Helsingin kaupungin päättäjien kytkökset esille

Kokouksessaan 13.8.2012 Helsingin kaupunginhallituksella oli päätettävänä Uudenmaan liitolle maakuntakaavaehdotuksesta annettava lausunto. Kaupunginhallitus kannatti äänin 10-5 Uudenmaan liiton ehdotuksia Meri-Rastilan länsirannan ja Kivinokan viheraluemerkintöjen poistamisesta.

   

Puolustaessani Meri-Rastilan metsäaluetta olen huomannut Helsingin kaupungin toiminnassa monia kummallisuuksia. Maakuntakaavaan liittyvästä äänestyksestä haluaisin nostaa esille sen, että kaupunginhallituksen jäsenistä Tatu Rauhamäki (kok.) toimii Uudenmaan liitossa edunvalvontapäällikkönä ja Arto Bryggare (SD) määräaikaisena pääsihteerinä.

Kiviä Meri-Rastilassa

Meri-Rastilan muinaisranta on Helsingin todennäköisesti laajin Litorina-meren aikainen rantakivikko.

Muinaisrantakivikkoa Meri-Rastilassa.

Meri-Rastilan muinaisranta on keskeistä pirunpeltoa laajempi kokonaisuus. Sammaleen peittämää kivikkoa on kaikkialla metsässä ja muinaisrannan yhteys mereen on säilynyt.

Muinaisrannan ohella jääkaudella Meri-Rastilaan kulkeutuneet siirtolohkareet lisäävät alueen geologista merkittävyyttä. Jos Meri-Rastilaan rakennettaisiin KSV:n suunnitelman mukaisesti, mm. kuvassa oleva valtava siirtolohkare joutuisi väistymään.

Tämä valtava siirtolohkare jäisi rakentamisen alle.

 

Meri-Rastilan suunnittelualueen reunalta

Vaikka Meri-Rastilan suunnittelualueen reuna on Vuosaaren sillan ja Vuotien lähellä, on siellä alueen lasten suosiman pulkkamäen ("matomäki") lisäksi monimuotoista luontoa. Metsä myös suojaa Meri-Rastilan tiellä olevaa asutusta liikenteen melulta ja hiukkaspäästöiltä.

Ilmastonmuutoksen edetessä alueen kasvillisuus vähentää äärimmäisten sääilmiöiden aiheuttamia haittoja mm. muodostamalla asutuksen eteen tuulensuojan sekä imemällä vettä rankkasateiden aikana. Kasvillisuus auttaa myös hillitsemään ilmaston lämpenemisen aiheuttamia terveyshaittoja, koska luontoalueilla ilman lämpötila pysyy noin asteen alhaisempana kuin rakennetuilla alueilla.

Kalliota ja kasvillisuutta suunnittelualueen reunan tuntumassa.

Lehtipuita suunnittelualueen reunan lähistöllä.

Yleistä vai yksityistä?

Helsingin kaupungin strategiaohjelmassa 2009 - 2012 todetaan yhdeksi periaatteeksi ”yhtenäisten viheralueiden ja viheralueyhteyksien säilyttäminen sekä rantojen säilyttäminen kaikkien kaupunkilaisten virkistyskäytössä”.

Strategiaohjelman voimassaoloaikana on Meri-Rastilan Lohiniemenrantaan rakennettu kolme yksityistä rantasaunaa asukkaiden aiemmin suosimille retkipaikoille. Isoimman saunan vierestä purettiin lepakkojen lisääntymispaikkana käyttämä vaja, joka olisi tullut luonnonsuojelulain 49 §:n mukaan säilyttää. Kaikkien saunojen ympäristöt on huolella merkitty yksityisalueiksi.

Uusin sauna sijaitsee rannalla, jolla monilla Vuosaaren asukkailla oli tapana käydä uimassa tai nauttimassa ulkokahvit. Meitä aiempia käyttäjiä muistutetaan rannan muuttuneesta statuksesta peräti viidellä yksityisaluekyltillä.

Kyltti saunan edessä, Lohiniemenranta, Meri-Rastila

Missä ovat ne viheralueet ja rannat, joita strategiaohjelman periaate tarkoittaa?

Ontuva metro

Metro on Siilitien aseman peruskorjauksen vuoksi liikennöinyt 18.6. alkaen kahdeksan minuutin välein. Vuosaaren suunnan matkustajat joutuvat lisäksi vaihtamaan junaa Itäkeskuksessa. Asukkaille kesäinen haitta ei ole tullut yllätyksenä, sillä kyse on jokavuotisesta riesasta. Metron poikkeusaikataulusta olisi silti voinut kertoa myös bussiliikenteen suunnittelijoille. Meitä matkustajia kuritetaan nimittäin myös sillä, että liityntälinjan 96 bussi lähtee Rastilasta ja Vuosaaresta ennen kuin ehdimme nousta asemalta pysäkille.

Samaan aikaan pääkaupunkiseudulla ollaan suunnittelemassa metron varaan tukeutuvaa pitkän i:n muotoista "metropolia", vaikka on ilmeistä, ettei metro mahdollisen automatisoinnin jälkeenkään kykenisi toimimaan kulkuvälineenä kaikille uusille asuinalueille. Metro on jo nyt ruuhkautunut eikä sen kapasiteettia voi lisätä rajattomasti, sillä tunneliosuuksilla voi turvallisuussyistä kulkea kerrallaan vain yksi samaan suuntaan menevä juna. Suunnittelu pohjautuu epärealistiseen visioon, jossa kaikki menee mahdollisimman hyvin, vaikka suunnittelun tehtävänä pitäisi olla tunnistaa rata- ja asemakorjausten kaltaisia ongelmatilanteita.

Pelastavatko metsät ilmastonmuutokselta?

Puita vedessä. Kallahden Kainalo, Vuosaari

Helsingin Yliopiston Tiedekulmassa oli 19.6.2012 kutsuvierastilaisuus medialle otsikolla ”Tuleeko jo liian kuuma? Suomalaiset huipulla kansainvälisessä ilmastontutkimuksessa”.  Toimittajia houkuteltiin tilaisuuteen lupaamalla, että vuoden 2012 professoriksi valittu akatemiaprofessori Markku Kulmala vastaa siellä kysymykseen, pelastavatko metsät ilmastonmuutokselta.

Kaupungit muodostavat omat lämpösaarekkeensa

Ensimmäinen puheenvuoro oli tutkija, FT Leena Järvellä, jonka aiheena oli Helsingin kaupunki-ilmasto. Hän kertoi kaupunkien luovan omat ilmastolliset piirteensä. Kaupungit vaikuttavat veden ja lämmön kiertoon, koska niissä on vähemmän kasvillisuutta ja enemmän rakennettua pintaa kuin niitä ympäröivällä maaseudulla. Lisäksi liikenne ja lämmitys sekä niistä aiheutuvat pienhiukkaset vaikuttavat omalta osaltaan kaupunki-ilmastoon.

Rakentamisen jäljet ennen ja nyt

Aiemmin rakentaminen sovitettiin ympäristöön. Vielä 1970-luvulla kerrostalot saattoivat myötäillä kallion muotoja siten, että samassa talossa asuinkerrosten lukumäärä vaihteli maaston korkeuden mukaan.

Alla on kuva Vuosaaren Kallahdesta. Paikalle oli noin 100 vuotta sitten rakennettu huvila, joka tuhoutui tulipalossa vuonna 2010. Maasto on purkutöiden jälkeen jo lähes palautunut.

Tästä paloi noin satavuotias huvila vuonna 2010. Vuosaari, Kallahti.

Nykyinen rakennustekniikka sen sijaan muuttaa maaston lopullisesti. Alla on kuva rakennustyömaalta Vuosaaren Meri-Rastilasta. Kun paikalle rakennettava rivitalo muutaman kymmenen vuoden kuluttua tulee elinkaarensa päähän, ei sen tieltä räjäytettyä kumpuilevaa kalliota pysty palauttamaan. Taustalla näkyy vuonna 2005 valmistunut asuintalo, jonka myyntivalttina oli "luonnonkaunis, kallioinen ympäristö".

Rakennustyömaa vuonna 2012. Vuosaari, Meri-Rastila.

Vaarallisia puita?

Helsingin kaupungin rakennusvirasto pyytää asukkaita ilmiantamaan uhkaavia puita.
 

Kaadettuja puita, Helsinki.

Parin tunnin laivamatkan päässä Helsingistä suhtautuminen puihin on toisenlaista. Tallinnan vanhassa kaupungissa on vanhoja puita, jotka ovat onttoja tai kallellaan. Ne on kuitenkin haluttu säilyttää ja niinpä niitä on esimerkiksi täytetty ja tuettu vaijerein.

Ontto puu on tehty vaarattomaksi täyttämällä, Tallinna.