Puut eivät peitä näkymää. Ne ovat osa sitä. - Hanna-Leena Ylinen

keskiviikko 27. maaliskuuta 2013

Yksityisten rantasaunojen Meri-Rastila

Yksityisaluekyltti.


Helsingin kaupungin strategiaohjelmassa vuosille 2009 – 2012 todettiin: "Periaatteena on myös yhtenäisten viheralueiden ja viheralueyhteyksien säilyttäminen sekä rantojen säilyttäminen kaikkien kaupunkilaisten virkistyskäytössä." 

Periaate ei näyttänyt pätevän Itä-Helsingissä, sillä samaan aikaan Meri-Rastilan Lohiniemenrannassa asukkaiden virkistyskäytössä olleille rannoille rakennettiin kolme yksityistä saunaa.

Sauna 1.

Ensimmäinen saunoista löytyy heti Harbonkadulta Lohiniemenrantaan tultaessa. Se on Planmecan rakennuttama Villa Harbon edustussauna.
Villa Harbon sauna, 24.3.2013

Aiemmin tontilla sijaitsi lepakoiden lisääntymispaikkanaan käyttämä vaja, joka olisi luonnonsuojelulain 49 §:n mukaan pitänyt säilyttää. Saunaa rakennettaessa vaja kuitenkin "katosi".

Ennen saunan rakentamista asukkaat käyttivät rantaa ja laituria mm. uimiseen, kahviretkiin ja onkimiseen. Ihan laiturin vieressä oli silkkiuikun pesä. Nyt linnut tuskin viihtyvät Harbon rannassa. Kesäiltoina siellä on rauhatonta, sillä edustusvieraita varten hankitut kaksi vesiskootteria ovat ahkerassa käytössä. 

Miten kävi lepakoiden? Lepakkoretkellä 12.8.2011 detektori kyllä särähti saunan kohdalla, mutta se ei johtunut lepakoista, vaan saunan massiivisista turvajärjestelyistä.

Sauna 2.

Harbonkadulla sijaitseva taloyhtiö sai kaupungilta luvan rakennuttaa oman rantasaunansa paikalle, jossa aiemmin oli ollut vanha, tulipalossa tuhoutunut sauna.

Toinen sauna kuuluu yksittäiselle taloyhtiölle.

Sauna 3.

Kolmaskin sauna kuuluu taloyhtiölle. Kaukaa se näyttää hirsistä rakennetulta, mutta lähitarkastelu paljastaa "hirret" aaltoilevaksi peltilevyksi. Sauna rakennettiin jo ennen vuoden 2012 lopulla valmistuneita asuntoja. Saunan tuntumassa on useita yksityisaluekylttejä.

Ennen saunan rakentamista ranta oli suosittu retki- ja uimapaikka.
 
Kolmaskin sauna on taloyhtiön sauna.

Sauna 4.

Näiden uusien saunojen lisäksi Lohiniemenrannasta löytyy yksi vähän vanhempikin, nimittäin Hotelli Vuorannan sauna:

Vuorannan sauna on ollut jo vuosia tyhjillään.
Vaikka varauspalvelun sivun perusteella voisi toisin luulla, lopetti Hotelli Vuoranta toimintansa jo lähes kolme vuotta sitten. Sen jälkeen se on hoitamattomana aavehotellina ollut asukkaiden arvailujen ja huhujen aiheena. Myös saunarakennus yläterasseineen on jätetty rantaan vanhenemaan. 

Mahdollisista kutsumattomista vieraista pidetään kuitenkin hyvää huolta, sillä heitä varoitetaan hyppäämästä tyhjään uima-altaaseen:

Varoitus Hotelli Vuorannan saunalla.
Lisäys 13.7.2013: Tein eilen uuden kuvausretken Lohiniemenrantaan. Kuvakooste löytyy täältä.  

5 kommenttia:

  1. Mitä on tapahtumassa entiselle hotelli Vuorannan kiinteistölle ja alueelle kun ikkunoihin on laitettu mustat muovit ja alue on aidattu ja aitoihin laitettu näköesteet merenpuolelle?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen kuullut huhun, että Vuorantaa käytettäisiin tänä kesänä jonkin laihdutusohjelman tekemiseen. Todennäköisesti huhu pitää paikkaansa, sillä muutama päivä sitten näin Ison Kallahden uimarannalla televisioryhmän kuvaamassa jumppaporukkaa, jonka T-paidoissa luki "Suurin pudottaja".

      Poista
  2. Joo, kuka perkeleen päättäjä on vastuussa näistä? Onko mahdollisesti joku lahjonut jotakuta? Suurimman osan ajasta ovat vielä tyhjillään. Kaikki pitäis purkaa ja antaa yhteiseen käyttöön, niin kuin olivatkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Luulenpa, että suurin ongelma on, että Helsingissä päättäjillä ei yksinkertaisesti ole mahdollisuutta tuntea asioita, joista joutuvat päättämään.

      Lohiniemenrannan osalta olisi mielenkiintoista tietää, millä perusteilla saunoille päädyttiin antamaan lupa. Toivoisin, että jälkiseurannalla kartoitettaisiin, miten lopputulos poikkesi aiotusta.

      Alkuperäinen tarkoitus tuskin oli, että Isolla Kallahdella ajettaisiin lintujen pesimäsaikaan kahdella vesijetillä. Tarkoitus tuskin myöskään on voinut olla hävittää lepakkojen lisääntymispaikkanaan käyttämää vajaa.

      Itse en seurannut Lohiniemenrantaan liittynyttä päätöksentekoprosessia, koska en ollut siitä tietoinen.

      Poista
  3. Hanna-Leena kirjoitti: "Luulenpa, että suurin ongelma on, että Helsingissä päättäjillä ei yksinkertaisesti ole mahdollisuutta tuntea asioita, joista joutuvat päättämään."

    Sepä se. Olen aiemminkin törmännyt Helsingin kaupunkisuunnittelussa siihen, että päättäjiltä puuttuu paikallistuntemusta. Kuitenkin monissa puolueissa haluttaisiin kasvattaa Helsingin kokoa kuntaliitoksilla, mikä merkitsisi sitä, että päättäjillä olisi entistä vähemmän paikallistuntemusta.

    VastaaPoista

Kommenttisi julkaistaan tarkastuksen jälkeen.