Yleiskaava sai lainvoiman – kaikki hyvin?

Yksi yleiskaavalta pelastuneista kohteista: Melkki 27.6.2018

Helsingin vuonna 2012 alkanut yleiskaavaprosessi on ollut osallisen kannalta turhauttava. Vuorovaikutus oli näennäistä, sillä suunnittelun linjat olivat pitkälti olemassa jo ennen virallista aloitusta eikä niihin haluttu muutoksia.

Nyt kaupunginvaltuuston 26.10.2016 hyväksymä kaava on tullut muokattuna oikeuskäsittelyistä ja kaupunginkanslia on kuuluttanut sen voimaantulon 5.12.2018.

Yleiskaava on nyt siis lainvoimainen, mutta kaikki ei näytä vieläkään olevan kohdallaan. Tässä muutamia kritiikin aiheita:

Ramsinranta IV:n asemakaavan muutos

Vuoranta 24.11.2018

Ramsinranta IV:n asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta voi lähettää mielipiteitä viimeistään 10.12.2018 Helsingin kaupungin kirjaamon osoitteeseen helsinki.kirjaamo@hel.fi. Suunnitelman aineistot löytyvät hankekortista.

Tässä 1.12.2018 lähettämäni mielipide:

Yleiskaava tuli KHO:sta paranneltuna

Yksi yleiskaavalta säästyneistä alueista: Ramsinniemi 19.5.2018

Helsingin hallinto-oikeus antoi 5.2.2018 ratkaisunsa Helsingin yleiskaavasta ja Vartiosaaren osayleiskaavasta. Se poisti tuolloin rakentamismerkinnät mm. Vartiosaaresta, Ramsinniemeltä ja osista Keskuspuistoa. 

Helsingin kaupunginhallitus kuitenkin valitti ratkaisusta korkeimpaan hallinto-oikeuteen, joten asukkaat ja järjestöt joutuivat jännittämään jo kertaalleen voitettujen luontoalueiden puolesta. Korkein hallinto-oikeus antoi ratkaisunsa 8.11.2018. Se hylkäsi kaikki kaupunginhallituksen vaatimukset. Sen sijaan järjestöt ja asukkaat onnistuivat saamaan muutaman uuden voiton, kun KHO poisti kaavamerkintöjä Viikissä, Pornaistenniemellä ja Tuomarinkartanon alueella.

Kansallinen kaupunkipuisto Helsinkiin?

KKP-ainesta: Meri-Rastilan metsä ja taustalla Ramsinniemi 21.10.2018

Helsinkiin on pitkään toivottu kansallista kaupunkipuistoa, jonka koetaan turvaavan viheralueita. Asukasmielipiteiden keräämiseksi kaupunki avasi kanavan. Jo päättyneeseen keskusteluun voi ainakin vielä tällä hetkellä käydä tutustumassa tästä linkistä.

Yleensä asukaskeskustelut kaupungin alustoilla ovat avoinna joitakin viikkoja. Jostain syystä keskustelulle kansallisesta kaupunkipuistosta ei haluttu antaa aikaa. Kommentteja sai kirjoittaa 22.10. - 26.10.2018, siis vain viitenä päivänä. Lisäksi osallistumisen kynnys oli nostettuin korkeaksi vaatimalla keskustelijoita joko rekisteröitymään tai tunnistautumaan. Aiheesta olisi todennäköisesti syntynyt huomattavasti runsaammin keskustelua, jos aikaa olisi annettu enemmän ja osallistuminen olisi ollut helpompaa.

Mihin sitten voisi rakentaa?

Kyltti Mustavuoressa 5.5.2018

Kaupunkiluonnon säilymisestä huolehtimisen ei pitäisi kuulua pelkästään asukkaille. Vastuu luonnon monimuotoisuudesta ja ilmastonmuutoksen hillitsemisestä kuuluu kaikille. Helsingin kaupunki onkin ohjelmissaan tunnistanut luontoalueiden merkityksen. Valitettavasti tavoitteet eivät toistaiseksi ole vaikuttaneet toimintaan.

Tuoreessa esityksessä Hiilineutraali Helsinki 2035 -toimenpideohjelmaksi tuodaan esiin kaupunkimetsien merkitys hiilinieluina ja korostetaan niiden huomioimista asemakaavoituksessa:

Meri-Rastilan metsä – täältä kaikki alkoi

Meri-Rastilan metsä 19.7.2018

Blogissa on tänä vuonna vierailtu eri puolilla Helsinkiä ja jopa Tallinnassa. Pienen apurahan turvin syntyivät kuvareportaasit Pihlajamäestä, Paljassaaren lintualueelta, Malmin lentokentän ympäristöstä ja Helsingin täyttömäistä. Lisäksi esittelyssä on ollut yleiskaavalta pelastunut Melkin saari, johon oli mahdollista tutustua Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen retkellä 27.6.2018.

Katsauksien kautta pääsin näkemään säilyttämisen arvoista luontoa sellaisissakin paikoissa, joissa en välttämättä ollut aiemmin edes käynyt. Kun perustin blogin huhtikuussa 2012, tarkoitus oli kuitenkin keskittyä yhteen uhanalaiseen kohteeseen eli Meri-Rastilan länsirannan metsään.

Mitä Meri-Rastilan metsälle kuuluu nyt loppukesästä 2018?

Melkki – saari, joka pelastui

Melkki 27.6.2018

Helsingin kaupunginvaltuuston 26.10.2016 hyväksymä yleiskaava osoitti rakentamista monille luonto- ja virkistysalueille. Helsingin hallinto-oikeus kumosi joitakin näistä lainvastaisina, mutta tilanne on monien kohteiden osalta edelleen avoinna, koska Helsingin kaupunginhallitus on valittanut hallinto-oikeuden ratkaisusta korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Lauttasaaren tuntumassa sijaitsevaa Melkin saarta yleiskaava ei kuitenkaan enää uhkaa, sillä korkein hallinto-oikeus ei myöntänyt kaupungille sitä koskevaa valituslupaa. Hyvä niin, sillä rakentaminen jopa 5000 asukkaalle olisi pilannut saaren luonnon.

Metrolla metsään

Metrolla metsään -kirja kuvattuna Ramsinniemessä 13.6.2018

Pari viikkoa sitten kohtasin kirjakaupassa yllättävän näyn. Kassajonon tuntumassa sijaitsi pöytä, joka oli täynnä Elli Keisteri-Sipilän Metrolla metsään -kirjoja (Metsäkustannus, 2018).

Yllättävintä oli, että kirjan kannessa metron taustalla näkyi lähimetsäni Meri-Rastilassa. Luonnoltaan monipuolinen Meri-Rastilan metsä puuttui vuosien ajan lähes jokaisesta Helsingin virkistysaluelistauksesta. Metsää ei mainittu esimerkiksi Matti Niemisen ja Eero Haapasen toimittamassa kirjasessa Retkiopas Helsingin luontoon (Helsingin kaupungin ympäristökeskus, 2000). Laiminlyönnille on vaikea keksiä muuta selitystä kuin kaavoitusintressien ennakointi.