Lohiniemenrannan asemakaavan muutoksessa on keskusteltu myös siitä, että Planmecan koulutusvientiyrityksen toimitusjohtaja Jenni Pajunen (kok.) on kaupunginjohtaja Jussi Pajusen (kok.) tytär. Jussi Pajunen on ilmoittanut jääväävänsä itsensä. Tätä ei kukaan sinänsä ole epäillyt, sillä Pajunen on ottanut opikseen jätettyään ilmoittamatta esteellisyydestään Malmin lentokenttää koskevassa päätöksenteossa.

Olennaista ei ole sekään, onko kaupunginhallituksen puheenjohtaja Tatu Rauhamäki (kok.) keskustellut asiasta Pajusen kanssa vai ei. Olennaista on se, että jo tehtyä päätöstä yritetään purkaa poikkeusmenettelyllä eikä tälle ole kuviteltavissa muuta syytä kuin Planmecan yhteiskuntasuhteet.

Miksi tästä kohistaan?

Kaupunginhallituksen suunnasta on ihmetelty, miksi joidenkin mielestä pienestä asiasta on noussut niin kova kohu. Ensinnäkin Kallahdenniemen Natura-aluen tuntumassa sijaitseva ranta on tärkeä lintualue ja ensimmäisen luokan lepakkoaluetta (eikä Planmecan tilaama lepakkoselvitys muuta tätä). Toiseksi Helsingin kaupungin periaatteisiin kuuluu säilyttää rannat kaikille avoimina eikä tästä periaatteesta tule luopua kenenkään pyynnöstä. Kolmanneksi tapaus kertoo, etteivät kaupungin toimintatavat välttämättä ole terveellä pohjalla. Neljänneksi Planmecan toiminta alueella on ollut aiemminkin röyhkeää. Yritys mm. purki luonnonsuojelulain 49 §:n perusteella suojeltavaksi määrätyn lepakkovajan tontiltaan.

Mitan täyttymistä lisää myös se, että Lohiniemenrantaan on viime vuosien aikana tullut paljon muutakin luontoa ja yleistä virkistyskäyttöä haittaavaa. Pyrkimykset heikentää Lohiniemenrannan luonto- ja virkistysarvoja jatkuvat edelleen, sillä Planmecan hankkeen lisäksi KSV:n aluearkkitehti Petri Leppälä tiettävästi neuvottelee jälleen yhden rantatontin yksityistämisestä "laiturityöryhmäksi" itseään kutsuvan asukasjoukon kanssa.

Kyse ei ole pelkästä asukasmielipiteestä

Planmecan suunnitelmaa ovat asukkaiden ja luontojärjestöjen lisäksi kritisoineet myös mm. Uudenmaan ELY-keskus, ympäristökeskus, rakennusvirasto ja Helsingin kaupunginmuseo.

Rakenteellinen korruptio

Edellinen blogitekstini sai runsaasti lukijoita mm. Suomen Luonnon fb-sivun kautta. Helsingin Sanomat käytti blogiani lähteenä jutussaan. Koska lehteen oli poimittu tekstistäni viittaus rakenteelliseen korruptioon, kopioin tähän selvyyden vuoksi professori Ari Salmisen Vaasan yliopiston julkaisussa esittämän määritelmän rakenteelliselle korruptiolle:

"Rakenteellinen korruptio on järjestelmille ja instituutioille tyypillinen korruption muoto. Se on siinä mielessä epäkonventionaalinen, että se ilmenee laillisissa rakenteissa ja hyödyntää niissä olevia mahdollisuuksia. Sitä ei kyetä selittämään yksinomaan korruptoituneiden yksilöiden teoilla. Rakenteellinen korruptio vääristää instituutioiden perustehtävää ja pahimmillaan demokraattisen yhteiskunnan toimintaa. Rakenteellinen korruptio heikentää hyvää hallintotoimintaa ja horjuttaa yleistä luottamusta instituutioihin ja organisaatioihin. Monesti näkymättömänä ja heikosti tunnistettavana korruptiona sen torjunta vaatii erityisiä toimenpiteitä."