Yleiskaava: pikselit elävät jo

Yksi harvoista luontoalueista, jota yleiskaava ei uhkaa: Kallahdenniemi 1.1.2017.

Suomen Kuvalehti julkaisi 12.1.2017 kiinnostavan artikkelin Helsingin kaupunginvaltuuston viime syksynä hyväksymän yleiskaavan mahdollisista luontovaikutuksista.

Juttu nosti esille myös yleiskaavan vihreille aiheuttaman imagohaitan. Vihreät itse ovat kuvailleet yleiskaavaa "valtavaksi voitoksi", "suorastaan vallankumoukselliseksi" ja "kaikkien aikojen vihreimmäksi yleiskaavaksi".

SK:n artikkelista ilmenee, että todellisuus on toisenlainen. Helsingissä on kolmekymmentä yli kahdenkymmenen hehtaarin kokoista luontoaluetta ja yleiskaava osoittaa rakentamista niistä 27:lle. Isoista luontoalueista yleiskaava säilyttää kokonaisuudessaan ainoastaan Aittasaaren, Kallahdenniemen ja Santahaminan. Santahaminankaan tulevaisuus ei silti ole turvattu, sillä se on kiinni puolustusvoimien toiminnasta.

Luontoasiantuntija Keijo Savola muistuttaa artikkelissa yleiskaavan pikseliominaisuuden riskeistä:

"Helsingin yleiskaavan epävarmuus nousee Keijo Savolan mukaan kaavan suunnittelumääräyksistä, jotka ovat tapauskohtaisia.

”Jatkossa rajanveto maankäytössä ratkaistaan tarkoituksenmukaisuussyillä”, hän valaisee.

”Siis käytännössä jonkin vihreän [säilytettävän luonnon] pikselin puolelle voidaankin ohjata rakentamista, jos vieressä on rakentamispikseli.”"

Pikseleiden liikkeistä on jo näyttöjä, sillä noin kuukausi yleiskaavan valtuustokäsittelyn jälkeen kaupunkisuunnitteluvirasto julkaisi luonnoksen kaavan toteuttamisohjelmaksi. Lautakunta palautti sen valmisteluun, mutta ohjelmaluonnos osoittaa, miten pikseleitä on mahdollista käyttää tarkemmassa suunnittelussa.

Esimerkiksi voidaan ottaa Rastilan leirintäalue, jonka rannan tuntumassa sijaitseva osa on yleiskaavassa merkitty virkistysaluepikseleillä ja karavaanialue rakentamispikseleillä. Yleiskaavakartalta leirintäalue löytyy Rastilan metroaseman (rengas keltaisessa kohdassa) pohjoispuolelta:

Osa yleiskaavakartasta, kuvakaappaus.

Yleiskaavan toteuttamissuunnitelmassa Rastilan leirintäalueelle on merkintä, joka tarkoittaa että suunnittelu on sillä kohdalla joko jo käynnissä tai alkamassa lähitulevaisuudessa. Tätä merkintää kuvaava sininen pallo ei kuitenkaan ole karavaanialueella kuten yleiskaavan rakentamispikselit, vaan rannan tuntumassa sijaitsevan virkistysalueen paikalla:

Kuvakaappaus yleiskaavan toteuttamissuunnitelmaluinnoksesta.

Yleiskaava oli siis hädin tuskin läpäissyt valtuuston, mutta ei vielä oikeuskäsittelyjä, kun pikselit jo alkoivat elää suunnittelussa. Nopea aikataulu viittaa siihen, että virkistysalueloukkausten mahdollistaminen on ollut tarkoituksellista.

Lehtitietojen perusteella 50 tahoa hakee yleiskaavaan muutosta hallinto-oikeudesta. Muutoksenhakijoiden joukossa ovat mm. Liikennevirasto ja Uudenmaan ELY-keskus, jotka ovat valittaneet kaavasta neljään kaupunkibulevardiin liittyen.

Juuri kaupunkibulevardit ovat olleet se osa suunnitelmaa, jonka vuoksi vihreät ovat pitäneet yleiskaavaa "suorastaan vallankumouksellisena". On täysin mahdollista, että oikeudessa yleiskaavasta poistetaan bulevardeja, mutta jätetään jäljelle pikselipeli, jonka vuoksi asemakaavoituksessa saattaa tulla ennalta arvaamattomia levittäytymisiä luontoalueille. "Suorastaan vallankumouksellinen" voikin osoittautua suorastaan katastrofaaliseksi.

Itsensä mustanneita vihreitä ehkä lohduttaa, etteivät useimmat muutkaan puolueet ole toimissaan olleet luonnon puolella. Valtuustoryhmistä vain Kristillisdemokraatit ja SKP ovat johdonmukaisesti äänestäneet luonnon säilymisen puolesta, mutta kynnys näiden puolueiden äänestämiseen voi kuntavaaleissa osoittautua monille liian korkeaksi.

Yksi luontokäyttäytymisen mittareista on yleiskaavan Ramsinniemeä ja Vartiosaarta koskeva äänestyskartta, joka antaa lähes oikean kuvan nykyisen valtuuston luontokielteisyydestä. Todellisuudessa kuva on vieläkin lohduttomampi, sillä samassa kokouksessa Thomas Wallgren (sd) äänesti itsensä kanssa vastakkain kannattamalla Vartiosaaren osayleiskaavan hyväksymistä.