kirja-arvostelu,
Nassim Nicholas Taleb: MUSTA JOUTSEN,
erittäin epätodennäköisen vaikutus, suom. Kimmo Pietiläinen, Terra Cognita
2010
Matemaatikko
ja optiomeklari Nassim Nicholas Taleb
nimittää erittäin epätodennäköisiä tapahtumia mustiksi joutseniksi. Näin siksi,
että ennen Australian löytymistä kaikki empiiriset todisteet osoittivat, että
joutsenet ovat aina valkoisia. Ensimmäisen mustan joutsenen näkeminen kumosi
vuosituhansia kestäneen uskomuksen.
Kirjassa
mustalla joutsenella tarkoitetaan tapahtumaa, joka on niin epätavanomainen,
että se mullistaa maailmankuvamme. Tyypillistä on lisäksi, että vaikka kyse oli
alun perin vieraasta ja ennustamattomasta tapahtumasta, mielemme muuttaa sen
jälkikäteen tavanomaiseksi rakentamalla sille selityksiä.
Kirjan
keskeinen ajatus on, että koska mielemme on rakentunut ajattelemaan
lineaarisesti, olemme sokeita satunnaisuudelle erityisesti silloin, kun kyse on
suurista poikkeamista. Altistumme vaaralle, koska emme opi, että emme opi. Mustan
joutsenen logiikka tekee siitä, mitä emme tiedä, paljon olennaisempaa kuin
tiedoistamme. Tuotamme 30 vuoden ennusteita huolimatta siitä, ettemme pysty
ennustamaan edes muutaman kuukauden päähän. Yllättävintä tässä ei ole
ennusteiden virheiden suuruus, vaan se, ettemme ole niistä edes tietoisia.
Evoluution
myötä ihmismieli on kehittynyt käsittelemään asioita tarinoina. Jotta
kertomuksista tulisi ehjiä, valitsemme tietoa, joka tukee aiemmin oppimaamme ja
eliminoimme muun. Rakennamme malleja, joiden kautta tarkastelemme maailmaa
emmekä huomaa mallien ulkopuolelta tulevia riskejä. Usein kuvittelemme
tulevaisuuden jatkavan menneisyyttä lineaarisesti. Kuitenkin menneisyydessä
alkanut kurssi voi tulevaisuudessa muuttua äärettömän monella tavalla. Ajatus
tulevaisuudesta, johon on sekoittunut sattuma, on meille mahdoton hahmottaa.
Emme pysty ymmärtämään menneisyyden ja tulevaisuuden välillä vallitsevaa
epäsymmetriaa.
Taleb vertaa
tilannettamme kalkkunaan, joka on tottunut ihmiseen, joka tuo sille ruoan.
Päivä päivältä kalkkunan luottamus ihmistä kohtaan kasvaa ja juuri, kun sen luottamus
on huipussaan, ruokkiva käsi katkaisee sen kaulan. Tapahtuma oli kalkkunan
kannalta musta joutsen. Sen sijaan ihmiselle kaulan katkaisemisessa ei ollut
mitään yllättävää, koska hän oli alun perinkin tiennyt syöttävänsä lintua
lihaksi. Kalkkunan tavoin myös me olemme haavoittuvaisimpia silloin, kun
luottamuksemme kaiken jatkumiseen entiseen tapaan on suurimmillaan.
Kyvyttömyytemme
ennustaa kertoo yleisemminkin tietämättömyydestämme. Ne, joita pidämme
asiantuntijoina, eivät usein ole sitä, koska asioilla, jotka muuttuvat, ei voi
olla asiantuntijoita. On mahdotonta päätellä tulevaisuutta toistumattoman
menneisyyden perusteella. Ajatteluumme ei sovi, että maailma muuttuu
hyppäyksittäin ja tuntemattomalla tavalla. Asiantuntijoihin liittyvä ongelma
on, että he eivät tiedä, mitä eivät tiedä. Siksi suuret mullistukset tulevat
aina yllättäen.
Taleb
kirjoitti Mustan joutsenen vuonna
2007, mutta lisäsi siihen 2010 jälkikirjoituksen, jossa käsittelee mm.
ilmastonmuutosta mustan joutsenen näkökulmasta. Hän korostaa, että olennaisinta
olisi myöntää tietämättömyytemme ja siksi meidän tulisi olla luonnon suhteen
varovaisia ja äärimmäisen suojelevia. Olemme vuosikausia saastuttaneet ja
aiheuttaneet paljon vahinkoa. Nyt ennustemalleja laativat tiedemiehet, jotka
eivät ole aikaisemmin tulleet varoittaneeksi meitä toimintamme seurauksista.
Talebin
kirja on hyvä muistutus maailman epälineaarisuudesta. Olisiko meidän jo aika
oppia, että emme opi?
