Östersundom, kaunista Helsinkiä. Kuva Olli Vento. |
Kaupunkisuunnitteluvirasto järjesti torstaina 11.4.2013 Laiturilla tilaisuuden ”Itä-Helsingin puhuttavimmat suunnitelmat”. En ehtinyt tilaisuuden alkuun, mutta paikalla ollut tuttava kertoi, että oli joutunut muistuttamaan suunnittelijalle, joka puhui Kruunuvuorenrannasta luonnonläheisenä, että alueen takia hävitetään 70 hehtaaria metsää.
Arkkitehti Kaisa Karilas esitteli mm. Kontulan
suunnitelmia, jotka vaikuttivat aidosti kaupunkirakenteen tiivistämiseltä ja jo
olemassa olevan alueen kohentamiselta. Metron toisen haaran varrelle suunnitellaan
esimerkiksi kansirakenteita.
Me
merirastilalaiset olemme yrittäneet metsän säästämiseksi esittää
vastaavaa rakentamista tänne. Vuosaari-projektin jäseniltä olemme saaneet
vastaukseksi, että se on joko liian kallista tai (jos vastaaja on ollut
rehellinen) että se tulee myöhemmin. Ymmärrämme kyllä yskän, Kontulaan
kansirakentaminen ei ole liian kallista, koska siellä ei ole rantoja pilattavaksi.
Ritva Luoto kertoi Vartiosaaren
suunnittelusta. Vaikka virasto myöntää saaren merkittävät luonto- ja kulttuuriarvot,
tarkastellaan sen osalta kolmea vaihtoehtoa: virkistys-, pientalo- tai
kerrostaloalue. Kuvaan piirretyt mittavat siltahankkeet ehkä antavat viitettä
siitä, mitä näistä mietitään tosissaan. Vartiosaaresta Ramsinniemen kärkeen
suunnitellun sillan sanottiin olevan kevyttä liikennettä varten. Sillalla oli
leveyttä kuitenkin kahdeksan metriä, joten melko raskaaseen pyöräliikenteeseen
virasto näyttää varautuvan.
Kivinokan
osayleiskaavoitusta esitteli maisema-arkkitehti Jouni Heinänen. Kivinokka on arvokas lepakko-, lintu-, ja
kasvillisuusalue. Kivinokalla on myös rakennettua kulttuuriperintöä ja
Herttoniemen siirtolapuutarha on arvioitu valtakunnallisesti merkittäväksi.
Kivinokan mahdollista
rakentamista perustellaan sillä, että sieltä on metroasemalle noin 500 – 1 000 metrin
matka. Perusteluissa käytettävä etäisyys
valitaan nähtävästi kohdekohtaisesti. Meri-Rastilassa luku oli toinen.
Viraston on
tarkoitus suunnitella Kivinokalle 2 – 5 (todennäköisimmin kolme) vaihtoehtoa
virkistyskäytöstä asuinrakentamiseen. Vartiosaaren esittelyn jälkeen tämä
kuulosti vanhan kertaukselta. Kenties KSV:n tarkoituksena on uhrata toinen
alueista.
Vuosaaren
suunnitelmia esitteli projektipäällikkö Ilkka
Laine asemakaavaosaston Vuosaari-projektista. Hän kertoi, että Vuosaaressa on
nyt noin 36 000 asukasta, kun tulevaisuudessa vuosaarelaisia olisi noin 40 000.
Vuosaaren
keskustan suunnitelmia esitellessään Laineelta lipsahti sana ”myyntikuva”.
Sellainen oli metroaseman ja Urheilutalon väliin esitetty hahmotelma (jälleen
kerran) pyramidia muistuttavasta rakennuksesta. Myyntikuvien tarkoituksena
lienee yrittää saada rakentaminen näyttämään houkuttelevalta, ei niinkään kertoa
siitä, mitä tullaan toteuttamaan.
OURCity, kuva Olli Vento. |
Meri-Rastilan
osayleiskaavaehdotuksesta Laine kertoi, että siitä on nyt saatu muistutuksia ja
ehdotukseen tehdään joitakin tarkistuksia. Kyse on jälleen todennäköisesti
silmänkääntötempusta, jollainen nähtiin jo keväällä 2012.
Kaupunkisuunnittelulautakunta oli vuotta aiemmin palauttanut Meri-Rastilan
länsirannan osayleiskaavoituksen suunnitteluun ja huhtikuussa 2012 tarjolla oli
uusi ”metsää säästävä” suunnitelma. Vaikka niin Helsingin Sanomat kuin valitettavan
iso osa päättäjistä halusi uskoa viraston väitettä, ei vuoden 2011 ja 2012
kuvia rinnakkain katsomalla pysty sanomaan, kumpi niistä ”säästää” luontoa.
Itse olisin todennäköisesti arvannut väärin.
Täydennysrakentamisen
osalta Laine heijasti seinälle OURCity-vaihtoehtokaavan ja sanoi, että
suunnittelu sen pohjalta käynnistyy toukokuussa ja samalla olisi tarkoitus
testata asukasosallistumista. Yleisöstä todettiin, että OURCityn keskeisenä tarkoituksena
oli ohjata rakentaminen metsän ulkopuolelle, sitä ei siis voi toteuttaa osayleiskaavaehdotuksen
rinnalla. Samalla Lainetta muistutettiin, että varovaisuusperiaate edellyttäisi
toisenlaista lähestymistapaa – siis täydennysrakentaminen tulisi asettaa
kaupunkirakenteen levittämisen edelle.
Yleisöstä
myös ihmeteltiin prosessia, jossa osayleiskaavaehdotus on voimassa olevan
maakuntakaavan vastainen ja sillä ikään kuin ennakoidaan tulevaa
maakuntakaavaa. ”Meidän täytyy uskoa meidän työhön niin paljon, että me viedään
sitä eteenpäin,” Laine totesi.
Jos
Meri-Rastilaan oikeasti toteutettaisiin sekä länsirannan osayleiskaavaehdotus
että jo rakennetun alueen täydennysrakentaminen, sijoitettaisiin tänne siis
koko Vuosaareen suunniteltu 4 000 ihmisen väestönkasvu. Tätä virasto
tuskin voi tarkoittaa ja nyt tulisikin tarttua ainoaan järkevään vaihtoehtoon
ja suunnitella Meri-Rastilaa jo rakennettua aluetta täydentämällä.
Östersundomin
suunnittelua esittelemään oli tullut vuosilomansa jälkeen eläkkeelle jäävä
projektipäällikkö Matti Visanti. Kuvissa oli mm. aurinkopaneeleita. Kaupunkisuunnitteluvirastoa muutamia vuosia
seuranneena olen huomannut, että silloin, kun suunnitelmat ovat pahiten
tuhoamassa luontoarvoja, hankkeita yritetään viherpestä puhtaaseen energiaan tai
joukkoliikenteeseen vetoamalla. Tämä onkin kätevä keino saada hyväntahtoisia,
mutta sinisilmäisiä poliitikkoja kannattamaan suunnitelmia. Jostain syystä
päättäjissä on vain vähän niitä, jotka ymmärtäisivät kysyä, miksei
aurinkopaneeleja näy Kontulan täydennysrakentamiseen liittyvissä kuvissa.
Visanti ja
juontajan tehtäviä hoitanut vuorovaikutussuunnittelija Maija Mattila joutuivat toteamaan, että Östersundomin suunnitelmia
on Natura-haasteiden vuoksi vielä hiukan viritettävä. Tätä seurasi terävä kommentti, ettei suunnitelmien pieni virittely nyt riitä ja viraston olisi
kannattanut alun alkaen huomioida Natura-alueet.
Kommentti
näytti hiukan hermostuttavan illan järjestäjiä. Elämä ei ole helppoa
aktivisteille, mutta ei se taida olla sitä kaupunkisuunnittelijoillekaan.
En usko hetkeäkään, että Vuosaareen olisi suunniteltu vain 4000 asukkaan väestönkasvu. Todennäköisemmin tämä, 1980-1990-lukujen vaihteesta peräisin oleva suunnitelma kuvaa todellisia tavoitteita:
VastaaPoistahttp://farm9.staticflickr.com/8342/8220689129_852e625190_c.jpg
Kun Ylä-Vuosaaren nimellä kaavailtu Mustavuoren tuhoaminen kaatui asukkaiden vastustukseen, on omaksuttu uusi taktiikka, jossa aluetta nakerretaan pala palalta. Ylä-Vuosaaresta kaikki Niinisaarentien eteläpuoliset osat on jo rakennettu, Kallvikintien ja Niinisaarentien kulmaan taas parhaillaan rakennetaan suunnitelman läntisintä osaa Kurkimoision nimellä.
Vanhan suunnitelman "Rastila"-nimellä olevaan alueeseen kuuluu tämän hetken länsirantasuunnitelma, mutta sen lisäksi myös leirintäalue ja sen länsipuoliset kalliot uimarannan pohjoispuolella. Oletan, että jos nykyinen suunnitelma menee valtuustossa läpi, seuraavaksi näitä alueita sekä Uutelan kanavan itäpuolta (suunnitelmassa "Mustalahti") yritetään vallata asuinrakentamiseen.
Vuosaarta koskevista muista suunnitelmista ehdottomasti typerin oli Vuosaarentie 3, jonka takia Vuosaarentiehen tehtäisiin mutka pohjoiseen terassitalojen kohdalla. En voi kuin ihmetellä, mikä mutkan pointti oli, kun Jokeri 2 aiotaan toteuttaa myöhemmin pikaraitiotienä. Suoraan ajava raitiovaunu on hiljainen, mutta mutkassa ajava ei, joten herää kysymys, eikö asiasta ole kysytty liikennesuunnittelijalta lainkaan vai halutaanko sekä terassitalojen että Vuosaarentien 3:n uuden rakennuksen asukkaita jostain syystä tarkoituksellisesti häiritä raitiovaunun melulla maksimoimalla melutaso.
Niinpä, todennäköisesti niin Vuosaareen kuin muuallekin on suunniteltu paljon sellaista, mistä tilaisuudessa ei puhuttu. Viraston puheenvuoroista paistoi, että hankkeita työstetään taustalla jo seuraavia vaiheita ennakoiden. Tämä on ongelmallista vuorovaikutuksen kannalta - pitkälle työstettyjä suunnitelmia ei myöhemmin olla halukkaita muuttamaan, vaikka siihen olisi aihetta.
PoistaTorstain tilaisuudessa mielenkiintoista oli, ettei Katariina Baarman liikennesuunnittelusta osannut vastata metroa koskevaan kysymykseesi. Yllättävää se ei ollut, sillä törmäsin samaan myös maakuntakaavaehdotuksen esittelytilaisuudessa, jossa metron osalta suunnittelun taustatiedot olivat luokkaa "Hesaria on luettu".
Oma näppituntumani on, että metrosta ylläpidetään virheellistä kuvaa niin kapasiteetin kuin toimivuudenkin suhteen, koska Helsingissä (ja pian myös Espoossa) metro kulkee rantaviivan suuntaisesti. Metroon vedoten perustellaan merenrannoille rakentamista ja samalla unohdetaan sujuvasti, ettei kymmenen litran ämpäri toimi, jos siihen yritetään laittaa viisitoista tai edes yksitoista litraa vettä.