Yhä vain pahenee

Ilmapallo on eksynyt suolle vanhassa Vuosaaressa

Kun seuraa esimerkiksi maankäyttöön liittyvää poliittista päätöksentekoa, ei arvaisi, että tämän hetken suurimpia ongelmia ovat luonnon monimuotoisuuden väheneminen ja ilmastonmuutos. Suomi on sitoutunut pysäyttämään luonnon monimuotoisuuden vähenemisen vuoteen 2020 mennessä, mutta tästä huolimatta maankäyttöä suunnitellaan pikemminkin Rakennusteollisuus RT ry:n kuin tutkijoiden ja luonnonsuojelijoiden toiveita kuunnellen.

Vikaa on toki myös luonnonsuojelijoissa ja tiedemiehissä. Luonnonsuojelijat ovat tyytyväisiä jokaisesta torjuntavoitosta, vaikka samaan aikaan luontoa on koko ajan yhä vähemmän suojeltavaksi. Tutkijat tietävät tilanteen vakavuuden – omakin tulevaisuutemme on riippuvainen luonnon monimuotoisuudesta ja elämälle suotuisasta ilmastosta – mutta eivät joitakin poikkeuksia (James Hansen, Johan Rockström) lukuunottamatta ole vaatineet muutosta riittävällä painokkuudella.

Revitäänkö asunnot käsistä Helsingissä?

1-vuotias aavekoti Naissaarenraitilla 16.4.2016

Marraskuussa 2015 kirjoitin, että vastoin virallista totuutta näyttäisi siltä, ettei asuntoja suorastaan revitä käsistä pääkaupunkiseudullakaan. Tuolloin Hiidenmaankadun ja Naissaarenraitin kulmaan huhtikuussa 2015 valmistuneista rivi- ja paritaloasunnoista kahta lukuunottamatta kaikki olivat olleet tyhjillään yli puoli vuotta.

As.oy Ramsinpoukamalla täyttää nyt vuoden eikä tilanne ole juuri muuttunut. Kolmestatoista asunnosta peräti kymmenen on Etuovi-palvelun mukaan edelleen myynnissä.

Tältä 1-vuotiaassa taloyhtiössä näyttää huhtikuussa 2016:

Mielipide Laajasalon itärannan asemakaavasta

"Virkistysalueen suunnittelun lähtökohtia", kaavamateriaaleista

Laajasalon itärannan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta voi jättää mielipiteitä 8.4.2016 saakka. Lisätietoa Helsingin kaupungin ajankohtaisista suunnitelmista löytyy täältä.

Laajasalon itärannan suunnitelmalla on aluettaan laajempi merkitys, koska sen ratkaisut todennäköisesti vaikuttavat rantareitin suunnitteluun myös muualla Helsingissä.

Kaavakeskusteluissa on kiinnitetty harmillisen vähän huomiota rantareitin luonnon monimuotoisuudelle aiheuttamiin uhkiin. Uusien reittien avaaminen tarkoittaa mm. voimakkaampia hakkuita lähiympäristössä. Suunnitelmissa rannoille haetaan myös sellaista "toiminnallisuutta", joka heikentää herkän rantaluonnon mahdollisuuksia säilyä monimuotoisena.

Alla on mielipide, jonka lähetimme tänään Helsingin kaupungin kirjaamon osoitteeseen helsinki.kirjaamo@hel.fi.

Monta syytä säilyttää Ramsinniemi

Vanha puu Ramsinniemen etelärannalla. 27.3.2016

Hyvin toimivassa kaavoituksessa suunnittelu alkaa säilytettävien alueiden selvittämisellä. Helsingissä luontoarvojen osalta apuna voisi käyttää kaupungin omaa luontotietojärjestelmää, joka puutteistaan huolimatta sopii hyvin alkuvaiheen työkaluksi. Lisäksi tulisi selvittää säilyttävät merkinnät ohjaavasta kaavasta.

Valitettavasti Helsingissä kaavoitus ei toimi näin. Sen sijaan, että luontoarvot ohjaisivat kaupunkisuunnittelua, kaavoittajan toiveet näyttävät ohjaavan luonnonsuojelualueita. Käytännöksi on muodostunut, ettei suojavyöhykkeitä sisällytetä suojelualueisiin, jolloin vyöhykkeiden säilyminen jää kaupunkisuunnitteluviraston hyvän tahdon varaan. Kokemus on osoittanut, että hyvää tahtoa ei ole. Lisäksi esimerkiksi Vartiosaaressa sijaitsevat METSO I-luokan metsät on sivuutettu luonnonsuojeluohjelmassa täysin.

Kaupunkisuunnittelu lähtee toiveajattelusta, että suojelualue tulee toimeen omillaan. Siksi sen yhteys muuhun ympäristöön voidaan katkaista kokonaan. Yleiskaavamateriaaleista poimittu havainnekuva osoittaa, että Ramsinniemen suunnittelussa kytkeytyneisyyttä ei ole huomioitu lainkaan:

Uudenmaan liiton kaksi täyskäännöstä

Maakunnan liiton laatiman maakuntakaavan tehtävä on ohjata kuntien kaavoitusta. Jotta ohjaaminen voisi olla alemmista kaavatasoista riippumatonta, maakuntaliiton pitäisi pystyä tarkastelemaan laajempaa kokonaisuutta antamatta painoarvoa yksittäisten kaupunkien toiveille.

Käytännössä riippumattomuus on vaikeaa, sillä maakunnan liitot ovat lakisääteisiä kuntayhtymiä, joissa kaupunkien ja kuntien on oltava jäseniä. Liitoissa päätöksiä tekevät siis samat poliitikot kuin kuntatasollakin, kuitenkin sillä erotuksella, että he harvemmin tietävät toisten kuntien asioista. Tämän vuoksi poliittiset vaihtokaupat ovat helppoja ja päättäjät voivat vastavuoroisesti tukea toistensa ajamia hankkeita niihin sen kummemmin perehtymättä.

Yleiskaavaehdotus tulisi palauttaa valmisteluun

Ramsinniemi 2.3.2016

Helsingin koillinen vihersormi alkaa Laajasalosta ja etenee Vartiosaaren, Ramsinniemen ja Meri-Rastilan metsän kautta kohti Mustavuorta ja Sipoota. Vaikka tiedossa on, että luonnon monimuotoisuuden säilyminen edellyttää riittävän laajoja ja kytkeytyneitä luontoalueita, vireillä olevat kaavasuunnitelmat heikentäisivät ja paikoin jopa katkaisisivat koillisen vihersormen.

Uudenmaan ELY-keskus on kiinnittänyt ongelmaan huomiota Helsingin yleiskaavahdotuksesta antamassaan lausunnossa. Lausunto on ladattavissa ELY-keskuksen 25.2.2016 antaman tiedotteen kautta. Lausunnossa huomautetaan muun muassa, että Vartiosaareen ja Ramsinniemeen tavoitellut asumisen rakentamistehokkuudet raitiotieyhteyksineen uhkaavat maakuntakaavassa osoitettua viheralueverkostoa.

Vartiosaaren rakentaminen olisi seudullista

Vartiosaari 23.1.2016

Helsingin Uutiset julkaisi 10.2.2016 uutisen, jossa Uudenmaan liiton maakuntajohtaja Ossi Savolainen ei häpeillyt Helsingin yleiskaavoittajalle taipumista. Savolainen totesi, ettei näe estettä Vartiosaaren osayleiskaavan etenemiselle, kunhan rakentaminen on "paikallista".

Samassa jutussa kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtaja Risto Rautava kuvasi saaren puolustajia pienilukuiseksi eliitiksi. Tästäkö johtui, ettei toimittaja Arja-Riikka Nikkilä ollut osannut löytää yhtään vastapuolen edustajaa haastateltavaksi?

Lähetin Helsingin Uutisiin vastineen, jossa mm. kuvasin, ettei rakentaminen, joka edellyttää uutta raitiolinjaa, voi olla paikallista. Vastinettani ei julkaistu (lisäys 21.2.2016: vastine julkaistiin Helsingin Uutisten viikonvaihteen numerossa), mutta onneksi Heikki Poroila sai omansa lehteen. Hän ei nostanut esille Vartiosaaren suunnittelun seudullisuutta, mutta kiinnitti huomiota mm. tasapainottavan näkökulman puutteeseen:

Tukholma säästää viheralueet, miksei se onnistuisi Helsingissä?

Vartiosaari 23.1.2015

Helsingin suunnittelu hylkii tietoa ja sääntöjä

Kaupunkisuunnittelu on peliä, joka hylkii tietoa ja sääntöjä. Pelille on laadittu säännöt, mutta niillä ei ole suunnitteluprosessin kannalta merkitystä, koska vaikutusvaltaisimmat pelaajat voivat taivuttaa ne itselleen sopiviksi.

Säännöt edellyttäisivät kaavoitukselta vastaamista tulevaisuuden haasteisiin. Tämän hetken suurimmat haasteet liittyvät luonnon monimuotoisuuden vähenemiseen ja ilmastonmuutokseen, mutta näihin ongelmiin kaavoitus vaihtoehtoisesti joko jättää vastaamatta tai on vain vastaavinaan.

Kaavoituksen pitäisi perustua tietoon. Kaupunkisuunnittelu – ainakin Helsingissä – hylkii jopa itse tuottamaansa tietoa. Esimerkiksi Yleiskaavan ilmastovaikutusten arviointiraportista löytyy tämä tekstipätkä: